Lue keskustelun säännöt.
HS: Tuore tietokirja sukeltaa syvälle kansallistaiteilija Albert Edelfeltin ja Ellan de la Chapellen avioliittoon - liitossa ei ollut erotiikkaa
06.05.2023 |
Mielenkiintoinen artikkeli. Albertilla on ollut rutkasti kauniita naisia ja hän on ollut hyvin seksuaalinen. Maalauksistakin sen näkee, minkälaisia kaunottaria rakastajattaret ovat olleet. Myös vaimo Ellan de la Chapelle oli kaunis, mutta Albertin sanojen mukaan:
”Hän on suloinen, ystävällinen ja toverillinen, mutta erotiikka on hänen kohdallaan ’lettre morte’ [kuollut kirjain]. (...) Kaikista tuhansista ja taas tuhansista naisista, joita olen maailmanmatkoillani nähnyt, hän on vähiten eroottinen”, taidemaalari avautui kirjeessään Alexandra Edelfeltille huhtikuussa 1887.
Ja edelleen: ”… kun olen hänen kanssaan, minusta ei lainkaan tunnu, että olen naisen kanssa — hänen olemuksessaan on jotakin sukupuoletonta, kummallista.”
Olikohan Ellan lepakko? No niin tai näin, suosittelen lukemaan jutun. On hyvin mielenkiintoinen.
Kommentit (81)
Tollasia ne ukot sitten on. Seli seli ja vierasta pitää saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä on olla parisuhteessa, jossa ei panna kunnolla?
Panu Rajalan naisjutut on näpertelyä Albert-vainaaseen verrattuna. Siinäpä vasta todellinen kosmopoliitti ja naistenmies! Niin vain Pariisissa hengattiin piireissä, naitiin ja maalattiin ja elettiin vaimon suvun nimellä ja perintörahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on olla parisuhteessa, jossa ei panna kunnolla?
Tulee vähemmän lakanapyykkiä.
Ellan de la Chapelle oli aikoinaan Suomen kaunein nainen, vapaaherratar, joka opiskeli ja matkusteli. Eli siihen aikaan ennen kuulumatonta. Naimisiin hän päätyi vasta 31-vuotiaana. Edefelt itse päätti ottaa edustusvaimon ja suhteessa ei ollut rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Panu Rajalan naisjutut on näpertelyä Albert-vainaaseen verrattuna. Siinäpä vasta todellinen kosmopoliitti ja naistenmies! Niin vain Pariisissa hengattiin piireissä, naitiin ja maalattiin ja elettiin vaimon suvun nimellä ja perintörahoilla.
Eiköhön Albertin aika mennyt pääasiassa maalaamiseen.
Kyllä se on tuohon aikaan Suomessa ollut valtavat erot yhteiskunnan sisällä. Joku torppari on hionnut peltotilkullaan eläimellisissä oloissa ja kuollut lähes nälkään, kun nämä on hurvitelleet Pariisissa ja vinkuneet kirjeissä tylsyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Panu Rajalan naisjutut on näpertelyä Albert-vainaaseen verrattuna. Siinäpä vasta todellinen kosmopoliitti ja naistenmies! Niin vain Pariisissa hengattiin piireissä, naitiin ja maalattiin ja elettiin vaimon suvun nimellä ja perintörahoilla.
Albert kuoli 51-vuotiaana. Eipä siitä naistenmiehen roolista paljon iloa tullut, kun niin nuorena kuitenkin kuoli.
Kuuntelin juuri eilen ihanan Ellan ja Suskin podcastia ja siinä puhuivat siitä, mitkä asiat ei naispareja kohdatesss ole oikeastaan oikein. Esim.tuo lepakkonimitys ei ole ok.
Sanoivat myös, että ymmärtävät sen olevan kobassa käytöss ja monien olevan tietämättömiä ettei ole ok.
Ylellä oli joskus hyvä dokkari Edefeltistä ja rakastajattaristaan. En tiedä löytyykö vieläkin, tai esim.elävästä arkistosta. Myös Enni Mustonen on fiktiivisessä romaanissaan Emännöitsijä, kertonut Edefeltin tarinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panu Rajalan naisjutut on näpertelyä Albert-vainaaseen verrattuna. Siinäpä vasta todellinen kosmopoliitti ja naistenmies! Niin vain Pariisissa hengattiin piireissä, naitiin ja maalattiin ja elettiin vaimon suvun nimellä ja perintörahoilla.
Eiköhön Albertin aika mennyt pääasiassa maalaamiseen.
Jutussa luki, että naisille riitti aikaa. Albertin isä kuoli nuorena ja hän kasvoi siskojensa ja äitinsä tiukassa huomassa. Siksi hän ilmeisesti tuli naisten "asiantuntijaksi", eikä pettämisistään huolimatta ollut mikään sovinisti. Ellanin aseksuaalisuus oli hänelle vaikea asia, eikä hän sitä oikein käsittänyt. Ellan oli todennäköisesti lesbo, mutta sitähän ei siihen maailman aikaan paljoa kannattanut mainostella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panu Rajalan naisjutut on näpertelyä Albert-vainaaseen verrattuna. Siinäpä vasta todellinen kosmopoliitti ja naistenmies! Niin vain Pariisissa hengattiin piireissä, naitiin ja maalattiin ja elettiin vaimon suvun nimellä ja perintörahoilla.
Albert kuoli 51-vuotiaana. Eipä siitä naistenmiehen roolista paljon iloa tullut, kun niin nuorena kuitenkin kuoli.
Ota huomioon, että tuohon aikaan miesten keskimääräinen elinikä taisi olla tuota luokkaa. Eiköhän tuo ehtinyt pitää hauskaa ja saada arvostusta koko rahan edestä noihin vuosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ellan de la Chapelle oli aikoinaan Suomen kaunein nainen, vapaaherratar, joka opiskeli ja matkusteli. Eli siihen aikaan ennen kuulumatonta. Naimisiin hän päätyi vasta 31-vuotiaana. Edefelt itse päätti ottaa edustusvaimon ja suhteessa ei ollut rakkautta.
Tuohon aikaan harrastettiin paljon kutsuja ja illallisia, ja edustava puoliso oli noissa piireissä ihan yhtä tärkeä juttu, kuin joillekin nykyäänkin.
Se, että valitsee puolison ainoastaan ulkonäön perusteella, täysin ilman kemiaa, on aika äärimmäistä. Albert taisi pitää ylempien piirien sosiaalista hyväksyntää hyvin tärkeänä, mikä varmaan johtui myös taulujen tilaamisesta. Ylemmät piirithän niitä tilasi.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin juuri eilen ihanan Ellan ja Suskin podcastia ja siinä puhuivat siitä, mitkä asiat ei naispareja kohdatesss ole oikeastaan oikein. Esim.tuo lepakkonimitys ei ole ok.
Sanoivat myös, että ymmärtävät sen olevan kobassa käytöss ja monien olevan tietämättömiä ettei ole ok.Ylellä oli joskus hyvä dokkari Edefeltistä ja rakastajattaristaan. En tiedä löytyykö vieläkin, tai esim.elävästä arkistosta. Myös Enni Mustonen on fiktiivisessä romaanissaan Emännöitsijä, kertonut Edefeltin tarinaa.
Pahoittelut näppäilyvirheistä. Ja kiitos kirjavinkistä. Aloitin kuuntelun samantien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä ne sen maalaukset kyllä on. Tietysti aika perinteisiä, mutta hienoa jälkeä. Hyvin kauniita nuo jutussa olevat kolme naista: vaimo, venäläinen kihlattu jonka vanhemmat antoi pakit ja sitten tuo pariisitar. Nuoria, parikymppisiä yläluokan tyttöjä, joiden ulkonäköä raskas työ ei ollut pilannut.
Hassua, että on ollut pastöroinnin kehittäjän Louis Pasteurin asiakkaanakin Pariisissa.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ne sen maalaukset kyllä on. Tietysti aika perinteisiä, mutta hienoa jälkeä. Hyvin kauniita nuo jutussa olevat kolme naista: vaimo, venäläinen kihlattu jonka vanhemmat antoi pakit ja sitten tuo pariisitar. Nuoria, parikymppisiä yläluokan tyttöjä, joiden ulkonäköä raskas työ ei ollut pilannut.
Hassua, että on ollut pastöroinnin kehittäjän Louis Pasteurin asiakkaanakin Pariisissa.
Siis Pasteurin pojan frendejä olivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panu Rajalan naisjutut on näpertelyä Albert-vainaaseen verrattuna. Siinäpä vasta todellinen kosmopoliitti ja naistenmies! Niin vain Pariisissa hengattiin piireissä, naitiin ja maalattiin ja elettiin vaimon suvun nimellä ja perintörahoilla.
Albert kuoli 51-vuotiaana. Eipä siitä naistenmiehen roolista paljon iloa tullut, kun niin nuorena kuitenkin kuoli.
Ota huomioon, että tuohon aikaan miesten keskimääräinen elinikä taisi olla tuota luokkaa. Eiköhän tuo ehtinyt pitää hauskaa ja saada arvostusta koko rahan edestä noihin vuosiin.
Yläluokkaiseksi ihmiseksi nuorena meni. Yläluokkaiset ihmiset elivät tuohon aikaa selvästi pidempään kuin alaluokkaiset, koska nykyisenkaltaista julkista terveydenhuoltoa ei ollut. Ne kenellä oli rahaa, saivat toki hoitoa vaivoihinsa. Sairauksien lisäksi mm. puutteellinen ravinto tappoi köyhempiä. Toki nykyäänkin rikkaat elävät keskimäärin pidempään kuin köyhät, mutta ero ei ole niin selvä, mitä se ennen oli.
Näitä 1800-luvun lopun kosmopoliitteja Suomesta on aika vähän. Ei tule mieleen kuin joku Mannerheim, sitten tietysti tämä. Oliko Sibelius jo siihen aikaan suosittu vai menikö tälle vuosisadalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ellan de la Chapelle oli aikoinaan Suomen kaunein nainen, vapaaherratar, joka opiskeli ja matkusteli. Eli siihen aikaan ennen kuulumatonta. Naimisiin hän päätyi vasta 31-vuotiaana. Edefelt itse päätti ottaa edustusvaimon ja suhteessa ei ollut rakkautta.
Tuohon aikaan harrastettiin paljon kutsuja ja illallisia, ja edustava puoliso oli noissa piireissä ihan yhtä tärkeä juttu, kuin joillekin nykyäänkin.
Se, että valitsee puolison ainoastaan ulkonäön perusteella, täysin ilman kemiaa, on aika äärimmäistä. Albert taisi pitää ylempien piirien sosiaalista hyväksyntää hyvin tärkeänä, mikä varmaan johtui myös taulujen tilaamisesta. Ylemmät piirithän niitä tilasi.
Ranskassa oli normaalia että alastomat naiset tauluissa olivat ilotyttöjä joita taiteilijat sitten hoitelivat maalausten välissä. En yhtään ihmettele jos vaimoa ei kiinnosta pettäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ellan de la Chapelle oli aikoinaan Suomen kaunein nainen, vapaaherratar, joka opiskeli ja matkusteli. Eli siihen aikaan ennen kuulumatonta. Naimisiin hän päätyi vasta 31-vuotiaana. Edefelt itse päätti ottaa edustusvaimon ja suhteessa ei ollut rakkautta.
Tuohon aikaan harrastettiin paljon kutsuja ja illallisia, ja edustava puoliso oli noissa piireissä ihan yhtä tärkeä juttu, kuin joillekin nykyäänkin.
Se, että valitsee puolison ainoastaan ulkonäön perusteella, täysin ilman kemiaa, on aika äärimmäistä. Albert taisi pitää ylempien piirien sosiaalista hyväksyntää hyvin tärkeänä, mikä varmaan johtui myös taulujen tilaamisesta. Ylemmät piirithän niitä tilasi.
Ranskassa oli normaalia että alastomat naiset tauluissa olivat ilotyttöjä joita taiteilijat sitten hoitelivat maalausten välissä. En yhtään ihmettele jos vaimoa ei kiinnosta pettäjä.
Prostituutiosta tuli 1800-luvun Pariisissa salonkikelpoista. Maksettu rakkaus veti puoleensa asiakkaita kaikista ihmisryhmistä. Se myös innoitti taiteilijoita ikuistamaan mallejaan.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/11/kurtisaaneja-ja-kokotteja-tait…
Maalauksista päätellen kaikki naiset on olleet varsin kauniita. Täytyypä käydä katsomassa se näyttely. Muutenkin rupesi kiinnostamaan heidän tarinansa.