Lue keskustelun säännöt.
Laitamme ensimmäistä omaa joulua ja ihmettelen mikä tässä on muka niin vaikeaa ja stressaavaa
18.12.2023 |
- Suurimman osan ruoista saa halutessaan valmiina kaupan hyllyltä ja itse voi tehdä juuri sen verran kuin kokee mukavaksi tekemiseksi
- Perusjouluruokia ei paljon tarvi suunnitella, kun perinteinen lista on aikalailla se sama
- Torttujen ja piparien leipominen ei ole pakollista, mutta jos niitä haluaa tehdä niin taikinan saa valmiina ja voi tehdä tästä mukavan yhteisen tekemisen
- Koristelu on mukavaa ja ei vie paljon aikaa, jos ei halua vetää övereitä. Jouluvalot ikkunaan ja kuusen koristelu, se on siinä.
- Missään ei ole pakko kyläillä, jos ei halua
- Joulusauna menee päälle nappia painamalla
- Lahjojen hankkiminen vaatii eniten aivotyötä. Aikuisten kesken voi sopia että annetaan vain jotain pientä
Mitä te teette toisin kuin me?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Minusta vähän harmillisesti näyttää siltä, että ap ei hyväksy saamiaan vastauksia. Pakko tunnustaa, että tänä vuonna on ollut hieman stressiä ja se stressi tulee siitä, että haluan, että joulun aikaan voidaan aidosti rentoutua ja levätä. Teen 100 % työtä, joka on aika vaativaa tällä hetkellä. Lisäksi opiskelen täysipäiväisesti. Työ on aika uusi, joten lomia ei ole kertynyt. Olen opiskellut kesätkin, joten levon tarvetta olisi. Pari lasta ja monenlaisia haasteita. Toki sinänsä aikaa olisi, mutta on myös pakko levätä. Lopputulos on se, että kuusi odottaa koristelua, tänään tilasin viimeiset lahjat, laatikot tulee valmiina, tingin leipomuksista (meillä panostetaan ruokaan vahvasti) ja toivon, että jaksan aatonaattona hakea tuoreet kaupasta ja tehdä viikkosiivouksen.
Aika jännä tapa keskustella heti mennä henkilökohtaisuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta vähän harmillisesti näyttää siltä, että ap ei hyväksy saamiaan vastauksia. Pakko tunnustaa, että tänä vuonna on ollut hieman stressiä ja se stressi tulee siitä, että haluan, että joulun aikaan voidaan aidosti rentoutua ja levätä. Teen 100 % työtä, joka on aika vaativaa tällä hetkellä. Lisäksi opiskelen täysipäiväisesti. Työ on aika uusi, joten lomia ei ole kertynyt. Olen opiskellut kesätkin, joten levon tarvetta olisi. Pari lasta ja monenlaisia haasteita. Toki sinänsä aikaa olisi, mutta on myös pakko levätä. Lopputulos on se, että kuusi odottaa koristelua, tänään tilasin viimeiset lahjat, laatikot tulee valmiina, tingin leipomuksista (meillä panostetaan ruokaan vahvasti) ja toivon, että jaksan aatonaattona hakea tuoreet kaupasta ja tehdä viikkosiivouksen.
Oletko siis yksinhuoltaja?
Teen lähes kaiken itse johtuen perheen allergioista (kaikissa laatikoissa allergisoivia mauste). Myös pähkinä- ja manteliallergiat rajoittaa valmiina ostamista.
Ei haittaa, tykkään tehdä itse silakat, sillin, graavilohen, savustetun kalan, laatikot, rosolli, jälkkäri ja kaikki leivonnaiset. Kinkku ruiskuorella, oma kotisinappi ja joululeivät. Nam....
Vierailija kirjoitti:
Teen lähes kaiken itse johtuen perheen allergioista (kaikissa laatikoissa allergisoivia mauste). Myös pähkinä- ja manteliallergiat rajoittaa valmiina ostamista.
Ei haittaa, tykkään tehdä itse silakat, sillin, graavilohen, savustetun kalan, laatikot, rosolli, jälkkäri ja kaikki leivonnaiset. Kinkku ruiskuorella, oma kotisinappi ja joululeivät. Nam....
Kuulostaa herkulliselta! Ja mukavaahan se on, jos tykkääkin tehdä itse. :) Tekeekö teillä muu perhe sitten muut valmistelut, jos saa kysyä?
Minä tykkään joulusta, mutta ennen jouluun liittyi usein liikaa kiirettä ja stressiä. Pohdin pitkään että mikä ne aiheuttaa. Ja päädyin selkeään lopputulokseen, stressi ja ikävä kiire tulee tasan kahdesta asiasta. Kaupoissa joululahjaideoiden etsiminen, joululahjojen ostaminen kaupoissa ja kassoille jonottaminen. Ja toisena asiana jouluaaton kyläilyreissut sukulaisilla.
Päätin, että tilaan aivan kaikki joululahjat nettikaupoista ja jo marraskuussa. Enkä mene kodistani minnekään koko aattona. Loppui joulustressi ja huono kiireinen olo sen myötä, näin olen toiminut siis jo muutaman joulun peräkkäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään joulusta, mutta ennen jouluun liittyi usein liikaa kiirettä ja stressiä. Pohdin pitkään että mikä ne aiheuttaa. Ja päädyin selkeään lopputulokseen, stressi ja ikävä kiire tulee tasan kahdesta asiasta. Kaupoissa joululahjaideoiden etsiminen, joululahjojen ostaminen kaupoissa ja kassoille jonottaminen. Ja toisena asiana jouluaaton kyläilyreissut sukulaisilla.
Päätin, että tilaan aivan kaikki joululahjat nettikaupoista ja jo marraskuussa. Enkä mene kodistani minnekään koko aattona. Loppui joulustressi ja huono kiireinen olo sen myötä, näin olen toiminut siis jo muutaman joulun peräkkäin.
Mahtavaa jos näin helpolla ratkaisulla loppui joulun stressaaminen! :) Ap
Minua stressaa lahjat. Itse ajattelen, että lahjoja on kiva saada ja antaa. Pienikin lahja on kiva, jos siinä on ajateltu lahjan saajaa.
Olen kuitenkin ihan itse laittanut itseni tilanteeseen, jossa keksin lapsilleni lahjat sekä lasten isovanhemmilta että siskoltani. Keksin lahjan miehelleni vanhemmiltaan ja omilta vanhemmiltani. Toki keksin myös lahjat meiltä mummoille ja vaareille, siskon lapsille, omille lapsille, miehelle jne. Ja kirsikkana kakun päällä, keksin lahjan itselleni vanhemmiltani! Tänä vuonna en ole jaksanut keksiä mitään ja äitini viimeksi tänään kysyi ihan loukkaantuneena enkö ole mitään keksinyt.
Ideoinnin lisäksi ostan kaikki lahjat, paitsi anopin hankkimat, koska siskoni asuu ulkomailla ja vanhempani niin korvessa, ettei sieltä mitään löydy. Nettikauppojahan ei voi käyttää.
Ja tosiaan itse olen itseni laittanut tähän rakoon. Kun lapset oli pieniä, oli helppo jakaa legopakettitoiveet eteenpäin. Mutta nyt, kun lapset ovat pian täysi-ikäisiä, homma on käynyt todella vastenmieliseksi ja tympeäksi eikä oikein mielestäni enää vastaa siihen miksi lahjoja toisille annetaan. Pelkkää rahaahan kun on niin tylsä antaa, muka.
Tänä vuonna hiki päässä muiden lahjoja ostaessani päätin, että tämä oli viimeinen vuosi. Jos rahaa ei voi antaa niin ei sitten mahda mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua stressaa lahjat. Itse ajattelen, että lahjoja on kiva saada ja antaa. Pienikin lahja on kiva, jos siinä on ajateltu lahjan saajaa.
Olen kuitenkin ihan itse laittanut itseni tilanteeseen, jossa keksin lapsilleni lahjat sekä lasten isovanhemmilta että siskoltani. Keksin lahjan miehelleni vanhemmiltaan ja omilta vanhemmiltani. Toki keksin myös lahjat meiltä mummoille ja vaareille, siskon lapsille, omille lapsille, miehelle jne. Ja kirsikkana kakun päällä, keksin lahjan itselleni vanhemmiltani! Tänä vuonna en ole jaksanut keksiä mitään ja äitini viimeksi tänään kysyi ihan loukkaantuneena enkö ole mitään keksinyt.
Ideoinnin lisäksi ostan kaikki lahjat, paitsi anopin hankkimat, koska siskoni asuu ulkomailla ja vanhempani niin korvessa, ettei sieltä mitään löydy. Nettikauppojahan ei voi käyttää.
Ja tosiaan itse olen itseni laittanut tähän rakoon. Kun lapset oli pieniä, oli helppo jakaa legopakettitoiveet eteenpäin.
Apua mikä tilanne. Saat myötätuntoni. Ja onneksi olet päättänyt nyt muuttaa tuon kuvion.
Vierailija kirjoitti:
Minua stressaa lahjat. Itse ajattelen, että lahjoja on kiva saada ja antaa. Pienikin lahja on kiva, jos siinä on ajateltu lahjan saajaa.
Olen kuitenkin ihan itse laittanut itseni tilanteeseen, jossa keksin lapsilleni lahjat sekä lasten isovanhemmilta että siskoltani. Keksin lahjan miehelleni vanhemmiltaan ja omilta vanhemmiltani. Toki keksin myös lahjat meiltä mummoille ja vaareille, siskon lapsille, omille lapsille, miehelle jne. Ja kirsikkana kakun päällä, keksin lahjan itselleni vanhemmiltani! Tänä vuonna en ole jaksanut keksiä mitään ja äitini viimeksi tänään kysyi ihan loukkaantuneena enkö ole mitään keksinyt.
Ideoinnin lisäksi ostan kaikki lahjat, paitsi anopin hankkimat, koska siskoni asuu ulkomailla ja vanhempani niin korvessa, ettei sieltä mitään löydy. Nettikauppojahan ei voi käyttää.
Ja tosiaan itse olen itseni laittanut tähän rakoon. Kun lapset oli pieniä, oli helppo jakaa legopakettitoiveet eteenpäin.
Huh, tämä kuulostaa todella isolta työltä ja kärsivällisesti olet jaksanut katsella menoa! Olet ilmeisesti sitten hyvä keksimään lahjoja?
Täytyy sanoa että aika usein olen kuullut ihmisten naureskelevan tyytyväisenä "en stressaa lahjoista, kun kysyn aina siskolta voinko osallistua hänen lahjaansa, hän on niissä parempi" -tyylisiä kommentteja. Eli monet ihmiset tuntuvat tyytyväisenä käyttävän hyödykseen jos haistavat mahdollisuuden.
Toivottavasti olet myös itse saanut sitten tosi kivoja lahjoja!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vain osaa stressata Joulua tai oikeastaan mitään muutakaan elämässä. Valmistelen ja suunnittelen kaikki asiat tehokkaasti, mutta ei se niin tarkkaa ole, jos ei mene kuin Strömssössä.
Siivoamisesta en pidä ollenkaan, eikä se ole elämän tarkoitus Joulunakaan😂 Mies pesee meillä saunan
Pidän haasteista, sopivasta kiireestä ja ongelmanratkaisusta, mutta Joulu on rauhoittumisen aikaa, jolloin tehdään mikä tuntuu kivalle ja fiilistellään rentoutumalla takkatulen ääressä punaviinin kera🤗
Joulustressi on oikeastaan pitkältä vain lahjastressi. Muu on helppoa. Mutta lahjojen keksiminen ja vielä sitten kaupoista löytäminen on kyllä lähes mahdottoman vaikealta tuntuva ja ahdistava tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vietettiin vuosia sukujouluja anopin luona, meidän lisäksi paikalla miehen sisaret perheineen. Vuosien varrella tyttäret ja äitinsä ovat saaneet yhä kasvavia keskinäisiä kaunoja aikaiseksi, ja niitä purettiin sitten kiukkuamalla punaviinin voimalla joulupöydässä, ei passiivis- vaan aktiivis-aggressiivisesti. Olisin luopunut traditiosta jo vuosia sitten, mutta "lasten takia" se piti aina järjestää. Nyt vihdoin ne pienimmätkin lapset ovat jo siinä iässä, ettei ole enää pakko jouluilla yhdessä hampaat irvessä. Siunattu rauha, kullakin kotonaan. Meillä jo jouluruoat tarjolla ja yksi marmeladirasia syöty.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vietettiin vuosia sukujouluja anopin luona, meidän lisäksi paikalla miehen sisaret perheineen. Vuosien varrella tyttäret ja äitinsä ovat saaneet yhä kasvavia keskinäisiä kaunoja aikaiseksi, ja niitä purettiin sitten kiukkuamalla punaviinin voimalla joulupöydässä, ei passiivis- vaan aktiivis-aggressiivisesti. Olisin luopunut traditiosta jo vuosia sitten, mutta "lasten takia" se piti aina järjestää. Nyt vihdoin ne pienimmätkin lapset ovat jo siinä iässä, ettei ole enää pakko jouluilla yhdessä hampaat irvessä. Siunattu rauha, kullakin kotonaan. Meillä jo jouluruoat tarjolla ja yksi marmeladirasia syöty.
Kuulostaa painajaiselta! Sitäkin voi kysyä että onko "lasten takia" hyvä peruste, jos käytäntö on punaviiniräyhäystä.. :D
Nauttikaa rauhallisesta joulusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudenkodissani alkoi ainakin kauhea siivouspaniikki ennen joulua. Jos meille tulisi jouluksi vieraita niin varmaan juuri siivous stressaisi eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vietettiin vuosia sukujouluja anopin luona, meidän lisäksi paikalla miehen sisaret perheineen. Vuosien varrella tyttäret ja äitinsä ovat saaneet yhä kasvavia keskinäisiä kaunoja aikaiseksi, ja niitä purettiin sitten kiukkuamalla punaviinin voimalla joulupöydässä, ei passiivis- vaan aktiivis-aggressiivisesti. Olisin luopunut traditiosta jo vuosia sitten, mutta "lasten takia" se piti aina järjestää. Nyt vihdoin ne pienimmätkin lapset ovat jo siinä iässä, ettei ole enää pakko jouluilla yhdessä hampaat irvessä. Siunattu rauha, kullakin kotonaan. Meillä jo jouluruoat tarjolla ja yksi marmeladirasia syöty.
Kuulostaa painajaiselta! Sitäkin voi kysyä että onko "lasten takia" hyvä peruste, jos käytäntö on punaviiniräyhäystä.. :D
Nauttikaa rauhallisesta joulusta!'
Kiitos, samaa toivon sinne :) Kieltämättä itsekin mietti, minkälaiset muistot lapsille jää joulunvietoista, joissa äidit ja mummo äyskivät ja isät vetäytyvät hiljaa takavasemmalle kokoamaan leluja. Aikansa kutakin, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkodissani alkoi ainakin kauhea siivouspaniikki ennen joulua. Jos meille tulisi jouluksi vieraita niin varmaan juuri siivous stressaisi eniten.
Me ollaan laitettu hämärä ja tunnelmallinen kynttilävalaistus, jos on ollut laiskaa siivousta ennen vieraita, jouluna niitä ei tosin ole ollut. Vessa ja keittiön tasot ollaan toki otettu puhtaaksi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vauvansoselaatikot stressaa: lanttusoselaatikko, perunasoselaatikko, porkkanasoselaatikko. Ovat NIIN suuritöisiä ja aikaa vieviä.
Kaupasta valmissoseet niin on helppoa. Sekoittaa nesteet, "kuivikkeet" ja mausteet ja uuniin. Olen aina tehnyt valmissoseista jo kymmeniä vuosia. Perunat mies kuorii ja teen muusin itse. Teen myös maksalaatikon itse, sekin on erittäin helppo tehdä, ja maistuu erilaiselta kuin kaupan, niin se on tosi hyvää kun kerran vuodessa saa.
Jos kotona olisi aina perussiistiä ei olisi mitään stressiä, varsinkaan kun ei ole pieniä lapsia enää joille pitäisi metsästää jotain tiettyjä lahjoja.
Pahinta on just se vitutus kun ei jouluksikaan jaksa siivota kunnolla.
Varmaan jotkut stressaa sukulointia jos käyvät useissa paikoissa tai on jotain hirveän vaativia rituaaleja, miljoona eri ruokalajia ja isolle porukalle pitää aikuisillekin keksiä lahjoja.
Meidän joulu menee kehitysvammaisen veljen ehdoilla. Neljään tuntiin ympätään jouluateria, pukki ja kahvittelu. Hommat alkavat jo aamupäivän puolella, joten rauhallisesta aamusta ei ole tietoakaan, vaan kellon soittoon herätään ja siitä suorittamaan. En tykkää yhtään, mutta velipojan ja vanhan isän takia tähän rumbaan lähden joka vuosi. Illalla sitten otetaan rennosti.
Minusta vähän harmillisesti näyttää siltä, että ap ei hyväksy saamiaan vastauksia. Pakko tunnustaa, että tänä vuonna on ollut hieman stressiä ja se stressi tulee siitä, että haluan, että joulun aikaan voidaan aidosti rentoutua ja levätä. Teen 100 % työtä, joka on aika vaativaa tällä hetkellä. Lisäksi opiskelen täysipäiväisesti. Työ on aika uusi, joten lomia ei ole kertynyt. Olen opiskellut kesätkin, joten levon tarvetta olisi. Pari lasta ja monenlaisia haasteita. Toki sinänsä aikaa olisi, mutta on myös pakko levätä. Lopputulos on se, että kuusi odottaa koristelua, tänään tilasin viimeiset lahjat, laatikot tulee valmiina, tingin leipomuksista (meillä panostetaan ruokaan vahvasti) ja toivon, että jaksan aatonaattona hakea tuoreet kaupasta ja tehdä viikkosiivouksen.