Eläkejohtaja huolissaan poikien putoamisesta koulutuksesta: Yhteiskunnallinen hinta kova

Koulua on muutettu yhä enemmän ja enemmän itseohjautuvaan suuntaan. Harvalla teinillä riittää siihen innokkuutta ja sinnikkyyttä. Mennään helposti siitä missä aita on matalin, vaikka kapasiteettia olisi paljon enemmän. Ihme, että opetushallituksen aikuiset eivät tätä ymmärrä.

Peruskoulu on älyttömän helppo eikä opeta älykkäitä lapsia työntekoon. 

Panee ihmettelemään, miksi juuri pojista (yleistäen) Murto on erityisen huolissaan? Kouluissamme on korjattavaa, mutta kuitenkin suurimmalla osalla pojista menee kuitenkin hyvin, osalla erinomaisesti.

Suunnilleen sama määrä tytöistä putoaa koulutuksen kelkasta mielenterveyden ongelmien kuten vakavan masennuksen ja nuoren iän burn-outin takia.

Hieman vanhankantaista ajattelua on se, että näiden pudokkaiden ongelmia korjaa naisen löytäminen ja perheen perustaminen. Vielä vähemmän yksin koulun vastuuttaminen ongelmista.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä digi on ilmeisesti pojille suurempi ongelma kuin tytöille. Pelit koukuttaa poikia enemmän. 

Perinteinen koulu oikeesti takaisin, muistan nollarillakin miten ATK-tunneilla lähti useat harhailemaan heti omille chatti- tai pelisivuille kun opettajan silmä vältti, mutta sen ajan luokkakoot oli vielä sellaiset että ehti se ope enimmäkseen vahtimaan mitä kukakin tekee, ja muilla tunneillahan koneita ei silloin tosiaan ollutkaan käytössä, oli hyvä työrauha varmasti nykyaikaan verrattuna.

Tietysti henkilökohtainen tragedia, mutta mitkä ovat ne erityiset kulut, joita tulee yhteiskunnalle, jos näitä perseilijöitä ei erityisesti oteta huomioon ja tueta?

Jos ajatellaan syntyvyyttä, huoltosuhdetta ja työllisyyttä, parempi tulos saadaan tukemalla pärjääviä tyttöjä ja poikia perheen ja työelämän yhdistämiseen ja useamman lapsen tekemiseen.

Kyllä joka nainen sen verran kaikkia miehiä vihaa että laittaa opettaja asemassa pojat kärsimään puhtaan miesvihan takia. Kokonkoulumaailma on kääntynyt pelkästään naisten vastuulle niin lopputulos on juuri tämä tyttöjä tuetaan kaikkialla ja kaikki järjestyy tytöille tyttöjen ehdoilla niin onko se mikään ihme että siellä ei pojat pärjää. Miehet ja naiset kun on erilaisia

Vierailija kirjoitti:

Arvostakaa koulunkäyntiä, kehukaa kun on aihetta, satuja lukea, pelit sun muut rajoitukset, Kertokaa kuinka tärkeää on käydä koulua, kannustakaa, motivointi, katsoa että läksyt tehty jne

Tuo sama ratkaisu mikä tulee aina naiselta kun puhutaan poikien ongelmista. Lisää kieltoja ja rajoituksia mutta ei vahingossakaan mitään tukea toimintaan paikassa mikä on suunniteltu tyttöjen ehdoilla tyttöjä varten.

"Koulutuksen puute voi johtaa vaikeuksiin löytää parisuhdetta ja perustaa perhettä. Perheen perustaminen ja lasten saaminen ovat nykyisin vahvasti sidoksissa koulutustaustaan."

Toimitusjohtajan kannattaisi laskeutua norsunluutornistaan tavallisten ihmisten sekaan, niin ei höpöttäisi joutavia.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijänä työssä tulee jatkuvasti vastaan a) kouluttamattomia ja b) pienituloisia miehiä, joilla on useita lapsia. Parhaimmillaan (vai pahimmillaan?) useiden eri naisten kanssa.

Mitä itse tunnen lapsettomia miehiä (osa toki parisuhteessa), niin suurin osa on koulunsa käyneitä ja säännöllisesti työssä käyviä. Syitä heidän lapsettomuuteensa en tiedä, eikä ole minun asiani sitä edes arvuutella.

Vierailija kirjoitti:

Panee ihmettelemään, miksi juuri pojista (yleistäen) Murto on erityisen huolissaan? Kouluissamme on korjattavaa, mutta kuitenkin suurimmalla osalla pojista menee kuitenkin hyvin, osalla erinomaisesti.

Suunnilleen sama määrä tytöistä putoaa koulutuksen kelkasta mielenterveyden ongelmien kuten vakavan masennuksen ja nuoren iän burn-outin takia.

Hieman vanhankantaista ajattelua on se, että näiden pudokkaiden ongelmia korjaa naisen löytäminen ja perheen perustaminen. Vielä vähemmän yksin koulun vastuuttaminen ongelmista.

Tässä se syy poikien ongelmiin löytyy. Niitä poikien ongelmia ei edes hyväksytä kun aina aletaan kaivaan esille tyttöjen ongelmia joiden korjaamiseen vaaditaan kaikki rajalliset resurssit.

Ei naiset näköjään kykene tasa-arvoiseen ajatteluun miehiä kohtaan ja se alkaa olemaan jo ongelma yhteiskunta tasolla.

Koulujärjestelmä ei pysty tuomaan esille ja tukemaan yksilön vahvuuksia ja taipumuksia vaan käyttää voimavaransa kaikkien oppilaiden tasapäistämisen. Jokaisella oppilaalla on kuitenkin taipumuksia johonkin ja jokainen oppilas koulussa on jossain asiassa hyvä ja parempi kuin joku toinen, mutta kehuja saavat vain ne, jotka pärjäävät yleissivistävissä aineissa kuten matematiikassa ja kielissä.

Olen pohtinut paljon, että tämä poikien pärjääminen on osa isompaa ongelmaa joka koskettaa sekä poikia että tyttöjä, mutta näkyy vain pojilla varhaisemmassa vaiheessa kuin tytöillä.

Huomaan, kuinka vanhemmuus on ihmisiltä koko ajan pahemmin ja pahemmin kadoksissa. Kun listataan kauhistellen sanoja joita tämän päivän yläasteikäiset eivät tunnista syytetään sitä ettei enää lueta. Toki lukemattomuus on ongelma, mutta vielä enemmän puhumattomuus tuntuu olevan ongelma. Kuinka vähän keskustelua ja vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välillä on jos vartti tai vuodenaika ovat sanoja, joita yläasteikäinen ei tunnista? Ei noita sanoja opita kirjoista, vaan normaalista arkikeskustelusta.

Vanhemmat odottavat jo hyvin pieniltä lapsilta täyttä itseohjautuvuutta. Ala-asteikäisten kanssa ei tehdä läksyjä, eikä auteta lukemaan kokeisiin. Aito yhdessä olo korvataan antamalla älylaite kouraan ja vaurioitetaan pienen ihmisen keskittymiskyky.

Poikien ongelmat alkavat näkymään nopeasti, sillä tytöillä on parempi kyky itseohjautuvuuteen ja toisaalta taas ongelmien peittelyyn. Tästä syystähän tyttöjen nepsy-ongelmat tunnistetaan huonosti, sillä nepsy-tyttö osaa "maskaamisen" poikia huomattavasti paremmin. Me näemme ny peruskoulussa huonosti pärjäävät pojat ja ajattelemme, että pojilla on ongelma. Emme kuitenkaan tajua, että ongelma on täysin sama kuin 20-30-vuotiailla naisilla jotka ahdistuvat, masentuvat ja uupuvat. He ovat sinnitelleet vain pidemmälle kuin pojat.

Koululaitoksen resurssipula, rauhaton oppimisympäristö ja kiusaaminen ovat tärkeitä keskustelunaiheita. Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin nostaa esiin vanhemmuuden haasteet ja niiden vaikutus lapsiin. Lapsi, jolla on hyvä ja kesksuteleva suhde vanhempiin, jotka tukevat lastaan, ei ole lapsi josta todennäköisesti kasvaa häiriköivä kiusaaja ja myöhemmin syrjäytynyt aikuinen.

Minusta kulttuurissamme miespuolinen teoreetikko ei ole yhtä toivottu kuin miespuolinen tekijä, yrittäjä, urheilija, siis hyödyttäjä. 

Poikien maailma näyttäytyy siltä, että joko teet jotain hyödyllistä tai syrjäydyt. Oppineisuutta itseosarvona ei suvaita yhtä laajasti.

Tämä asetelmahan tulee Yhdysvaltain kulttuurista.

Vierailija kirjoitti:

Pojat vain tarvitsee enemmän kuria ja selkeitä ohjeita ja vähemmän itseohjautuvuutta. Ja tätä pyysi pojat itse yhdessä vanhempainillassa missä olin. Pojat ei nauti nykyisen koulun vapaudesta ja itseohjautuvuudesta. 

Se ei vielä anna edes aavistusta poikien toiveiden keskiarvosta, jos yhdessä vanhempainillassa on haluttu jotakin. Siltä pohjalta ei voi yleistää että pojat eivät nauti vapaudesta ja itseohjautuvuudesta. Samalla tavoin minä voisin väittää, että nykyistä koulua ei missään tapauksessa pidä muuttaa, koska minun poikani ovat pärjänneet hyvin koulussa ja ovat jopa voineet yhdistää huippu-urheilun ja koulun. Ei, niin pojat kuin tytötkin ovat yksilöitä, joku vaatii tiukat rajat ympärilleen ja ne selkeät ohjeet, toinen ahdistuu moisesta vapauden menetyksestä ja ulkopuolisesta säätelystä. Tämä ei ole niin yksinkertainen asia.

Mikä selittää poikien putoamisen pois? Kilpailu luonnontieteissä, joissa poikien piti pärjätä tyttöjä paremmin? Hoiva-ala kyllä työllistää myös miehet. Pitäisikö pelikonsolit takavarikoida?

Koska kaikki resurssit ovat rajallisia, pakostakin joudutaan priorisoimaan. Kuka uskaltaa tehdä päätöksiä ja jalkauttaa ne koulujen arkeen?

Mitä tavoitellaan ja minkä pohjalta päätökset tehdään? Nykyinen pää pensaassa kelluminen, mitään ei voi tehdä-ajattelu ja mies-nais-vastakkainajattelu ja syyllisten hakeminen ei johda mihinkään, tilanne eskaloituu ja Pisa-tulokset jatkaa laskuaan.

Aitoja toimenpiteitä tarvitaan, nyt on tarpeeksi oltu huolissaan, keskusteltu ja tutkittu. Olen edelleen sitä mieltä, että siihen kannattaa panostaa, joka tuottaa tulosta. Murto Varman toimarina kyllä tietää periaatteen, mikä tässä nyt on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joka nainen sen verran kaikkia miehiä vihaa että laittaa opettaja asemassa pojat kärsimään puhtaan miesvihan takia. Kokonkoulumaailma on kääntynyt pelkästään naisten vastuulle niin lopputulos on juuri tämä tyttöjä tuetaan kaikkialla ja kaikki järjestyy tytöille tyttöjen ehdoilla niin onko se mikään ihme että siellä ei pojat pärjää. Miehet ja naiset kun on erilaisia

Todellisuudessa koulussa opettajien aika menee poikien kanssa. Muutoksia ja helpotuksia on tehty poikien takia. Ei ole vain ymmärretty, että ne eivät toimi. 

Vierailija kirjoitti:

Panee ihmettelemään, miksi juuri pojista (yleistäen) Murto on erityisen huolissaan? Kouluissamme on korjattavaa, mutta kuitenkin suurimmalla osalla pojista menee kuitenkin hyvin, osalla erinomaisesti.

Suunnilleen sama määrä tytöistä putoaa koulutuksen kelkasta mielenterveyden ongelmien kuten vakavan masennuksen ja nuoren iän burn-outin takia.

Hieman vanhankantaista ajattelua on se, että näiden pudokkaiden ongelmia korjaa naisen löytäminen ja perheen perustaminen. Vielä vähemmän yksin koulun vastuuttaminen ongelmista.

Ovat katsos mieluummin työntämässä nämä naisen vastuulle. Nainen saa tämmöisessä kuviossa yhden huollettavan lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Olen pohtinut paljon, että tämä poikien pärjääminen on osa isompaa ongelmaa joka koskettaa sekä poikia että tyttöjä, mutta näkyy vain pojilla varhaisemmassa vaiheessa kuin tytöillä.

Huomaan, kuinka vanhemmuus on ihmisiltä koko ajan pahemmin ja pahemmin kadoksissa. Kun listataan kauhistellen sanoja joita tämän päivän yläasteikäiset eivät tunnista syytetään sitä ettei enää lueta. Toki lukemattomuus on ongelma, mutta vielä enemmän puhumattomuus tuntuu olevan ongelma. Kuinka vähän keskustelua ja vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välillä on jos vartti tai vuodenaika ovat sanoja, joita yläasteikäinen ei tunnista? Ei noita sanoja opita kirjoista, vaan normaalista arkikeskustelusta.

Vanhemmat odottavat jo hyvin pieniltä lapsilta täyttä itseohjautuvuutta. Ala-asteikäisten kanssa ei tehdä läksyjä, eikä auteta lukemaan kokeisiin. Aito yhdessä olo korvataan antamalla älylaite kouraan ja vaurioitetaan pienen ihmisen keskittymiskyk

Tyttären ADHD diagnosoitiin vasta lukiossa. Peruskoulu 9,5 keskiarvolla ja käytös 9. 

-ohis

Ei järjestelmä ketään tipauta, vaan syynä on periytyvä persuismi.

Vanha sanonta; Sitä saa mitä tilaa

Vaikka koulutus ennustaakin pariutumista, sosiologisesti ottaen kirjoihin paneutuva poika ei ole yhtä hyväksytty kuin kirjoihin paneutuva tyttö.