Lue keskustelun säännöt.
Ostin miehelle viisi joululahjaa, hän ei minulle yhtään
24.12.2023 |
Yksi viidestä oli arvokkaampi lahja, neljä muuta vähän pienempiä, mutta kuitenkin. Avasi lahjansa ihan tyytyväisenä, mutta ei edes kiittänyt eikä sanonut tykkäsikö (tiedän tosin, että oli mieluisia kun oli niistä aiemmin puhunut että haluaisi saada). Ei antanut minulle edes joulukukkaa. Eikä kommentoinut sanallakaan sitä että hän sai 5, minä 0. Ei minun joulu tästä nyt pilalla ole, mutta enpä oikein tiedä mitä tästä nyt pitäisi ajatella.
Kommentit (186)
Me on sovittu ettei osteta toisille mitään ja se pitää. Jos halutaan toiselle ostaa jotain niin pitkin vuotta toteuttaa sitä eikä vain jouluna pakolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivosin talon, pesin pyykit, matot, ostin lasten lahjat, paketoin, koristelin kuusen ja kodin, leivoin ja laitoin itse jouluruoat monta erilaista lajia, jouluruoat ja leivonnaiset myös miehen kotiin, katoin pöydän. Ostin lahjoja noin 20 kpl. Mitä sain itse....En mitään. Kun lapset kasvaa ja lähtee kodista lähden minäkin, ellen jopa aikaisemmin. Tämä sama orjatyö koskee myös arkea, ellen hoitaisi, ei kukaan muukaan hoitaisi.
Inhoan joulua ja sitä pettymystä joka on joka ikinen aatto.
Vierailija kirjoitti:
Siivosin talon, pesin pyykit, matot, ostin lasten lahjat, paketoin, koristelin kuusen ja kodin, leivoin ja laitoin itse jouluruoat monta erilaista lajia, jouluruoat ja leivonnaiset myös miehen kotiin, katoin pöydän. Ostin lahjoja noin 20 kpl. Mitä sain itse....En mitään. Kun lapset kasvaa ja lähtee kodista lähden minäkin, ellen jopa aikaisemmin. Tämä sama orjatyö koskee myös arkea, ellen hoitaisi, ei kukaan muukaan hoitaisi.
Inhoan joulua ja sitä pettymystä joka on joka ikinen aatto.
Teit tuon kaiken.
Kannattiko?
Suomessa on paljon narsista junttimaisuutta niin naisissa ja miehissä. Jos itselle joulu ja lahjojen antaminen on turhaa niin heidän mielestä myös muiden pitäisi ajatella samalla tavalla.
Toiselle lahjan ostaminen on helppoa jos vaivautuu vähän tutustumaan lahjan saajaan. Jos sun puoliso ei tiedä mitä ostaa sulle niin se kertoo ettei sitä vaan kiinnosta tuntea sua syvällisemmin. Sama tilanne jos ostaa sulle krääsää mistä et tykkää.
Tämä on asia, jonka sanon ääneen parisuhteessa. Minua on huomioitava jollakin tavalla juhlapäivinä. Ei tarvitse olla mitään suurta ja ihmeellistä. Jokainen määrittää itse millainen on hyvä parisuhde ja mitä elämässä arvostaa. Minulle normaalit käytöstavat ja kohteliaisuudet ovat tärkeitä ihmissuhteissa. Siihen kuuluu myös kiitoksen sanominen kun siihen on aihetta.
Hänelle joka piti keittiön siivoamista "lahjana" haluaisin sanoa, että oletko varma että siivous on tarkoitettu puhtaasti ilahduttamaan sinua. Exäni siivosi myös aina keittiön ja saattoi tehdä ruokaakin, mutta sen takia, koska hän itse nautti puhtaasta keittiöstä ja ruuanlaitosta. Hän ei koskenut kotitöihin, jotka hänestä ei ollut kivoja. Kotitöiden tekeminen ei pitäisi olla "lahja" yhteisessä kodissa mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siivosin talon, pesin pyykit, matot, ostin lasten lahjat, paketoin, koristelin kuusen ja kodin, leivoin ja laitoin itse jouluruoat monta erilaista lajia, jouluruoat ja leivonnaiset myös miehen kotiin, katoin pöydän. Ostin lahjoja noin 20 kpl. Mitä sain itse....En mitään. Kun lapset kasvaa ja lähtee kodista lähden minäkin, ellen jopa aikaisemmin. Tämä sama orjatyö koskee myös arkea, ellen hoitaisi, ei kukaan muukaan hoitaisi.
Inhoan joulua ja sitä pettymystä joka on joka ikinen aatto.
Tosi ikävää! Oletko kokeillut keskustella toiveistasi ja mitä joululta haluat? Kuulostaa ettei lapset osaa lukea ajatuksiasi ja seuraavat mitä isä tekee ja olettavat että tämä teidän tapa toimia sopii myös sinulle. Itse en lapsena ymmärtänyt ettei noin ollut oikein äidille kun ajattelin että sen kuuluu niin olla koska jos ei niin jäi isä ja äiti kummatkin sanoo. Hiljaista aina oli. Nyt aikuisena autan ja annan lahjoja. 3 joulua ja aina äitini ilahtunut lahjoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivosin talon, pesin pyykit, matot, ostin lasten lahjat, paketoin, koristelin kuusen ja kodin, leivoin ja laitoin itse jouluruoat monta erilaista lajia, jouluruoat ja leivonnaiset myös miehen kotiin, katoin pöydän. Ostin lahjoja noin 20 kpl. Mitä sain itse....En mitään. Kun lapset kasvaa ja lähtee kodista lähden minäkin, ellen jopa aikaisemmin. Tämä sama orjatyö koskee myös arkea, ellen hoitaisi, ei kukaan muukaan hoitaisi.
Inhoan joulua ja sitä pettymystä joka on joka ikinen aatto.
Tosi ikävää! Oletko kokeillut keskustella toiveistasi ja mitä joululta haluat? Kuulostaa ettei lapset osaa lukea ajatuksiasi ja seuraavat mitä isä tekee ja olettavat että tämä teidän tapa toimia sopii myös sinulle. Itse en lapsena ymmärtänyt ettei noin ollut oikein äidille kun ajattelin että sen kuuluu niin olla koska jos ei niin jäi isä ja äiti kummatkin s
Lisänä että keskustella ennen joulua eikä jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on vähän kuin pikkulapsia. Vuodesta toiseen otetaan vastaan lahjoja muilta, mutta itsellä ei käy mielessäkään että itse hankkisi muille.
Olen aina saanut seurustelukumppanilta ja nyk.puolisolta lahjoja ja olen opettanut myös lapseni ostamaan lahjoja. Myös pojat. Tämä tulee opettaa heille jo lapsena, meillä se tehdään teini-iässä että ostavat pienet lahjat toisilleen ja meille vanhemmille. Oppivat, että joulu on myös antamisen iloa, ei niin, että itse olisi aina vain saamapuolella. Samoin opetetaan, että lahjoista aina kiitetään myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siivosin talon, pesin pyykit, matot, ostin lasten lahjat, paketoin, koristelin kuusen ja kodin, leivoin ja laitoin itse jouluruoat monta erilaista lajia, jouluruoat ja leivonnaiset myös miehen kotiin, katoin pöydän. Ostin lahjoja noin 20 kpl. Mitä sain itse....En mitään. Kun lapset kasvaa ja lähtee kodista lähden minäkin, ellen jopa aikaisemmin. Tämä sama orjatyö koskee myös arkea, ellen hoitaisi, ei kukaan muukaan hoitaisi.
Inhoan joulua ja sitä pettymystä joka on joka ikinen aatto.
Kuulostaa ihan meidän mutsilta 1970-luvun alussa. Sitten se liittyi naisten tasa-arvoliikkeeseen ja ympäristöliikkeeseen, opiskeli kunnon ammatin ja alkoi näyttää lapsilleen mallia, mitä mahdollisuuksia suomalaisella naisella on. Rupesi kasvissyöjäksi, matkusti muuallakin kuin aurinkorannikolla, opetteli soittamaan saksofonia, joogaamaan ja mantraseksiä. Isä oli sama ukko hamaan tappiin kuin aina ennenkin, sellainen hiljainen perustuloinen rehti kansalainen, katsoi uutiset, kävi töissä, maksoi verot, yksi auto ja mökki, joista huolehti hyvin. Luki Paasilinnaa ja päivän lehdet. Ei se siitä miksikään muuttunut, että äiti muuttui. Ei siitä kukaan eronnut, harmiton kun oli eikä puuttunut muiden valintoihin, jos ei kyllä paljon värityksiä tarjonnutkaan. Mökki, talo, auton kottero ja perunat, maidot ja leivät taatusti pöydässä. Ei edes puheellaan häirinnyt. Rip.
Miten te olette tuollaisten miesten kanssa? Tottakai parisuhteessa ostetaan lahja(t), jos ei toisin ole sovittu. Muuten ero, koska arvostus nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostin nais ystävälleni joka ei ole kumppani , ostin sille 6 lahjaa. Itse en lahjoja saanut.
Ja tuon kanssa sitten haluat sekstata, häntä himoitset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoin mieheltä nahkaista Marimekon kameralaukkua ja sain jonkun "Valentinon" halpis muoviversion. Olisi sitten jättänyt vaikka ostamatta. Lapsillekin osti mitä nämä toivoivat. Mutta ei mulle.
Miehet (ja joskus naisetkin) eivät hahmota mitä nainen voisi haluta joululahjaksi. Ellet kerro. Ei ole mielikuvitusta yllätyslahjoihin, epäilevät että tulee väärät lahjat tai on ollut kiire arjessa, ehkä ahdistaa. Tai jos ei ole tietoa onko lahjojen vaihtoa vai ei. Osa miehistä ei vietä joulua, ateisteja? Pitää sopia etukäteen hankitaanko lahjat, mitä hintaluokkaa ja montako. Jos vaikka vanha äiti sanoo ettei halua mitään, aikuinen lapsi ei tiedä mitä joku salaa toivoo. Osa miehistä ei ehkä pysty hankkimaan lahjaa lainkaan ehkä on joku syy (mikä se kullakin on), sitten voi miettiä jatkatko vai ei, jos lahja on sinulle tärkeä ja huomioiminen. Naiset luulevat että toinen lukee ajatuksia, ei lue. Joillakin on ehkä muualla se telepatia.
Mä en ymmärrä, kun jotkut puhuvat, että "miehet ovat sellaisia ja tällaisia". Minä ainakin kohtelen ihmisiä ihan samalla tavalla sukupuolesta riippumatta ja odotan heiltäkin samanlaista käytöstä. Ei jotain juttua voi selittää sillä, että "ei miehet tajua sitä jos et itse huomautus". Niin kuin tämä joululahja aloituskin, ei voida perustella asiaa sillä, että "miehet nyt ovat sellaisia, etteivät osaa ajatella asiaa siltä kantilta".
Meillä mentiin muutama vuosi niin, että ostin miehelle lahjoja, mutta hän ei minulle. Muitakin ongelmia parisuhteessa oli, mutta joulu oli yksi niiden ilmentymä. Sitten yhtenä jouluna päätin juurikin tältä palstalta oppineena ostaa itselleni joululahjat. Miehelle en ostanut mitään.
Seurasi kummallinen episodi, jossa mies taantui ensin uhmaikäiseksi taaperoksi. Meillä oli valtava riita joulun jälkeen, joka koski sitä että HÄN ei saanut lahjoja, voitteko kuvitella!
Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana miehen silmät avautuivat vähitellen. Kävimme mm parisuhdeterapiassa juttelemassa ja otin myös eron puheeksi. Kun mies lopulta käsitti tilanteen, hänelle tuli lyhyt masennusjakso ja jonkinlainen identiteettikriisi.
Nykyään mies huomioi minuakin ja ostaa jouluna ja synttärinä lahjat. Mutta olen vieläkin niin hämmentynyt siitä, miten tiukassa voi vääristyneet ajattelumallit olla ja mitä paljon se vaati, että mies vihdoin oppi normaalit käytöstavat.
Olen tullut siihen tulokseen, että jotkut miehet näkevät kumppaninsa lähtökohtaisesti vihollisena, jolle ei tule antaa tippaakaan periksi missään. Tällaisessa tilassa mies ei halua ilahduttaa, vaan varmistaa valta-aseman.
Lahjoja annetaan siksi, että halutaan tehdä toinen iloiseksi. Miehesi ei halua ilahduttaa sinua.
Vierailija kirjoitti:
Siivosin talon, pesin pyykit, matot, ostin lasten lahjat, paketoin, koristelin kuusen ja kodin, leivoin ja laitoin itse jouluruoat monta erilaista lajia, jouluruoat ja leivonnaiset myös miehen kotiin, katoin pöydän. Ostin lahjoja noin 20 kpl. Mitä sain itse....En mitään. Kun lapset kasvaa ja lähtee kodista lähden minäkin, ellen jopa aikaisemmin. Tämä sama orjatyö koskee myös arkea, ellen hoitaisi, ei kukaan muukaan hoitaisi.
Inhoan joulua ja sitä pettymystä joka on joka ikinen aatto.
Kannattaa lähteä jo tänään. Pahinta mitä olen kuullut, on erään äijän ylpeä toteamus, että avioliitossaan *ei edes kännissä ole väkivaltainen*! Varmaan odotti tästä mitalia ja kutsua linnanjuhliin 😅
Se olisi varmaan leppoisaa. :D