Lue keskustelun säännöt.
Ostin miehelle viisi joululahjaa, hän ei minulle yhtään
24.12.2023 |
Yksi viidestä oli arvokkaampi lahja, neljä muuta vähän pienempiä, mutta kuitenkin. Avasi lahjansa ihan tyytyväisenä, mutta ei edes kiittänyt eikä sanonut tykkäsikö (tiedän tosin, että oli mieluisia kun oli niistä aiemmin puhunut että haluaisi saada). Ei antanut minulle edes joulukukkaa. Eikä kommentoinut sanallakaan sitä että hän sai 5, minä 0. Ei minun joulu tästä nyt pilalla ole, mutta enpä oikein tiedä mitä tästä nyt pitäisi ajatella.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
5 lahjaa?
Mikä tässä on outoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies ei yksinkertaisesti osaa ostaa mitään joululahjaa ja ymmärrän sen. Siksi kysyy joka joulunalus mitä haluaisin ja antaa siihen sitten rahat. Kuinka kätevää ja toimivaa meillä. Joka joulu olen siis saanut höneltä ylellisen tai tarpeellisen lahjan, hän sitten jonkun yllätyksen minulta kun niistä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5 lahjaa?
Mikä tässä on outoa?
Aikuiselle ostetaan monta lahjaa kuin pienelle lapselle.
Mikä tää mieslapsi buumi on. Onko juomavedessä jotain? XD Vai mikä aiheuttaa miehissä nyt täydellistä äö;n menetystä? Aikuiset 30+ miehet käyttäytyy kuin teini pojat, lukemattomia esimerkkejä ihan omassa kaveripiirissä, facebookissa, täällä jne??? :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5 lahjaa?
Mikä tässä on outoa?
Aikuiselle ostetaan monta lahjaa kuin pienelle lapselle.
Minä ostin 15 lahjaa miehelle. Lapsille oli 35 pakettia per naama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies ei yksinkertaisesti osaa ostaa mitään joululahjaa ja ymmärrän sen. Siksi kysyy joka joulunalus mitä haluaisin ja antaa siihen sitten rahat. Kuinka kätevää ja toimivaa meillä. Joka joulu olen siis saanut höneltä ylellisen tai tarpeellisen lahjan, hän sitten jonkun yllätyksen minulta kun niistä tykkää.
Voi voi ja lämmin leipä. Voihan laiskuuden, saamattomuuden ja sen, ettet ole vaivassa ja ajassa minkään sortin prioriteetti tietysti naamioiden myös noin 😅 Tässäpä rahat, hanki itse kun *minä en yksinkertaisesti osaa ostaa lahjoja*. Hyväksikäyttäjän prototyyppi, moni mene noiden psykojen ansoihin passaamaan.
Onpa törppö. Minä ostin miehelle vähistä rahoistani yhden pienen lahjan. Mies ei ostanut minulle mitään. En ole kovin pettynyt, koska meidän suhde on ollut vähän sellaista on-offia, ja tiedän että välillä mies on huomaavainen ja välillä ei jaksa ottaa mitään "turhia lahjahömpötyksiä" huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää mieslapsi buumi on. Onko juomavedessä jotain? XD Vai mikä aiheuttaa miehissä nyt täydellistä äö;n menetystä? Aikuiset 30+ miehet käyttäytyy kuin teini pojat, lukemattomia esimerkkejä ihan omassa kaveripiirissä, facebookissa, täällä jne??? :O
Samaa olen ihmetellyt. Ihan oikeasti, aivan käsittämättömäntä toimintaa ihan omassakin lähipiirissä. Jopa 60+ miehet taantuneet vauvoiksi. Sentään yksi kaverini 30v mies on rauhallinen, järkevä ja muut huomioiva. :D
Mies ajattelee varmaan olevansa se sinun lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää mieslapsi buumi on. Onko juomavedessä jotain? XD Vai mikä aiheuttaa miehissä nyt täydellistä äö;n menetystä? Aikuiset 30+ miehet käyttäytyy kuin teini pojat, lukemattomia esimerkkejä ihan omassa kaveripiirissä, facebookissa, täällä jne??? :O
Samaa mieltä, paitsi että minun tuntemani mieslapsi on kohta 60, ja kahden aikuisen pojan isä. Ihan vain paha ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies ei yksinkertaisesti osaa ostaa mitään joululahjaa ja ymmärrän sen. Siksi kysyy joka joulunalus mitä haluaisin ja antaa siihen sitten rahat. Kuinka kätevää ja toimivaa meillä. Joka joulu olen siis saanut höneltä ylellisen tai tarpeellisen lahjan, hän sitten jonkun yllätyksen minulta kun niistä tykkää.
Exäni vetosi myös tähän. Kun kerroin suklaan tai kukkienkin riittävän enemmän kuin hyvin niin "ei ne oo oikea lahja, haluaisin antaa jotain kunnollista". Ja ratkaisu oli, ettei antanut mitään.
En nykyään enää olisi ihmisen kanssa, joka ei tunne minua sen vertaa, ettei osaisi minulle kerran vuodessa lahjan ostaa. Synttäreinä voisi viedä vaikka itsesuunnittelemilleen treffeille esim. leffaan tai/ja syömään.
Mutta ei. En saanut mitään. Seuraava parisuhde kun alkoi aika samoilla lähtökohdilla (eli ei mitään huomiointeja), niin tiesin ettei tästä tule mitään ja lopetin suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuiselle 5 lahjaa? Onko miehesi sun lapsi? Ilmeisesti, jos ei itse osaa mitään hankkia sinulle.
Vierailija kirjoitti:
5 lahjaa?
Kuulkaas nyt, vaomit, oon pitemmän ajan jo ihmetellyt, onko tämä nykyaikaa, kun palstalle kirjoitellaan asioista, joista pitäisi puhua puolison kanssa, vaikka joskus vaikeita ovatkin.
Itse nyt 58 opeteltiin edesmenneen mieheni kanssa puhumaan asiat keskenämme. Oli hyvä avioliitto ja toista miestä en kaipaa, tosin saa tulla, jos on tullakseen, mutta vaikea uskoa, että yhtä hyvän saisi. Puhuminen on yksi liima parisuhteessa. Mua kiinnostaisi tietää, mitä aloittaja tekee vastauksilla, mitä saa. Kerro se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää mieslapsi buumi on. Onko juomavedessä jotain? XD Vai mikä aiheuttaa miehissä nyt täydellistä äö;n menetystä? Aikuiset 30+ miehet käyttäytyy kuin teini pojat, lukemattomia esimerkkejä ihan omassa kaveripiirissä, facebookissa, täällä jne??? :O
Käyttävät naisia hyväkseen. Ja naiset luulevat että näin saavat miehensä "pidettyä itsellään". Eivätkä kumpikaan kasva aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Onpa törppö. Minä ostin miehelle vähistä rahoistani yhden pienen lahjan. Mies ei ostanut minulle mitään. En ole kovin pettynyt, koska meidän suhde on ollut vähän sellaista on-offia, ja tiedän että välillä mies on huomaavainen ja välillä ei jaksa ottaa mitään "turhia lahjahömpötyksiä" huomioon.
Ongelma tuleekin siitä, jos ei ota huomioon onko SINULLE tuo "turha lahjahömpötys" tärkeä.
Mietipä kun menisit jonkun synttärijuhliin ilman lahjaa, selitykseksi kertoisit ettei moiset lahjahömpötykset ole sinulle tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies ei yksinkertaisesti osaa ostaa mitään joululahjaa ja ymmärrän sen. Siksi kysyy joka joulunalus mitä haluaisin ja antaa siihen sitten rahat. Kuinka kätevää ja toimivaa meillä. Joka joulu olen siis saanut höneltä ylellisen tai tarpeellisen lahjan, hän sitten jonkun yllätyksen minulta kun niistä tykkää.
Exäni vetosi myös tähän. Kun kerroin suklaan tai kukkienkin riittävän enemmän kuin hyvin niin "ei ne oo oikea lahja, haluaisin antaa jotain kunnollista". Ja ratkaisu oli, ettei antanut mitään.
En nykyään enää olisi ihmisen kanssa, joka ei tunne minua sen vertaa, ettei osaisi minulle kerran vuodessa lahjan ostaa. Synttäreinä voisi viedä vaikka itsesuunnittelemilleen treffeille esim. leffaan tai/ja syömään.
Mutta ei. En saanut mitään. Seuraava parisuhde kun alkoi aika samoilla lähtökohdilla (eli ei mitään huomiointeja), niin tiesin
Tuttua. Minä olen myös pysäyttänyt itseni näiden empatia- ja huomioimiskyvyttömien ihmiselukoiden puoleensavedosta, ja ymmärtänyt, että se johtuu lapsuuteni traumasta. Tunnen vinoutunutta *turvaa* tuollaisesta sairaasta käytöksestä, koska koin sitä lapsena.
Ei tulisi enää yhtään yhteistä joulua minun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa törppö. Minä ostin miehelle vähistä rahoistani yhden pienen lahjan. Mies ei ostanut minulle mitään. En ole kovin pettynyt, koska meidän suhde on ollut vähän sellaista on-offia, ja tiedän että välillä mies on huomaavainen ja välillä ei jaksa ottaa mitään "turhia lahjahömpötyksiä" huomioon.
Ongelma tuleekin siitä, jos ei ota huomioon onko SINULLE tuo "turha lahjahömpötys" tärkeä.
Mietipä kun menisit jonkun synttärijuhliin ilman lahjaa, selitykseksi kertoisit ettei moiset lahjahömpötykset ole sinulle tärkeitä.
Tämäpä tämä! Minulle on _varaa_ tehdä noin, minua voi kohdella noin. Yrityskumppania ei. Miksi ei? Aivan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies ei yksinkertaisesti osaa ostaa mitään joululahjaa ja ymmärrän sen. Siksi kysyy joka joulunalus mitä haluaisin ja antaa siihen sitten rahat. Kuinka kätevää ja toimivaa meillä. Joka joulu olen siis saanut höneltä ylellisen tai tarpeellisen lahjan, hän sitten jonkun yllätyksen minulta kun niistä tykkää.
Exäni vetosi myös tähän. Kun kerroin suklaan tai kukkienkin riittävän enemmän kuin hyvin niin "ei ne oo oikea lahja, haluaisin antaa jotain kunnollista". Ja ratkaisu oli, ettei antanut mitään.
En nykyään enää olisi ihmisen kanssa, joka ei tunne minua sen vertaa, ettei osaisi minulle kerran vuodessa lahjan ostaa. Synttäreinä voisi viedä vaikka itsesuunnittelemilleen treffeille esim. leffaan tai/ja syömään.
Mutta ei. En saanut mitään. Seuraava parisuhde kun alkoi aika samoilla lähtökohdilla (eli ei mitään huomiointeja), niin tiesin
Kuulostaa ihan klassiselta narskun tyhjiltä lupauksilta. Heille on tärkeämpää kiillottaa omaa kilpeä just tyyliin "haluan ostaa jotain todella upeaa, kun ansaitset sellaista", kuin että ostaisivat yhtään mitään. Ne on vaan puheita. Tyhjää sanahelinää, valheita, sanoja joiden takana ei ole mitään tarkoitusta. Hyvä kun pääsit eroon.
Mikään ei voita sitä, että minä tulin nuorena jätetyksi puolen vuoden seurustelun jälkeen pari päivää ennen synttäreitä, kun poikaystävä oli niin pihi, että ajatteli, että nyt jos hän jättää minut, niin ei tarvii ostaa synttärilahjaa ja hän säästää nekin rahat.