Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miisa Nuorgamin autistien pilkkaaminen tuntuu pahalta
09.12.2023 |
Olen autismin kirjolla olevan lapsen äiti. Miisa Nuorgam on nyt omien sanojensa mukaan autisti ja hän perustelee sillä ilkeää ja itsekästä käytöstä. Hän myös kuvailee, että mediassa autistit ovat hänen mielestään hupsuja hassuttelijoita.
On jotenkin voimaton olo, kun 31 000 seuraajaa saa kuunnella tätä ilosanomaa. Autismin ei pitäisi olla mikään leikin asia. Tämä Miisa ei kärsi autismista, vaan nauttii ja kerjää huomiota sekä ihmisten seuraa.
Hän ei tajua, miten pahalta tuo pilkkaaminen ja sketsien tekeminen autisteista tuntuu, kun oma lapseni ei pysty koskaan olemaan esim. työelämässä.
Kommentit (550)
Come on, jos olet esillä oloa rakastava juhlien sosiaalinen bilehile, et ole autisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Miksi sinua kiukuttaa ventovieraan ihmisen diagnoosin epäileminen? Miisa itsekö siellä kiukuttelee?"
En oo sama, mutta mua autistina kiukuttaa kaikenmaailman maallikot kyseenalaistamassa toisten diagnooseja kaikkien omien ennakkoluulojensa mukaan, kun heillä muka on käsitys siitä, että autisti voi olla vain sellainen stereotyyppinen autisti kuin he kuvittelevat.
Autistien kohdalla on hieman ymmärrettävämpää, että joillain heistä voi olla hyvin joustamaton käsitys asiasta, eivätkä meinaa ymmärtää, että toiset autistit voi olla erilaisia. Mut ei sellanenkaan oo mun mielestä ok.
Ootko tullut ajatelleeksi, että kyseenalaistajat saattavat tässäkin ketjussa olla itse autisteja? Kyllä me autistit yleensä toisemme tunnistamme ja Miisa on nyt kolmas tapaus, jonka kohdalla diagnoosi tulee täytenä yllätyksenä ja herättää lähinnä "mitä vittua"-reaktion. Toki en häntä oikeasti tunne, mutta ne kaksi muuta tapausta ovat tuttujani. Ja toinen heistä on diagnosoinut itsensä ja kyllä se ärsyttää, kun hän julistaa kaikille ulkopuoliselle olevansa autisti, mutta ei mainitse, että hänellä ei ole diagnoosia. Reaktiot ovat kyllä hänen kohdallaan yllättyneitä myös neurotyypillisillä.
Mikä on autistinen käsiposeeraus?
Hieman OT, mutta oletteko muuten huomanneet, että tosi moni transsukupuolinen tai seksuaalivähemmistöön kuuluva on kirjolla? Ei vaikuta ihan luonnolliselta sekään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on autistinen käsiposeeraus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vaikka diagnostisissa kriteereissä ei kirjaimellisesti luekaan "potilas ei saa olla huomionhakuinen", niin käytännössä autismidiagnoosin kannalta keskeisimmät kriteerit kuitenkin sulkevat nuo piirteet pois."
Ei tuo pidä paikkaansa. Voitko kertoa ne keskeiset diagnostiset kriteerit, jotka sulkevat pois huomionhakuisuuden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi sinua kiukuttaa ventovieraan ihmisen diagnoosin epäileminen? Miisa itsekö siellä kiukuttelee?"
En oo sama, mutta mua autistina kiukuttaa kaikenmaailman maallikot kyseenalaistamassa toisten diagnooseja kaikkien omien ennakkoluulojensa mukaan, kun heillä muka on käsitys siitä, että autisti voi olla vain sellainen stereotyyppinen autisti kuin he kuvittelevat.
Autistien kohdalla on hieman ymmärrettävämpää, että joillain heistä voi olla hyvin joustamaton käsitys asiasta, eivätkä meinaa ymmärtää, että toiset autistit voi olla erilaisia. Mut ei sellanenkaan oo mun mielestä ok.
Ootko tullut ajatelleeksi, että kyseenalaistajat saattavat tässäkin ketjussa olla itse autisteja? Kyllä me autistit yleensä toisemme tunnistamme ja Miisa on nyt kolmas tapaus, jonka kohdalla diagnoosi tulee täytenä yllätyksenä ja herättää lähinnä "mitä vittua"-reaktion. To
Olen, siksihän mainitsinkin, että autisteilta itseltään tuollainen joustamaton käsitys voi olla ymmärrettävämpää. Itse olen todella paljon yrittänyt opetella juuri joustavampaa ja vähemmän musta-valkoista tapaa ajatella, ja ymmärrystä toisten erilaisuudesta.
Oon siis itsekin autisti. Ja tunnistan kyllä tosi usein miesoletetuista autismin, mutta naisoletetuista en todellakaan niin hyvin. Monet maskaa paljon mua paremmin, mutta sitten kun heihin tutustuu syvemmin, niin alkaa ymmärtää heidänkin autismiaan.
Tosta Miisasta en siis tiedä mitään, koska seuraan vain luettavissa olevaa internettiä ja somea, enkä ikinä katso mitään some-videoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Come on, jos olet esillä oloa rakastava juhlien sosiaalinen bilehile, et ole autisti.
Olenpas.
Vierailija kirjoitti:
Hieman OT, mutta oletteko muuten huomanneet, että tosi moni transsukupuolinen tai seksuaalivähemmistöön kuuluva on kirjolla? Ei vaikuta ihan luonnolliselta sekään.
Kyllä vaikuttaa ihan luonnolliselta sikäli, että tiedetään, että sellainen on autisteilla tilastollisesti yleisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Vaikka diagnostisissa kriteereissä ei kirjaimellisesti luekaan "potilas ei saa olla huomionhakuinen", niin käytännössä autismidiagnoosin kannalta keskeisimmät kriteerit kuitenkin sulkevat nuo piirteet pois."
Ei tuo pidä paikkaansa. Voitko kertoa ne keskeiset diagnostiset kriteerit, jotka sulkevat pois huomionhakuisuuden?
Mm. nämä
>puheen ymmärtäminen tai tuottaminen sosiaalisessa viestinnässä
>valikoivien sosiaalisten kiintymyssuhteiden ja molemminpuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittyminen
>ei pysty tarkoituksenmukaisesti käyttämään katsekontaktia, kasvojen ilmeitä, vartalon asentoa ja liikettä säädelläkseen sosiaalista vuorovaikutusta
>ei pysty luomaan samanikäisiin kehitystasoaan vastaavia kaveruussuhteita, joissa molemminpuolista harrastusten, toimintojen ja tunteiden jakamista
>sosioemotionaalisen vastavuoroisuuden puute näkyen heikentyneenä tai poikkeavana reaktiona toisten tunteille, tai puute käytöksen soveltamisessa sosiaalisen ympäristön mukaan, tai heikko sosiaalisen, emotionaalisen ja kommunikatiivisen käyttäytymisen integraatio
>ei spontaanisti etsi mahdollisuuksia jakaa iloa, harrastuksia tai saavutuksia toisten kanssa (omien kiinnostusten kohteiden esittely toisille puuttuu)
Tarkennetaan vielä autismin yleistyksiä ja kuvauksista muutamaa kohtaa (nämäkin lainauksia, eivät ole dg kriteereitä mutta selittävät paremmin muutamaa edellä mainittua kriteeriä)
"Kannerin autismi näkyy ulospäin usein ennen kaikkea sosiaalisen vuorovaikutuksen niukkuutena tai poikkeavuutena. Autistien mielenkiinto ei näyttäisi kohdistuvan luontaisesti muihin ihmisiin vaan fyysiseen ympäristöön ja sen esinemaailmaan."
"Autisteilla esiintyy yleisesti jonkinasteista kasvosokeutta. Autistiset ihmiset välttelevät usein katsekontaktia, koska se tuntuu pahalta. Tämä selittyy aivojen kuvantamiseen perustuvien tutkimusten mukaan sillä, että katsekontakti ylistmuloi autististen ihmisten aivoja."
"Autistisilla ihmisillä on yliaktiivinen hermosto. Tämän vuoksi hyvin monenlaiset tilanteet, toiminnot ja ympäristöt aiheuttavat ylikuormittumista ja tarvetta levätä sekä hakeutua sellaisiin ympäristöihin ja tilanteisiin, jotka eivät kuormita. Kuormittavalle aistiärsykkeelle altistuminen saattaa johtaa liikahengitykseen ja siitä aiheutuvaan väsymykseen, päänsärkyyn, pahoinvointiin, pyörrytyksen tunteeseen tai astmakohtaukseen.
Intensiivisen kokemisen teoriaa (engl. the intense world theory) kehittänyt aivotutkija Kamila Markram on verrannut autistisen ylikuormittumisen aiheuttamaa tilaa tilaan, joka aiheutuisi krapulan ja useamman peräkkäin valvotun yön yhteisvaikutuksesta. Uupumusta aiheuttavat tekijät voivat liittyä esimerkiksi ympäristöstä tulevaan aistikuormaan tai muiden ihmisten läsnäolon ja kommunikoinnin aiheuttamaan kuormitukseen. On myös mahdollista, että autismin kirjon erityispiirteisiin kuuluva aistimusten ja tunteiden voimakkuus altistaa jo itsessään uupumukselle."
Luuletko että pätee huomionhakuiseen ekstroverttiin, joka on nimenomaan sosiaalisesta vuorovaikutuksesta kiinnostunut? Teoriassa joku autisti saattaa olla huomionhakuinen vaikka netissä, mutta tuskin livenä. Se toisi liikaa kuormitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Come on, jos olet esillä oloa rakastava juhlien sosiaalinen bilehile, et ole autisti.
Olenpas.
Et ole. Supersosiaalinen autisti on oksymoron. Sosiaaliset rajoitteet ovat yksi eniten autismia määrittävistä piirteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja huom. tällä en tarkoita etteikö autisteilla voisi olla sosiaalisia taitoja. Usein onkin, ihan opettelun kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tajuan autismista aika paljon, koska olen autisti, mun mies on autisti, mun lapsi on autisti, ja vanhempanikin on (diagnosoimaton) autisti.
Ja kyllä täällä on esiintynyt paljon tuota, että esitetään esim., ettei oikea autisti voi olla ekstrovertti ja huomionhakuinen, vaikka missään diagnostisissa kriteereissä ei moista sanota."
Ei kai kukaan ole sanonut, etteikö ekstrovertti voisi olla autisti. Miisa ei vain yksinkertaisesti vaikuta autistilta, mutta se ei johdu hänen "ekstroversiostaan".
Kyllä täällä nimenomaan on sanottu sellaista, että "oikea" autisti ei ikinä halua kiinnittää huomiota itseensä, tai ettei "aidosti" autistinen ihminen edes käy missään juhlissa jne. Ja niihin siis kommentoin noin, en tuohon Miisaan itsessään, kun en edes tiedä, kuka se on.
Kyllä noi niinupeukutuksetkin tohon mun viestiin kertoo jostain aika oudostasenteesta. Kyllä kai sitä nyt väistämättä tietää autismista jotain, jos on autistin tytär, autistin äiti, autistin puoliso ja itsekin autisti. Lisään tähän nyt varmuuden vuoksi, jos joku ei tiedä, että autismi on voimakkaasti perinnöllistä, eli siksi on enemmän kuin todennäköistä, että sitä on tällainen rykelmä yhdessä perheessä. Myös mun viesti, jossa lisään, että meidän autismi näyttää ulospäin hyvin erilaiselta, vaikka sisäisesti se on hyvin samanlaista, oli saanut miinuspeukutusta. Kyllä se saa mut kuvittelemaan, että ihmiset kuvittelee, että autismissa olisi kyse jotenkin yhteneväisesti ilmenevistä ulkoisista oireista, eikä kokemusmaailman poikkeavuudesta.
Mitä enemmän luen jankutustasi, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että sinulla on väärä diagnoosi (sikäli kun sulla autismidiagnoosia edes on) ja siksi tästä keskusteleminen menee sinulla niin tunteisiin.
Kokemusmaailma on jokaisella ainutlaatuinen, eikä siksi diagnoosia sen pohjalta tehdäkään. Mutta totta kai jos joukko X jakaa sisältä päin yhteisiä ominaisuuksia A, B ja C, joita joukko Y ei jaa, joukko X näyttää samanlaiselta myös ulkoapäin käytökseltään ainakin jossain määrin. Tuo aikaisemmin hokemasi "autistit eroavat toisistaan enemmän kuin neurotyypilliset" on ihan puutaheinää, eikä perustu mihinkään.
Ja toisaalta loppuviimein kyseessä on vain sopimus/määrittelykysymys. Lääketiede tai psykologia eivät ole mitään eksakteja ja muuttumattomia tieteitä. Minusta sateenvarjotermi "autismi" on nykyisin liian laaja, kun saman kattotermin alla ovat niin aspergerinsyndroomaiset kuin Kannerin autistitkin. Tämä ymmärrettävästi aiheuttaa jo itsessään sekaannusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös emmi nyt tajuaa maskanneensa.
Emmillä ja miisalla vuorotellen tulee samat kaudet läpikäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Hieman OT, mutta oletteko muuten huomanneet, että tosi moni transsukupuolinen tai seksuaalivähemmistöön kuuluva on kirjolla? Ei vaikuta ihan luonnolliselta sekään.
Syynä voi tietysti olla huomionhakuisuus kaikella erilaisuudella ja vääristynyt minäkuva, MUTTA faktaa on, että autistinaisen aivot/henkinen rakenne muistuttaa enemmän neurotyypillistä miestä kuin autistimiestä tai nt-naista.
Eli autistinaisten ajattelu ja päänsisäinen asioiden käsittely on lähellä normimiestä. Tämä pätee myös sosiaalisuuteen ja empaattisuuteen. Siten autisnaista voidaan pitää "kylmänä ja epäempaattisena", vaikka hän reagoi norminaista liikuttaviin asioihin pikemmin normimiehen tavoin. Miehiltä ei vain odoteta ulkoisia tunnepurskahduksia.
Vierailija kirjoitti:
Autismia ei pitäisi määritellä pelkällä sisäisellä maailmalla, koska se on joka tapauksessa jokaisella täysin uniikki ja se määritellään subjektiivisesti. Jos sisäinen kokemusmaailma riittää niin tyyliin kaikilla voi olla autismi koska normaalia 100 % keskivertoihmistä ei ole olemassakaan. Ongelmana on myös se, että erittäin suuri osa ihmisistä on tosi huonoja analysoimaan itseään. Tuntuu että maskauskin on terminä ymmärretty täysin väärin ja sen varjolla normaalit ihmiset hakevat itselleen diagnooseja. Hei ihmiset, erilaisten roolien esittäminen arjessa on täysin normaalia myös neurotyypillisillä! Ihan peruskäytöstavat ja sosiaaliset normit (eli se, ettet sano mitä mieleen juolahtaa, katsot jutellessa silmiin ja ymmärrät olla masturboimatta bussissa) voidaan käytännössä tulkita "maskaukseksi", koska sitä ei ole sen tarkemmin määritelty.
Stimmauksesta pakko sanoa vielä, että myös neurotyypilliset stimmaavat,
Tässä on sekin ongelma, että kun autismidiagnoosiin saa kuka tahansa vähän "erilainen" niin niille NS. oikeille autisteille annetaan todennäköisesti jossain vaiheessa turhan herkästi lisäksi kehitysvamma -diagnooseja, koska ennen pitkää pelkällä autismi-diagnoosilla et saa kuntoutusta. Ei vielä tämän vuoden ongelma varmaan (vai onko?), mutta voi hyvinkin olla 15 vuoden päästä ongelma lapsilla ja nuorilla.
Kun ihminenhän voi olla ihan umpiautisti ja käytös tavallaan sellaista vammaisuuteen viittaavaa käytöstä, vaikka olisi kognitiivisesti ikätasoisesti kehittynyt. Kun ei vaan ymmärrä ja välitä ollenkaan miltä se oma käytös muiden silmään vaikuttaa. Omalla luokallani oli tällainen lapsi, pienessä maalaiskoulussa. Iso osa olisi luullut kehitysvammaiseksi, jos ei olisi istunut samoilla tunneilla hänen kanssaan. Niin miten tuollainen nykyään sitten määritellään ja saa tukea, jos nykyään kaikki vähänkin eksentriset ihmiset saavat diagnoosin. Mikä diagnoosi pitää laittaa lisäksi, että saavat pienryhmäpaikkoja ja kuntoutusta?
Olen itse autistinen. Tämä on ollut erittäin näkyvä piirre minussa jo lapsesta asti. Minulla on myös autistinen lapsi jonka neuroepätyypillinen käyttäytyminen oli silmiinpistävää jo siellä 2v. Hyvinkin prototyyppinen kirjon lapsi. Voisin siis väittää tietäväni jotakin asiasta. On hienoa ettei autismi enää ole tabu, mutta on myös totta että se on noussut etenkin naisilla hyvinkin trendaavaaksi ilmiöksi viime vuosina. Diagnoosin saa kun sanoo oikeat asiat lääkärissä, sinällään harmi ettei tähän ole ns.täsmällisempää diagnosointia. Periaatteessa siis kuka tahansa voi tämänkin kikkailla itselleen, mikä menee ehkä enemmän huomionhakuisen persoonallisuushäiriön piiriin. Anyway, en ota kantaa yhtään siitä etteikö Miisa (tai hänen siskonsa?) voisi olla kirjolla, mutta jos ajatellaan vaikka omaa elämääni, tai vertaistuki autistinaisten elämää, Miisan elämä poikkeaa melkolailla siitä. Miisa on hyvin ulospäin suuntautunut, nauttii itsensä esille tuomisesta, tekee paljon extempore juttuja, on hyvinkin rohkea valinnoissaan.. Mitä näitä nyt on. Itse en päivitä somea, ystävää näen ehkä kerran kuukauteen jommankumman luona kahvilla, käyn töissä ja lenkillä, kaupassa (sekin on sen verran kuormittavaa ärsykkeiden takia ettei voisi kuvitella että alkaisi vaikka kuvaamaan siellä omaa ahdistusta) ja kerran vuoteen ihmisten ilmoilla. Se siitä. Minulla on muutama hassumpi mielenkiinnon kohde, stimmailen harvoin, käytökseni muistuttaa varmaan jäykän (en käyttäisi tätä sanaa miisasta), mustavalkoisen, jyrkän, ahdistuneen ja ocd tyyppisen ihmisen käytökseltä. Elämä pyörii vahvasti jokapäiväisten rutiinien ympärillä ja ihmisivilske laittaa itkemään. Extempore juttuja en ole ikinä voinut harrastaa. Kaikki on kalenterissa kuukautta aiemmin. Olen katsonut molemmat miisan dokkarit, ja hänen ajatusmaailma, käytös ja oleminen on kyllä niin kaukana autismista kuin itä lännestä, vasta viime kuukausien aikana on videoilla ilmestynyt autismiin tyypillisiä piirteitä, ainoalla erotuksella etten ikinä itse kuvaisi vastaavaa.
Sanottakoon vielä että olen k ä r s i n y t autismista valtavasti elämäni aikana. Pahin ajanjakso oli 9-30v välillä. Kun olet oikeasti vähän outo, erakoitunut, ja elämää rajoittaa ennakoitavuus ja täsmällisyys, joustoa ei ole, elämä on tosi hankalaa, vaikkei haluaisi. Siksi en tykkää että joku maskaa autismia. Tämä ei ole mikään vitsi.
"
Mitä enemmän luen jankutustasi, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että sinulla on väärä diagnoosi (sikäli kun sulla autismidiagnoosia edes on) ja siksi tästä keskusteleminen menee sinulla niin tunteisiin.
Kokemusmaailma on jokaisella ainutlaatuinen, eikä siksi diagnoosia sen pohjalta tehdäkään. Mutta totta kai jos joukko X jakaa sisältä päin yhteisiä ominaisuuksia A, B ja C, joita joukko Y ei jaa, joukko X näyttää samanlaiselta myös ulkoapäin käytökseltään ainakin jossain määrin. Tuo aikaisemmin hokemasi "autistit eroavat toisistaan enemmän kuin neurotyypilliset" on ihan puutaheinää, eikä perustu mihinkään.
Ja toisaalta loppuviimein kyseessä on vain sopimus/määrittelykysymys. Lääketiede tai psykologia eivät ole mitään eksakteja ja muuttumattomia tieteitä. Minusta sateenvarjotermi "autismi" on nykyisin liian laaja, kun saman kattotermin alla ovat niin aspergerinsyndroomaiset kuin Kannerin autistitkin. Tämä ymmärrettävästi aiheuttaa jo itsessään sekaannusta."
Kyllä mä ennemmin olettaisin, että tää jankutus nimenomaan johtuu mun autismista. Mun on todella vaikea antaa ihmisten vaan olla rauhassa väärässä.
Ja ei, mun (asperger) diagnoosi ei aivan varmasti ole väärä. Oon ihan tosi selkeä tapaus oikeasti. Ja tää esiintyvyys suvussa on myös hyvin selkeää.
Oon aika monesta lähteestä lukenut ton, että neurotyypillisten ihmisten aivot muistuttaa toisiaan enemmän, kuin neuroepätyypillisten. Tiedä sen oikeellisuudesta sitten.
Sen tiedän yhäkin ihan varmaksi, että meidän autistien sinänsä ihan samanlaiset autistiset piirteet voi näyttäytyä ulospäin hyvin erilailla. About koko mun lähipiiri on kuitenkin kirjolla, niin asiaa on pystynyt havainnoimaan aika hyvin.
Munkin mielestä kaiken niputtaminen yhden diagnoosinimikkeen alle on vähän hämäävää. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että näissä on kyse erittäin todellisesta ilmiöstä, ja vaikka diagnostiset kriteerit ja diagnoosinimikkeet on määrittely- ja sopimusasia, niin itse autismi ei ole. Se ei ole yhtä kuin ne ulospäin näkyvät piirteet, vaan se on selkeästi aistimiseen ja kokemiseen, aisti-informaation prosessoimiseen liittyvää poikkeavuutta normaalista, jota me vaan ei vielä ymmärretä tarpeeksi hyvin. Eiköhän tieto tästä vielä hiljakseen lisäänny ja tarkennu. Esim. PDA kuuluu kyllä selkeästi autismin kirjoon mun mielestä, ja siitä ei ymmärretä vielä paljon mitään.
Alue: Aihe vapaa
Autismia ei pitäisi määritellä pelkällä sisäisellä maailmalla, koska se on joka tapauksessa jokaisella täysin uniikki ja se määritellään subjektiivisesti. Jos sisäinen kokemusmaailma riittää niin tyyliin kaikilla voi olla autismi koska normaalia 100 % keskivertoihmistä ei ole olemassakaan. Ongelmana on myös se, että erittäin suuri osa ihmisistä on tosi huonoja analysoimaan itseään. Tuntuu että maskauskin on terminä ymmärretty täysin väärin ja sen varjolla normaalit ihmiset hakevat itselleen diagnooseja. Hei ihmiset, erilaisten roolien esittäminen arjessa on täysin normaalia myös neurotyypillisillä! Ihan peruskäytöstavat ja sosiaaliset normit (eli se, ettet sano mitä mieleen juolahtaa, katsot jutellessa silmiin ja ymmärrät olla masturboimatta bussissa) voidaan käytännössä tulkita "maskaukseksi", koska sitä ei ole sen tarkemmin määritelty.
Stimmauksesta pakko sanoa vielä, että myös neurotyypilliset stimmaavat, eikä sekään ole yksinään autistien oire (eikä aikuisille autisteille edes kovin ominainen).
Joku paheksui täällä autismin gatekeepingia, mutta musta tuntuu, että se alkaa olla ihan aiheellista. Jos ja kun joka toinen alkaa olla autisti, koko sanan ja diagnoosin merkitys vesittyy, ja oikeasti apua tarvitsevat autistit saattavat jäädä ilman sitä. Neuropsykiatriselle poliklinikalle on jo nyt yli kahden vuoden jono! Ja toisaalta jos vaikka OCD:sta ja ahdistushäiriöstä kärsivä neurotyypillinen diagnosoidaan virheellisesti autistiksi, niin hänkin kärsii, koska oikeanlainen hoito jää saamatta.
Liioittelin tarkoituksella tuossa "joka toinen alkaa olemaan autisti"-kohdassa, mutta kyllä nousu näyttää olevan jo aika epäluonnollista, eikä se johdu pelkästään tietoisuuden lisääntymisestä.