Miten laskut maksettiin ennen internetin ja nettipankkien aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksuautomaatit. Talvisin varsinkin kyrsi lähteä lumituiskuun maksamaan laskuja.

 

 

Ei kyrsinyt yhtään. Maksoin samalla kun kävin ruokakaupassa eli hoidin samalla reissulla monta asiaa.

 

Muuten hyvä, mutta maksuautomaatteja oli liian vähän tarpeeseen nähden eli vaihtoehtona joko jonotus tai käyminen erikseen esimerkiksi sunnuntaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo 5-kymppinen, mutta ajattelen että luojan kiitos ettei tartte jonottaa pankissa - en oikeasti edes muista milloin olisi pitänyt sellasessa asioida. Mutta silti aina kun kävelee jonkun konttorin ohi avaamisaikaan, on siellä jono ihmisiä ja en voi olla miettimättä, että MITÄ asioita siellä nykyään hoidetaan? Ja se väki on kauniisti sanottuna vähän vähemmän varakkaan näköistä.

 

Ne ihmiset joilla ei ole nettipankkitunnuksia, ja joilla ei ole älykännykkää tai tietokonetta, eikä kykyä käyttää niitä, joutuvat edelleen käymään pankissa hoitamassa asiansa, Ja kuten tiedät, kallista lystiä maksaa laskunsa pankissa, ainakin 7€ per lasku, että ei ihme että näyttävät köyhiltä. 

Eivät todellakaan joudu, jos eivät halua. Oma äitini on 90-vuotias eikä hänellä ole nettipankkitunnuksia eikä älykännykkää. Laskut hän hoitaa panemalla ne maksupalvelukuoressa postilaatikkoon. Menee siitä maksu, mutta selvästi pienempi kuin pankin tiskillä maksettaessa.

Säännölliset maksut menevät e-laskuina. Sitä varten piti kyllä yhden kerran käydä pankkikonttorissa.

Vierailija kirjoitti:

Oli laskunmaksuautomaatteja esim. kauppakeskusten käytävällä. Sellainen pyykkikoneen kokoinen möhkäle, jossa monitori mihin näppäiltiin tiedot ja kuitti tuli pienestä luukusta.

Oli myös välivaihe, että kotona saattoi näppäinpuhelimella maksaa laskut. Ja se sama, joka toimii vieläkin, eli maksukuoressa laskut pankkiin.

Töistä saatiin palkka tilipussissa. Sähkölaitoksella käytiin maksamassa sähkölasku. Monessa muussakin paikassa käytiin maksamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

 

 

 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

Silti palvelumaksut nousee koko ajan, minkä,palvelun??😅

Vierailija kirjoitti:

Oravannahoilla. Niitä ladottiin pöytään niin monta kappaletta, kuin laskun summa oli, silleen maksettiin.

Tämä oli kovaa hommaa kytätä oravia talvipakksilla pimeässä, moni on siinä sormensa palelluttanut😔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli laskunmaksuautomaatteja esim. kauppakeskusten käytävällä. Sellainen pyykkikoneen kokoinen möhkäle, jossa monitori mihin näppäiltiin tiedot ja kuitti tuli pienestä luukusta.

 

 

Joo, tuo tuli jossain välissä, olisiko ollut 1990-luvulla. 

Laskunmaksuautomaatteja oli vielä 2010-luvullakin.

Melko kauaksi saa historiassa mennä, etteikö nettipankissa olisi saanut maksaa laskujaan, kun tämäkin palsta oli jo 90-luvun alussa. 

Ensimmäiset laskut maksoin nettipankissa joskus 80-luvun lopulla eli yli 35v sitten. Internet yhteys otettiin lankapuhelimella pankin nettipankkiin ja lähetettiin aineisto, joka ei toiminut reaaliajassa. 

Sitä ennen oli pankkien tuulikaapissa laskuautomaatit, jolla käytiin maksamassa laskut. 

Ja sitä ennen laskut laitettiin pankin kirjekuoreen ja pudotettiin postilaatikkoon tai käytiin maksamassa pankissa tai esim. sähkölaskut sai käydä maksamassa sähköyhtiölle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

 

 

 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

 

Silti palvelumaksut nousee koko ajan, minkä,palvelun??😅

Pankin puhelinmyyjien, anteeksi siis asiakaspalvelijoiden, palkat täytyy edelleen maksaa. Tosin laskunmaksuhan on käytännössä muuttunut laskujen hyväksynnäksi. Ja hyvä niin, ei enää kansiot täynnä turhia kuitteja.

Ulosoton kautta kuten nykyisinkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

Höpö höpö mitään enemmän työpaikkoja ollut, oli vain erilaisia työpaikkoja.

 

 

 

Oli enemmän työpaikkoja. Pankkeja ja posteja oli myös joka maalaispitäjäs

Yli 50v työttömäksi jääneet pääsivät yleensä eläkeputkeen.

           Nyt ei pääse, vaikka olisi työn loppuun kuluttama. Pikkuhilja alkaa tulla eteen oikeasti ongelma, että työtä ei ole. Työ vähenee jopa keskiluokkaisista töistä, työtä on huippuosaajille, jollaisia suuresta enemmistöstä ei tule, tosaalta matalapalkkaisilla palvelualoilla, jollainen ei tarjoa säällistä toimeentuloa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että nämä verkkopankit jne on iso syyllinen sille miksi nykyihmisillä ei ole rahaa mihinkään eikä sitä ainakaan jää säästöön.

Se on liian helppoa klikkailla ostoskoriin kaikenlaista verkkokaupassa tai vaikka jossain hesen sovelluksessa ja sitten maksaa se muutamalla klikkauksella verrattuna siihen, että se ostos pitäisi oikeasti mennä maksamaan pankkiin tai edes sellaiselle maksuautomaatille ja sitten vasta tuote toimitettaisiin.

Jäisi aika moni heräteostos tekemättä ja wolttisapuska tilaamatta. Ja se olisi hyvä se. Ihan kaikkien kannalta.

 

Tai sekin vielä tähän päälle, ettei tarvitse enää edes kotoaan lähteä minnekään. Ruuat ja tavarat voi tilata kotiinsa. Kotona voi olla eristyksissä viikkotolkulla, ei tarvitse käydä ihmisten ilmoilla tai asioida kenenkään kanssa. Rauhassa saa syrjäytyä. Sitten kun se puoliso ei tulekaan sieltä netistä kotiovelle pimpottelemaan, niin siinäpä syy masentua. Mutta kun ei jaksa uloskaan lähteä.

Ennen kun ei oltu tietokonetta keksittykään eikä pankkiautomaattiakaan ainoa tapa oli maksaa käteisellä , ja makssaa ostokset käteisellä tai luotollosella vekselillä  sen käyttö yleistyi

Suomessa 1900 ja sen käyttö lopetettiin 2000 , ja toinen vaihtoehto oli rahan sijaan oli shekki sitä vastaan sai rahaa pankista ,kunnes otettiin käyttöön Pankkitilit tämä shekki on nykyään käytössä maksuvälineenä mutta hyvin harvinaista.

Kun ensimmäiset rahautomaatit tuli Suomeen vuonna 1975 , sen jälkeen ne yleistyi oli pikku kunnissakin  kun niin kun pankki keksi ottaa itselleen , joka ainoasta palvelumaksun 

Väheni asiointi pankissa mutta pankki automaatteja ei niin ole joka kunnissa sen käytön vähyyden vuoksi nykyään kun laskut maksetaan paljon Verkkopankissa.

Olin itse aikoinaan ruuhkahuippuja tasottamassa sillä osastolla, missä nuo maksukuoret avattiin. Eli ne esikäsiteltiin avaamalla kuoret ja merkkaamalla niihin manuaalisesti maksupäivä. Siitä menivät sitten toiselle osastolle näpyteltäväksi eli oli kallis kustannus pankille. Mutta pankeissa oli tuolloin tosi hyvät edut mm. oma henkilöstöravintola, jossa oli kokit ja ruoka aivan taivaallisen hyvää. Pomoille oli muuten oma henkilöstöravintola, jossa tarjonta oli ihan stadin parhaimpien ravintoloiden tasoa. Joskus iltavuorossa saatiin sieltä syömättä jääneet sisäfileet. Oli opiskelijalle ihan luksusta.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että nämä verkkopankit jne on iso syyllinen sille miksi nykyihmisillä ei ole rahaa mihinkään eikä sitä ainakaan jää säästöön.

Se on liian helppoa klikkailla ostoskoriin kaikenlaista verkkokaupassa tai vaikka jossain hesen sovelluksessa ja sitten maksaa se muutamalla klikkauksella verrattuna siihen, että se ostos pitäisi oikeasti mennä maksamaan pankkiin tai edes sellaiselle maksuautomaatille ja sitten vasta tuote toimitettaisiin.

Jäisi aika moni heräteostos tekemättä ja wolttisapuska tilaamatta. Ja se olisi hyvä se. Ihan kaikkien kannalta.

Eihän nämä verkkokaupat millään tavalla poikkea postimyynnistä, joita ennen ihmiset tilasivat tavaraa. 

Kalle Anttila Oy perustettiin jo 40-luvulla ja oli jos jonkinlaista postimyyntiä, jopa maatalouskoneita myyntiin, lisäksi Ellos, Kodintavara jne. jotka lähettivät automaattisesti jokaiseen talouteen 3-4 kertaa vuodessa, monisataisen sivuston A4 kokoisen  kuvaston, josta sai tilata tavaraa, mutta tilaukset vain tehtiin käsin ja kirjekuori pudotettiin postilaatikkoon ja tavarat tuli postissa laskulla tai postiennakolla. Nyt ostokset tehdään verkkokauppassa, mutta periaate sama. 

Vierailija kirjoitti:

Pankissa maksettiin ja kun nuo automaatit tuli keksi pankit periä maksun jokaisesta tiskillä maksetusta laskusta 

Ennen sitä ei ollut tapahtumamaksuja, eikä tilinhoitokuluja, vaan pankkiasiointi oli täysin ilmaista. Pankit elivät talletuksilla ja lainojen koroilla 

Maksuautomaatit ilmestyivät tuulikaappeihin 90-luvulla. Minä olin pankissa kesätöissä koko 80-luvun, ja kyllä jokaisesta laskunmaksusta pankkitiskillä otettiin pari markkaa toimitusmaksua. Vuosien mittaan tuo maksu nousi ihan suhteettomaksi, ja siksi ihmiset siirtyivät maksamaan laskunsa itse.

Muistan erään kylän laitamilla asuneen vanhan miehen, jolla oli mökissään vain yksi sähkölaite: kattolamppu. Hänen sähkölaskunsa oli usein pienempi kuin toimitusmaksu. Syntyi erikoisia keskusteluja, koska hän ei tietenkään ollut asiaan yhtään tyytyväinen.

Raha kulki nykysilmillä katsottuna aika erikoisia polkuja. Esimerkiksi Postipankin postiautot toivat pikkukonttoreihin postisäkkejä, joiden sisällä tuli sekä rahaa että niitä tarralappuja, joilla eläkkeet merkittiin asiakkaiden pankkikirjoihin. Jotkut asiakkaat jonottivat ovella jo ennen aukioloaikaa, koska pelkäsivät, että joku muu ehtii viedä heidän rahansa, eikä sitä voitaisi merkitä tilille. Konttorista saattoi tosiaan loppuakin raha. Oli virkailijan homma arvioida, paljonko konttorissa tarvittaisiin rahaa minäkin päivänä. Jos joku halusi ryöstää postiauton, eläkkeenmaksupäivien aamuna sai suurimman saaliin.

Jos muuten asiakas oli vaikka lomalla toisella paikkakunnalla ja hänen tarralappunsa (joilla tulivat eläkkeiden lisäksi palkat yms.) oli kotikylässä, virkailijat sopivat puhelimessa, miten asiakas ja raha saatiin kohtaamaan heti. Pankkikirjaan tehtiin kynällä samat merkinnät kuin tarralapussa oli, rahaa nostettiin tililtä ja luovutettiin asiakkaalle, ja pankkikirja jäi konttoriin päiväksi tai pariksi panttivangiksi odottamaan postiauton kyydissä tulevaa tarralappua. Sitten liimailtiin, ja lopulta asiakas sai pankkikirjansa.

Tulipa nostalginen olo. Ajat olivat tuolloin yksinkertaisempia. Ja monin tavoin parempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole vanhus vaan nelikymppinen ja maksuautomaatilla ne laskut maksettiin. Tuollaisia pitäisi olla edelleen.

Olen 47v ja muistan kuinka käytiin pankin luukulla maksamassa laskuja, ihmisille riitti töitä.

Kyllä se on jo silloin ollut melko harvinaista maksaa laskut pankissa. 

Olen seitsemänkymppinen ja kuulun jo siihen sukupolveen, etten ole käynyt laskuja maksamassa pankissa, vaan pankisiirrot laitettiin pankin kirjekuoreen ja jätettiin postin toimitettavaksi. Pankissa kävin vain hakemassa shekkivihkoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskut käytiin maksamassa pankissa eli pankin työntekijä maksoi ne asiakkaan tililtä toki. 

 

Ja ennen oli myös pankkikirja ja rahan sai nostaa käteisenä eli jonotettiin pankin työntekijän luo ja hän antoi rahat käteisenä. Pankkikirjassa oli summa mitä tilillä on rahaa. 

 

 

 

Ennen oli enemmän työpaikkoja. Nykyään asiakkaat itse maksavat laskut ja nostavat rahat automaatista. 

 

 

 

Ja kotiavustajat kävi 1980-luvulla eläkeläisille kaupassa, kun raha oli käteisenä. 

Nykyään ruoat tilataan kaupasta kotiin. 

Kotiavustajat ja kodinhoitajat kävivät vuelä 90- luvulla kaupassa eläkeläisille, markka valuuttana. Laskut vietiin kuoressa pankkiin. Eläkeläiset antoivat rahan nostoon myös valtakirjan. Voi noita aikoja, kaikki oli hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Pankkisiirtokuori - tykkäsit laskuihin maksajan kohdalle nimesi ja maksajan tilinumeron kohdalle tilinumerosi ja sitten allekirjoitit. Nämä ertiyiseen kuoreen hyvissä ajoin ennen eräpäivää ja pankin pankkisiirtopostiluukusta sisään, sellainen saattoi jättää koska vaan. 

Ongelma oli se että et tiennyt paljonko tilillä oli rahaa käymättä pankissa. Pankkiautomaatista toki pankkikortilla sai saldon tai 10 viimeistä tapahtumaa ja saldon. Joillain pankeilla oli myös koodipohjaisia puhelinpalveluita jossa robotti kertoi saldon.

On noita kuoria vieläkin. Olen naapurin mumolle niitä täytellyt.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo 5-kymppinen, mutta ajattelen että luojan kiitos ettei tartte jonottaa pankissa - en oikeasti edes muista milloin olisi pitänyt sellasessa asioida. Mutta silti aina kun kävelee jonkun konttorin ohi avaamisaikaan, on siellä jono ihmisiä ja en voi olla miettimättä, että MITÄ asioita siellä nykyään hoidetaan? Ja se väki on kauniisti sanottuna vähän vähemmän varakkaan näköistä.

Minä muistan. Avasin itse postipankkiin tilin 16 vuotiaana, kun menin töihin lapsenlikaksi. Sain kuukaudessa 1200 markkaa verottomana. 

Lopetin amiksen, ala ei kiinnostanut.

Vm-71