Miten laskut maksettiin ennen internetin ja nettipankkien aikaa?

Tosi pitkään on ollut myös suoraveloituksia.

Eli kaikki säännölliset menot pystyi sopimaan, että menevät automaattisesti tililtä joka kuukausi. Kuten vuokra yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

Höpö höpö mitään enemmän työpaikkoja ollut, oli vain erilaisia työpaikkoja.

Jaa, meinaatko että se ei ole vähentänyt työpaikkoja että monet asiakaspalveluna tehdyt työt tehdään nyt itsepalveluna ja lisäksi ennen Suomessa tehdyt työt on nykyään paljolti kaukoidän hommia. Ennen esim. vaateteollisuus oli merkittävä työllistäjä, nyt ei ole yhtään.

Nykyään tuohon työttömyyteen on vain niin totuttu, että suhtautuminen on muuttunut. Joskus 70-luvulla Kekkonen julisti hätätilan kun maassa oli jotain 45 000 työtöntä, nyt niitä on pian kymmenen kertaa enemmän ja puhutaan vain työvoimapulasta.

Laskunmaksuautomaatilla, saman tyyppinen kuin nostoautomaatti mutta vähän eri paikoissa, sinne laitettiin paperilasku viivakoodin lukua varten tai näpyteltiin käsipelillä.

Nimim. 39 v, ilmeisesti "vanhus"

Markoilla ja penneillä pankissa tai yrityksen konttorinkassaan suoraan.

Pankissa. Myöhemmin oli maksuautomaatteja mm. kauppojen eteisissä. Siellä sitä paperilaskupinkan kanssa näpyteltiin ja toiset seisoivat takana jonossa odottamassa vuoroon. Mut hei, nykyään on katsos elämä joka suhteessa vaikeempaa. 

Vierailija kirjoitti:

Pankkisiirtokuori - tykkäsit laskuihin maksajan kohdalle nimesi ja maksajan tilinumeron kohdalle tilinumerosi ja sitten allekirjoitit. Nämä ertiyiseen kuoreen hyvissä ajoin ennen eräpäivää ja pankin pankkisiirtopostiluukusta sisään, sellainen saattoi jättää koska vaan. 

Ongelma oli se että et tiennyt paljonko tilillä oli rahaa käymättä pankissa. Pankkiautomaatista toki pankkikortilla sai saldon tai 10 viimeistä tapahtumaa ja saldon. Joillain pankeilla oli myös koodipohjaisia puhelinpalveluita jossa robotti kertoi saldon.

Etkö sinä saanut pankista kirjasta, mihin merkittiin itse nostot, laskut yms, missä pidettiin itse kirjaa niin menoista kuin tuloista? Ihan 100% varma systeemihän tuo ei ollut, kun ei se reaaliaikainen ollut. Jos tili ei tullutkaan maksupäivänä, niin ei se silloin pitänyt paikkaansa. Työnantajalta tuli tilinauha, mistä näki summan mitä piti tulla tilille tilipäivänä. Minä ainakin kirjasin siihen kuoressa menevä laskut ja laskin, mitä tilin saldon pitäisi olla.

No 1990-luvun alkupuolella, kun itse täytin 18 ja sain pankkikortin, oli pienessä maalaiskaupungissa pankki, joka oli auki ma-pe ja tiliasioita (=nostoja + talletuksia + laskunmaksuja) pystyi hoitamaan tiskillä aina pankin ollessa auki. Silloin tiskillä maksaminen/maksupalvelukuoren käyttö oli jo ainakin "omassa pankissani" maksullista. Siinä pankin tuulikaapissa sen sijaan oli maksuautomaatti, jolla pystyi korttiasiakkaana maksamaan laskut ilman lisämaksua. En muista oliko automaatti auki 24/7 vai jonkun rajatumman ajan, mutta ovi aukesi (pika)pankkikortilla asiakkaalle, kun konttori oli suljettu. Automaatilla kannatti käydä esimerkiksi lauantaina kauppojen jo sulkeuduttua tai sunnuntaina, silloin pääsi yleensä jonottamatta maksamaan. Itse otin nettipankki tunnukset joskus viimevuosituhannen lopussa, kun silloinen tyttöystävä asui opiskelija-asunnossa, johon kuului kiinteä verkkoyhteys, nopeus oli silloista modeemiyhteyttä huomattavasti nopeampaa, mutta nykyään ei taida niin hidasta yhteyttä olla edes peruskännyköissä.

Vierailija kirjoitti:

Ketjun luettuani tuli taas kerran se sama fiilis, että kehitys ja etenkään kaiken sähköistyminen ei oikeasti ole tuonut kuitenkaan juurikaan mitään hyvää.

Ihan jo se on iso miinus, ettei enää tule sellaista normaalia jatkuvaa arkikohtaamista muiden ihmisten kanssa ja se lasku syrjäytymisestä/mielenterveysongelmista on taatusti suurempi mitä tämä etänä ja itse itsensäpalvelu on säästänyt. Puhumattakaan siitä inhimillisestä puolesta jolle ei hintalappua edes voi laittaa.

Lisäksi just sellaisista asioista pitäisi olisi pitänyt pitää kiinni, jotka tuo työtä pienillekin paikkakunnille eikä siirtää niitä jonnekin intiaan etänä tehtäviksi. Miksi suomalaisten työllisyys ei ole kiinnostanut firmoja eikä poliitikkoja? Miksi työelämästä on haluttu pelkkää silppua ja pätkää joka sekin omalta osaltaan tekee todella huonoa ihmisen mielenterveydelle kun ei ole mitään pysyvyyttä eikä sitä mukamas iiiiik niin kamalanhirveää

Hyvin sanottu. Ja me vanhat sentään voidaan muistella noita hyviä aikoja, mutta nuoret ovat syntyneet tähän tehostettuun nettiaikaan, missä ihmisiä ei enää kohdata. Ilmankos nuoret voivat huonosti.

Postissa tullut paperilasku kourassa mentiin pankkiin ja maksettiin siellä se lasku tilisiirtona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

Höpö höpö mitään enemmän työpaikkoja ollut, oli vain erilaisia työpaikkoja.

Jaa, meinaatko että se ei ole vähentänyt työpaikkoja että monet asiakaspalveluna tehdyt työt tehdään nyt itsepalveluna ja lisäksi ennen Suomessa tehdyt työt on nykyään p

Ja ne työt mitä on tulleet tilalle on kaupan alan ja palvelualan osa-aikatyötä.

Ja kohta otetaan sovitellut päivärahat, ansiosidonnaiset ja asumistuet pois ja kulutus vähenee ja tulee irtisanomisia. 

Juuri tuo nykyään kun omasta työstä asioidesta joudut maksamaan sekä sitä varten omasta pussista hommattu kone ja ennen ihan pankkivirkailija pitkälti käsityönä hoiti tuon maksutta?

Mä maksoin laskut aina puhelinpankissa ja niin tekivät myös vanhempani. Ennen puhelinpankkia vanhemmat laittoivat laskut kuoreen ja lähettivät pankkiin. Sittemmin palvelusta taisi tulla maksullinen/kalliimpi ja puhelinpankki oli se edullisempi maksuvaihtoehto. 

En muista varmaan koskaan jonotelleeni maksuautomaatille, kun puhelinpankki oli niin helppo - ei tietenkään yhtään helppo verrattuna nykyiseen laskunmaksuun verkkopankissa tai suoraveloitettaviin e-laskuihin, mutta kyllä se aina jonottamisen voitti.

N50

Laskut naputeltiin kotitietokoneella tekstitiedostoksi ja sitten modeemi kilautti pankkiin ja ruksutti kirjain kirjaimelta laskut pankin systeemiin.

1200baudinen oli jo kelpo modeemi, eli 1,2 kilonen. se on 0,012 meganen nykyasteikolla.

Nykyisin alkaa nopeudet usein jostain 20 megasesta eli toi oli 20 000 kertaa hitaampi,

siksi ei mitään turhaa voinu sirtää.

Ap, mistä laskuista puhut? Kyllä me "vanhukset" saatiin kaikki aina ilmaiseksi. Koko elämä oli helppoa ja ilmaista. Työpaikat oli valmiina, eikä niissä tarvinnut raataa. Omakotitalot ja autot tarjottiin siihen oheen. Näin olen tältä palstalta lukenut. Joten laskujen maksaminen ei ollut ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Mä maksoin laskut aina puhelinpankissa ja niin tekivät myös vanhempani. Ennen puhelinpankkia vanhemmat laittoivat laskut kuoreen ja lähettivät pankkiin. Sittemmin palvelusta taisi tulla maksullinen/kalliimpi ja puhelinpankki oli se edullisempi maksuvaihtoehto. 

En muista varmaan koskaan jonotelleeni maksuautomaatille, kun puhelinpankki oli niin helppo - ei tietenkään yhtään helppo verrattuna nykyiseen laskunmaksuun verkkopankissa tai suoraveloitettaviin e-laskuihin, mutta kyllä se aina jonottamisen voitti.

N50

 

En edes tiedä, mikä hitto on puhelinpankki. Mä maksoin laskut automaatilla, kunnes v 2005 (vasta) ostin ekan oman tietokoneeni. Olen kyllä tyytyväinen verkkopankkiin ja siihen, että saa maksella laskuja rauhassa kotona milloin haluaa.

N51

Mitäs merkitystä sillä on miten menneisyydessä on tehty. Onko sinulla kovasti kaipuuta vanhoihin aikoihin? Tarkottaisi ettet voisi käyttää Tinderiä

Kirjekyyhkyt vei nokassaan koronkiskurille

Vierailija kirjoitti:

Pankkisiirtokuori - tykkäsit laskuihin maksajan kohdalle nimesi ja maksajan tilinumeron kohdalle tilinumerosi ja sitten allekirjoitit. Nämä ertiyiseen kuoreen hyvissä ajoin ennen eräpäivää ja pankin pankkisiirtopostiluukusta sisään, sellainen saattoi jättää koska vaan. 

Ongelma oli se että et tiennyt paljonko tilillä oli rahaa käymättä pankissa. Pankkiautomaatista toki pankkikortilla sai saldon tai 10 viimeistä tapahtumaa ja saldon. Joillain pankeilla oli myös koodipohjaisia puhelinpalveluita jossa robotti kertoi saldon.

Näitä pankkisiirtokuoria jouduin käyttämään vielä 2019-2020 kun äiti kuoli ja laskut piti laittaa viranomaisten/perinkunnan kautta.

Näin.

Käytiin pankissa - tai laskuttajan konttorissa maksamassa. Maksu suoritettiin joko tililtä tai käteisenä. Palkathan maksettiin käteisenä, vielä jopa 80- luvulla, jos työntekijä niin halusi.

Tilisiirtokuoreen lasku ja kuori sitten postiin tai pankin lokeroon.

Näppäinpuhelimella.

Maksuautomaatilla. Niitä oli pitkin kaupunkia.

Viimeisin vaihe on tämä netissä maksaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

               Pankkikirjan kannessa oli teksti, jonka mukaan pankki oli vastuussa asiakkaan rahoista. Oli niin ihanan

               turvallista. Ei tarvinnut pelätä, että jokaisen puhelun takana onkin joku, joka yrittää "tunkeutua" ihmisen

               tietoihin tai tilille. Muutenkin tuntui turvallisemmalta. Ei tarvinnut olla varuillaan vastaan tulevien

               tuntemattomien henkilöiden takia. Rikoksia tapahtui, mutta harvemmin.