Kakkostyypin diabeteksen pystyy peruuttamaan kokonaan elintapamuutoksilla
Kakkostyypin diabeteksen pystyy peruttamaan kokonaan elintapamuutoksilla. Uusien tutkimusten mukaan haiman betasolut eivät kuole, ne vain uinuvat , koska haima on niin rasvoittunut. Jos ihminen pystyy sulattamaan sisäelinrasvat maksasta, sydämestä, munuaisissa ja haimasta, diabetes paranee kokonaan. Haiman toipuminen ennalleen tosin kestää muutaman vuoden. Jos diabeteksen liitännäissairauksia on jo ehtinyt syntyä, ne jäävät pysyviksi.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
"Periytyvyys
Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on 40 prosenttia, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. Riski on 70 prosenttia, jos molemmilla vanhemmilla on."
Asiat periytyy ja "periytyy".
Myös perinnöllinen syöpä voi "periytyä" adoptoidulle lapselle. Jep, luit oikein. Käytösmallit "periytyvät". Niistä voi opetella opiskelemalla tietoa ja itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Periytyvyys
Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on 40 prosenttia, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. Riski on 70 prosenttia, jos molemmilla vanhemmilla on."Asiat periytyy ja "periytyy".
Myös perinnöllinen syöpä voi "periytyä" adoptoidulle lapselle. Jep, luit oikein. Käytösmallit "periytyvät". Niistä voi opetella opiskelemalla tietoa ja itseään.
Siis opetella eroon -
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin taas joku karppaajapellejen propagandaketju.
Karppaus: voit syödä kilon pekonia ja voita mutta et voi syödä omenaa.
Tuossa ei ole järjen hiventäkään ja kaikki tietää sen kyllä. Atkins kuoli sydänkohtaukseen, suonet tukossa kovista rasvoista. Kaikilla karppaajilla sama kohtalo edessä.
Karppaamista ei tarvita. Kasvattamalla lihasmassa pystyt syömään normaalisti taas hiilihydraatteja. Ongelmat syntyvät kun lihaksisto on heikko ja sisäelimet toimivat vajaateholla kun ne ovat niin pahasti rasvoittuneet. Hormonien eritys on sekaisin tuossa tilanteessa.
Ennen oli kakkosdiabetes iäkkäiden sairaus. Jopa raskasta työtä tehnyt.
Nyt sitten nuoret istumatyötä, ruoka ja olut maistunut hyvin, heräävät ja hyvä niin, kun terveys alkaa pettää.
Mutta se, mikä sopii nelikymppisille, lihastreenit, maratoonit, laihdutus ei välttämättä ole hoitokeino kuuskytkiloiselle 80- vuotiaalle.
Vierailija kirjoitti:
Diabetes2:n voi sairastua vaikka harrastaisit maratoneja ja söisit terveellisesti. Eli eipä juurikaan sisäelinrasvaa ja niin vaan tuli.
Appiukko kärsi jalan kipuilusta vuoden päivät. Kävi useamman reissun ortopedillä ja muilla asiantuntijoilla ja syytä ei vaan meinattu löytää. Kunnes joku oli kysynyt (näkemättä asiakasta ja papereita), että onko charcot mahdollista?
Eipä ollut kellekään tullut mieleenkään tsekata noin rankkaa diabetekseen liittyvää, kuten ei edes diabetestakaan. Siellähän se syyllinen sitten löytyi jalkapöydästä. Charcot. Eipä appi enää juokse.
Kyllähän se söi miestä, että kun elämänsä on terveellisesti elänyt ja sitten pamahtaa oikeastaan yksi pahimmista sairauksista liikkuvalle ihmiselle. Pari vuotta yhtä helevettiä, kun appi oli niin kärttynyt. Anoppi oli lähteä ja me viilenneettin jo välejä, kun ei tiedä mistä tulee, kun käy. Lapsia ei siellä voinut päästää käymään, anoppi t
Mikä mahtoi sitten ollakaan se "terveellinen"
Vierailija kirjoitti:
🥳 Se parani kun laihduin
Ei. Vaan ensikehosi parantui ja siitä seurasi laihtuminen. Tämä siis tämä perinteinen väärinjäsitys mikä pitäisi ihnisten ymmärtää, ettei kiivetä pers edellä puuhun. :)
Mutta hienoa että onnistuit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset kertomut millä ne rasvat saa suöamaan?
Vähillä hiilareilla ja runsaalla rasvalla.
MIten sitten onnistuu henkilöllä, jolta on vaikkapa sappirakko poistettu ja siihen suositus on vähärasvainen ruokavalio? Pelkkää proteiinia?
Eihän suositusruualla onnistu.
Pannaanko me yhteisöllisessä asumisessa kaikki mummot ja papat liikunta/laihdutuskuurille vai? Meillä yli 50% asukkaista on diabetes. Kyllä se vaan ikääntyessä tahtoo tulla kaikille, jos tarpeeksi vanhaksi elää. Yli 90-vuotiailla tuntuu oman kokemukseni mukaan kaikilla olevan, mutta osalla ei lääkitystä. Jos aamuverensokerit on 10-12, lääkäri ei välttämättä edes määrää lääkkeitä, jos ikää yli 90 v.
Tauti ei peruunnu, mutta haitat lievenevät merkittävästi.
On tosin pirun hankala syödä niin vähähiilihydraattista ruokaa. Maksassakin on paljon hiilareita.
Suurimmalla osalla suomalaisista aikuistyypin diabeetikoissa sokeriarvot normaalistuvat kun paino tippuu 10-20 kg. Ei ole sen jälkeen tarvetta Ozempicille tai millekään muulle lääkkeellle. Ei muuta kuin salille ja ruokavalio kuriin niin vointi paranee.
Täällä toinen jolla diabetes2 puhkesi kilpirauhasen liikatoiminnan jälkeen. Kilpirauhanen hoidettiin radiojodihoidolla.
Ei ole ylipainoa, en tupakoi, en mässää hiilihydraatteja enkä muutakaan makeaa, ei alkoa, liikuntaa harrastan 3-4 krt viikossa.
Miten tässä voi vielä parantaa elintapojaan, ikä tekee tehtävänsä, sitä kun on kertynyt 60 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Pannaanko me yhteisöllisessä asumisessa kaikki mummot ja papat liikunta/laihdutuskuurille vai? Meillä yli 50% asukkaista on diabetes. Kyllä se vaan ikääntyessä tahtoo tulla kaikille, jos tarpeeksi vanhaksi elää. Yli 90-vuotiailla tuntuu oman kokemukseni mukaan kaikilla olevan, mutta osalla ei lääkitystä. Jos aamuverensokerit on 10-12, lääkäri ei välttämättä edes määrää lääkkeitä, jos ikää yli 90 v.
Ja mitähän ne teidän asukkaat mahtavatkaan syödä?
Vierailija kirjoitti:
Diabetes2:n voi sairastua vaikka harrastaisit maratoneja ja söisit terveellisesti. Eli eipä juurikaan sisäelinrasvaa ja niin vaan tuli.
Appiukko kärsi jalan kipuilusta vuoden päivät. Kävi useamman reissun ortopedillä ja muilla asiantuntijoilla ja syytä ei vaan meinattu löytää. Kunnes joku oli kysynyt (näkemättä asiakasta ja papereita), että onko charcot mahdollista?
Eipä ollut kellekään tullut mieleenkään tsekata noin rankkaa diabetekseen liittyvää, kuten ei edes diabetestakaan. Siellähän se syyllinen sitten löytyi jalkapöydästä. Charcot. Eipä appi enää juokse.
Kyllähän se söi miestä, että kun elämänsä on terveellisesti elänyt ja sitten pamahtaa oikeastaan yksi pahimmista sairauksista liikkuvalle ihmiselle. Pari vuotta yhtä helevettiä, kun appi oli niin kärttynyt. Anoppi oli lähteä ja me viilenneettin jo välejä, kun ei tiedä mistä tulee, kun käy. Lapsia ei siellä voinut päästää käymään, anoppi t
Tässä tapauksessa krooninen stressi on todennäköisesti ollut suurin syy diabetekseen. Krooninen stressi kasvattaa sisäelinrasvoja purkamalla lihaskudosta glukoosiksi, jotka maksa muuttaa rasvaksi.
Älkää nyt vain ylipainoiset laihduttako, herranjestas sentään. Älkää missään nimessä. Ei se mitään auta, eikä varsinkaan paranna. Lisää vaan sipsiä ja irtokarkkeja. Älkää missään nimessä laihduttako. Vaarallista sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Tauti ei peruunnu, mutta haitat lievenevät merkittävästi.
On tosin pirun hankala syödä niin vähähiilihydraattista ruokaa. Maksassakin on paljon hiilareita.
Asennekysymys. Maksassa ei muuten ole paljon hiilareita.
Vierailija kirjoitti:
Perintötekijät on tälle vhh tyypille ihan outo juttu. Ovatko nimikirjaimesi HR.
Epigenetiikka on tälle ihan outo juttu.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin pelkkään otsikkotekstiin.
Eli joku onneton luulee yhä etteivät laihat/normaalipainoiset ja liikunnalliset sairastu DM2????
Sisareni on koko ikänsä ollut noin 50 kiloinen, teki liikkuvaa sisätyötä, lomat vietti alkeellisella mökillään.
Perintötekijöistä johtuen yli 70 v sai kakkosdb. Nyt 93 v.
Veljeni oli 75+ insuliinilla, samoin yksi sisaristani 78 vuotiaasta. Minulla tehoaa lääkkeet, pysyy kuuden pinnassa.
Mulla on hiilarittomalla aina 4. Ihan sama milloin mittaa.
Mitä syöt, jos sanot olevasi hiilarittomalla?
Salaattia, kasviksia, lihaa ja kalaa.
Voihan sitä tietysti jänkyttää, että sellukin on hiilihydraattia ja alle 50-100g päivässä ei ole hiilariton ruokavalio.
Vierailija kirjoitti:
Pannaanko me yhteisöllisessä asumisessa kaikki mummot ja papat liikunta/laihdutuskuurille vai? Meillä yli 50% asukkaista on diabetes. Kyllä se vaan ikääntyessä tahtoo tulla kaikille, jos tarpeeksi vanhaksi elää. Yli 90-vuotiailla tuntuu oman kokemukseni mukaan kaikilla olevan, mutta osalla ei lääkitystä. Jos aamuverensokerit on 10-12, lääkäri ei välttämättä edes määrää lääkkeitä, jos ikää yli 90 v.
Alle 70-vuotiaat pitäisi kaikki laittaa elintapamuutoshoitoon, jos vain pystyy harrastamaan liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen jolla diabetes2 puhkesi kilpirauhasen liikatoiminnan jälkeen. Kilpirauhanen hoidettiin radiojodihoidolla.
Ei ole ylipainoa, en tupakoi, en mässää hiilihydraatteja enkä muutakaan makeaa, ei alkoa, liikuntaa harrastan 3-4 krt viikossa.
Miten tässä voi vielä parantaa elintapojaan, ikä tekee tehtävänsä, sitä kun on kertynyt 60 vuotta.
Leipä, peruna, pasta ja riisi kokonaan mäkeen. Makeiksi jalostetut hedelmät ja marjat pois.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin taas joku karppaajapellejen propagandaketju.
Karppaus: voit syödä kilon pekonia ja voita mutta et voi syödä omenaa.
Tuossa ei ole järjen hiventäkään ja kaikki tietää sen kyllä. Atkins kuoli sydänkohtaukseen, suonet tukossa kovista rasvoista. Kaikilla karppaajilla sama kohtalo edessä.
Äläpä pelle valehtele. Atkins kuoli kaaduttuaan liukkaalla kadulla ja lyötyään päänsä katuun.
Siis heiveröisillä mummoilla sairaus johtuu lihasmassan puutteesta ja rasvoittuneista sisäelimistä.
Ja typerät lääkärit määräävät lääkityksen eivätkä komenna hoitokodin kuntosalille ja laihdutuskuurille tuota posket lommolla köpöttelevää?