Miten laskut maksettiin ennen internetin ja nettipankkien aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

 

 

 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

Niinpä. Miettikää nuoret kuinka paljon ihmisillä oli töitä ennen internettiä, kun laskujen maksussakin tarvittiin pankkivirkailijan luona käynti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

Höpö höpö mitään enemmän työpaikkoja ollut, oli vain erilaisia työpaikkoja.

 

 

 

Oli enemmän työpaikkoja. Pankkeja ja posteja oli myös joka maalaispitäjässä. 

Ja ennen oli paljon tehtaita, m

Minä asuin kaupungissa ja kotikadun varrella Postipankki, Syp, Kop, Osuuspakki (olikohan se tuolla nimellä vai mikä se oli)

Molemmilla puolin katua oli kioskit, ruokakaupat, kultasepänliikkeet, 1 tanssiravintola, 3 kaljakuppilaa, kukkakauppa ja mitä lie vielä muuta, en enää muista. Joo, kirjakauppa ainakin ja joku käsityö tai lankaliike.

Katu oli vajaat 0,5km ja molemmin puolin katuja meni busseja vähän väliä.

Tuo kadun pätkä työllisti hurjasti ihmisiä.

Pankissa maksettiin, siellä seistiin jonossa, sitten tuli hienot suoraveloitukset ja maksuautomaatit pankkien tuulikaappeihin, sitten jonotettiin niissä. 

Savumerkeillä, jos sattu olemaan klapeja.

Vanhempani maksavat edelleen ilman nettiä. Suoraveloitus tai mikä se nykyisin on nimeltään tai laskun pudotus pankissa olevaan postilaatikkoon. Harvoin asiaa pankin tiskille.

Vierailija kirjoitti:

Ennen kun ei oltu tietokonetta keksittykään eikä pankkiautomaattiakaan ainoa tapa oli maksaa käteisellä , ja makssaa ostokset käteisellä tai luotollosella vekselillä  sen käyttö yleistyi

 

Suomessa 1900 ja sen käyttö lopetettiin 2000 , ja toinen vaihtoehto oli rahan sijaan oli shekki sitä vastaan sai rahaa pankista ,kunnes otettiin käyttöön Pankkitilit tämä shekki on nykyään käytössä maksuvälineenä mutta hyvin harvinaista.

Kun ensimmäiset rahautomaatit tuli Suomeen vuonna 1975 , sen jälkeen ne yleistyi oli pikku kunnissakin  kun niin kun pankki keksi ottaa itselleen , joka ainoasta palvelumaksun 

Väheni asiointi pankissa mutta pankki automaatteja ei niin ole joka kunnissa sen käytön vähyyden vuoksi nykyään kun laskut maksetaan paljon Verkkopankissa.

Muistan kun shekeillä maksettiin kaikkialla. Ruokakaupassakin kassalla kirjoitettiin shekki joko ostosummalle tai ylöspäin niin että sai käteistä rahaa. Silloin ei oikeastaan kukaan valittanut kun kassajonosta ei päässyt sekunnissa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

Höpö höpö mitään enemmän työpaikkoja ollut, oli vain erilaisia työpaikkoja.

 

 

 

Oli enemmän työpaikkoja. Pankkeja ja posteja oli myös joka maalaispitäjässä. 

Ja ennen oli paljon tehtaita, m

Todellakin oli enemmän työpaikkoja, olin itse pankissa töissä 80-luvun lopulla. Sain suoraan opintojen päätyttyä vakituisen työpaikan. Joka aamu oli aamiaispyötä katettuna ja lounaskin tehtiin omassa keittiössä. Hemmetin hyvää ruokaa. Olin ns. yrityskonttorin puolella ja oltiin aina 1 kk kerrallaan jossain tiskissä: vekseleille oma tiski ja virkailija, tratoille oma, velkakirjoille oma, maksuliikenteen kuittishowssa oli 2 henkilöä jne. Muistan, että oli hemmetin tylsää istua tiskin takana, kun yrityskonttorin puolella kävi 1-5 asiakasta päivässä ja muut ajat syöttelit esim. postipankista tulleita maksuosoituksia oman pankin järjestelmiin. 

Nykysiin ei ko. pankilla ole enää kuin muutama hassu konttori pk-seudulla, joten arvioin, että noin 80% on vähemmän työvoimaa nykyisin.

Ennen ei ollut tietokoneita. Tilin saldo katsottiin pankkiin tulleelta mikrofilmiltä. Sitten se printattiin koneella pankkikirjaan. Jos otti rahaa niin sekin kirjattiin samalla tavalla. Pankissa käyntiä välteltiin siten, että nostettiin koko palkka kerralla ja ostokset maksettiin käteisellä. Myös liikkeet välttelivät velaksi myyntiä. Rahat myyjälle ja auto tai kodinkone mukaan. Harmaa talous kukoisti.

Raha kulki nykysilmillä katsottuna aika erikoisia polkuja. Esimerkiksi Postipankin postiautot toivat pikkukonttoreihin postisäkkejä, joiden sisällä tuli sekä rahaa että niitä tarralappuja, joilla eläkkeet merkittiin asiakkaiden pankkikirjoihin. Jotkut asiakkaat jonottivat ovella jo ennen aukioloaikaa, koska pelkäsivät, että joku muu ehtii viedä heidän rahansa, eikä sitä voitaisi merkitä tilille. Konttorista saattoi tosiaan loppuakin raha. Oli virkailijan homma arvioida, paljonko konttorissa tarvittaisiin rahaa minäkin päivänä. Jos joku halusi ryöstää postiauton, eläkkeenmaksupäivien aamuna sai suurimman saaliin.

Jos muuten asiakas oli vaikka lomalla toisella paikkakunnalla ja hänen tarralappunsa (joilla tulivat eläkkeiden lisäksi palkat yms.) oli kotikylässä, virkailijat sopivat puhelimessa, miten asiakas ja raha saatiin kohtaamaan heti. Pankkikirjaan tehtiin kynällä samat merkinnät kuin tarralapussa oli, rahaa nostettiin tililtä ja luovutettiin asiakkaalle, ja pankkikirja jäi konttoriin päiväksi tai pariksi panttivangiksi odottamaan postiauton kyydissä tulevaa tarralappua. Sitten liimailtiin, ja lopulta asiakas sai pankkikirjansa.

Tulipa nostalginen olo. Ajat olivat tuolloin yksinkertaisempia. Ja monin tavoin parempia.

Onpas ollut laadukasta asiakaspalvelua. 🥰👍

Vierailija kirjoitti:

Ulosoton kautta kuten nykyisinkin

Kuulostaa kätevältä ja keskitetyltä maksujärjestlyltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli laskunmaksuautomaatteja esim. kauppakeskusten käytävällä. Sellainen pyykkikoneen kokoinen möhkäle, jossa monitori mihin näppäiltiin tiedot ja kuitti tuli pienestä luukusta.

 

 

Joo, tuo tuli jossain välissä, olisiko ollut 1990-luvulla. 

Laskunmaksuautomaatteja oli vielä 2010-luvullakin.

On nordealla onneksi vieläkin ja just toissapäivänä asioin maksuautomaatilla itsekin. Oli ihan jono.

Minä asuin kaupungissa ja kotikadun varrella Postipankki, Syp, Kop, Osuuspakki (olikohan se tuolla nimellä vai mikä se oli)

Molemmilla puolin katua oli kioskit, ruokakaupat, kultasepänliikkeet, 1 tanssiravintola, 3 kaljakuppilaa, kukkakauppa ja mitä lie vielä muuta, en enää muista. Joo, kirjakauppa ainakin ja joku käsityö tai lankaliike.

Katu oli vajaat 0,5km ja molemmin puolin katuja meni busseja vähän väliä.

Tuo kadun pätkä työllisti hurjasti ihmisiä.

Lisään vielä työväen säästöpankin, ajatelkaa 5 palvelevaa pankkia pienellä kadun pätkällä.

Ketjun luettuani tuli taas kerran se sama fiilis, että kehitys ja etenkään kaiken sähköistyminen ei oikeasti ole tuonut kuitenkaan juurikaan mitään hyvää.

Ihan jo se on iso miinus, ettei enää tule sellaista normaalia jatkuvaa arkikohtaamista muiden ihmisten kanssa ja se lasku syrjäytymisestä/mielenterveysongelmista on taatusti suurempi mitä tämä etänä ja itse itsensäpalvelu on säästänyt. Puhumattakaan siitä inhimillisestä puolesta jolle ei hintalappua edes voi laittaa.

Lisäksi just sellaisista asioista pitäisi olisi pitänyt pitää kiinni, jotka tuo työtä pienillekin paikkakunnille eikä siirtää niitä jonnekin intiaan etänä tehtäviksi. Miksi suomalaisten työllisyys ei ole kiinnostanut firmoja eikä poliitikkoja? Miksi työelämästä on haluttu pelkkää silppua ja pätkää joka sekin omalta osaltaan tekee todella huonoa ihmisen mielenterveydelle kun ei ole mitään pysyvyyttä eikä sitä mukamas iiiiik niin kamalanhirveää arkea, jossa töissä käydään jopa vuosikymmeniä samalla työnantajalla.

Ihmiset on pakotettu tietynlaiseen juurettomuuteen ja sellainen lastuna laineilla- olotilaan vaikka ei tosiaan olisi ollut mikään pakko. Ja sitten ihmetellään miksi oikeastaan ketään ei enää huvita vittumikään.

Vierailija kirjoitti:

Minä asuin kaupungissa ja kotikadun varrella Postipankki, Syp, Kop, Osuuspakki (olikohan se tuolla nimellä vai mikä se oli)

Molemmilla puolin katua oli kioskit, ruokakaupat, kultasepänliikkeet, 1 tanssiravintola, 3 kaljakuppilaa, kukkakauppa ja mitä lie vielä muuta, en enää muista. Joo, kirjakauppa ainakin ja joku käsityö tai lankaliike.

Katu oli vajaat 0,5km ja molemmin puolin katuja meni busseja vähän väliä.

Tuo kadun pätkä työllisti hurjasti ihmisiä.

Lisään vielä työväen säästöpankin, ajatelkaa 5 palvelevaa pankkia pienellä kadun pätkällä.

Eikä kuulunut tätä jatkuvaa valitusta kuinka pitää taas säästää ja tehostaa sekä uudistaa palveluja eli tuhota ne olemassa olevat ja nostaa palvelumaksuja..

Laskunmaksuautomaatteja on Nordealla ollut ihan tähän päivään asti. Nyt kuitenkin Nordea on poistamassa viimeisetkin noista vuoden loppuessa. Tämä on typerää ja jään todellakin kaipaamaan näitä. En omista älypuhelinta, enkä verkkopankkitunnuksia ja automaatilla olen laskuni maksanut. En tiedä, miten jatkossa maksan. Osittain tästä syystä olen mm. sulkenut kännykkäliittymäni ja siirtynyt prepaid-liittymillä. Kummallista, että ei ole saatu kehitettyä yhtä ja samaa automaattia, jolla onnistuu rahan otto, talletus ja laskujen maksu.

Pankin tuulikaapissa oli maksuautomaatti. Sisään tuulikaappiin pääsi muistaakseni pankkikortilla. Mukavaa oli parin viikon välein iltaisin käydä laskupinon kanssa niitä maksamassa. Ja sellainen pienen paperisen tositteen automaatti tulosti maksutapahtuman lopuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

Höpö höpö mitään enemmän työpaikkoja ollut, oli vain erilaisia työpaikkoja.

Ainakin pankeissa oli enemmän työpaikkoja. Eri pankeilla (mm. KOP, SYP, PSP, jne.) oli suuret konttorit ja pankkisalit, joissa istui jopa 9 pankkivirjailijaa palvelemassa yksityis- ja yritysasiakkaita. Ensin asiakkaat seisoivat kiltisti jonossa luukulle viivan takana, sitten tuli edistyksellinen vuoronunerijörjestelmä, ensin repäistävä lappu, sitten numeronäyttö katon rajaan. Palkka kirjattiin pankkikirjan tilille, jolta kassaneiti siirsi laskut maksuun. Joko sinulla on huono muisti, tai olit tuossa vaiheessa vasta odottamassa maailmaantuloasi maitokaapin ja munahyllyn välissä. Näin oli vielä ainakin vuoteen 1985 asti.

Muutos nykyiseen on merkittävä: jos löydät jostakin pankkikonttorin, olet melkoinen velho, ja varsinainen Merlin olet, jos löydät sieltä palvelevan pankkuvirkailijan 😁.

Muistan muuten jostain 70- / 80-lukujen taitteesta sellaisenkin yksityiskohdan, että siihen aikaan ei ainakaan kaikki pankit olleet sillä tavalla valtakunnallisia, että jos sinulla oli tili vaikka Riihimäen konttorissa, niin rahan nosto esim. nimellisesti saman pankin Pietarsaaren konttorista ei onnistunutkaan noin vain.

Tuolta ajalta muistan yhden kesäloman, joka meinasi mennä perheellämme ihan vihkoon, kun isän lomarahoja ei maksettukaan ajallaan ja piti lähteä reissuun toiselle puolelle Suomea. Se oli melkoinen härdelli, että saatiin jotenkin asia sumplittua ja kohdepaikkakunnan konttorille tieto, että isällä on rahaa tilillä ja että se raha saatiin vielä nostettua sieltä toisen konttorin tiskiltä.

Sen ilmiselvimmän syyn lisäksi on toinenkin syy miksi se pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on enää muisto vain.

Tässä ketjussa on monikin kuvannut just sellaista aikaa jolloin ymmärrettiin kuinka tärkeää on, että pienelläkin paikkakunnalla on monipuoliset palvelut koska ne tuo työpaikkoja. Ja nimenomaan sellaisia työpaikkoja joihin ei tarvita sitä akateemista koulutusta vaan esim just pankkivirkailijaksi pääsi merkonomin/merkantin papereilla ja kesätöihin ihan ylioppilastodistuksellakin.

Ja se taas luo paikkakunnalle hyvinvointia ja tarvetta tulee taas uusille palveluille ja taas saadaan paikkakunnalle lisää työpaikkoja. Tällaistahan on edelleen esim etelä-euroopassa että on leipäkauppaa, lihakauppaa, kalakauppaa, lehtikioskia jne ja mieluummin minäkin asuisin tuollaisella paikkakunnalla jossa olisi vilkas ja monipuoliset palvelut tarjoava, yhteisöllinen keskusta kuin tällaisessa kaupungissa missä on vaan joten jättimäisiä ostoshelvettejä ketjuliikkeineen ja järjettömän kokoisia marketteja joissa sen maitolitran perässäkin saa kävellä yhden kilometrin.

Muistan noi automaatit lapsuudesta. Kauppareissuilla isä maksoi laskuja ja se vaikutti kauheen vaikeelta ja isä stressaantuneelta automaatin edessä :'D

Vierailija kirjoitti:

Laskunmaksuautomaatteja on Nordealla ollut ihan tähän päivään asti. Nyt kuitenkin Nordea on poistamassa viimeisetkin noista vuoden loppuessa. Tämä on typerää ja jään todellakin kaipaamaan näitä. En omista älypuhelinta, enkä verkkopankkitunnuksia ja automaatilla olen laskuni maksanut. En tiedä, miten jatkossa maksan. Osittain tästä syystä olen mm. sulkenut kännykkäliittymäni ja siirtynyt prepaid-liittymillä. Kummallista, että ei ole saatu kehitettyä yhtä ja samaa automaattia, jolla onnistuu rahan otto, talletus ja laskujen maksu.

Onko Nordealla maksupalvelukuoria joissa voi lähettää laskut pankkiin.