Henri Alen haluaisi palkata vakituisia kokoaikaisia työntekijöitä mutta työntekijät eivät halua sitoutua

Ravintola-alalta lähti korona-aikana noin 15 000 ihmistä muihin hommiin. Hän sanoo ymmärtävänsä heitä hyvin: on pakko elättää itsensä ja perheensä ja jos näkymät ovat huonot, silloin vaihdetaan alaa. Näin kävi Alénin omissakin ravintoloissa.

Alan koulut eivät ole pystyneet kouluttamaan tarvetta vastaavaa vauhtia uusia tilalle, eikä sitä paitsi koulun penkiltä tälle alalle tulla valmiina pakettina vaan tarvitaan kokemusta

Suomalaisen ravintolakulttuurin gastronominen kehityskin otti takapakkia, koska ammattitaitoa hävisi niin paljon. Alén veikkaa, että menee vähintään viisi vuotta ennen kuin Suomessa aletaan olla ammattitaidollisesti siinä pisteessä, missä oltiin ennen. Ja se näkyy kaikessa.

Ravintoloiden elinvoimaan vaikuttaa myös kaupunkikulttuuri ja Alénia huolestuttaakin Helsingin keskustan näivettyminen. Asumisen kalleus on tehnyt sen, että ravintoloiden suurkuluttajilla nuorilla aikuisilla ei ole varaa asua kaupungin ytimessä eikä myöskään ravintolatyöntekijöillä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM pitää suurena ongelmana, ettei alalla ole antaa työntekijöille täysiä työtunteja niin, että palkalla tulisi toimeen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 majoitus- ja ravintola-alalla alkaneista työsuhteista yli 50 prosenttia oli osa-aikaisia.

Alén näkee asian aivan toisin.

Itse toivoisin, että voisin tehdä aina pelkästään vakituisia eikä mitään pätkätuntisopimuksia. Mikään ei ole pahempaa kuin se, että ihmiset vaihtuvat koko ajan.

Hänen kokemuksensa mukaan moni ravintola-alalla työskentelevä ei halua vakinaista työpaikkaa tai tehdä täyttä päivää. Vapaa-ajan merkitys on aivan toista kuin ennen vanhaan.

Moni ei tiedä, mitä haluaa tehdä puolen vuoden tai vuoden päästä siksi ei haluta sitoutua työpaikkaan ja -yhteisöön. He haluavat olla töissä silloin, kun heille sopii.

Moni nuori myös opiskelee työn ohessa alalle tai tai vähän varttuneempi hakee jatkokoulutuksesta lisää osaamista. Hekään eivät halua tehdä täysiä työtunteja.

RAVINTOLOITSIJALLE tilanne on ongelmallinen.

Jos et saa rakennettua hyvää, sitoutunutta tiimiä, et pysty tekemään hyvää tuotetta. Silloin sinulla käy vain ihmisiä töissä, mutta se ei riitä, jos haluat olla paras, Alén kuvailee.

On puhuttu paljon eri alojen veto- ja pitovoimasta ja siinä hyvä palkka näyttelee isoa roolia. Alén on nähnyt, ettei palkkataso ei ole ratkaiseva tekijä.

Liksa ei riitä pitämään ketään hommissa. Jos homma ei maistu, on ihan sama mikä palkka on. Jos ihminen on tyytymätön, hän lähtee palkankorotuksesta huolimatta yleensä kuukauden päästä kuitenkin pois.