Lue keskustelun säännöt.
Miisa Nuorgamin autistien pilkkaaminen tuntuu pahalta
09.12.2023 |
Olen autismin kirjolla olevan lapsen äiti. Miisa Nuorgam on nyt omien sanojensa mukaan autisti ja hän perustelee sillä ilkeää ja itsekästä käytöstä. Hän myös kuvailee, että mediassa autistit ovat hänen mielestään hupsuja hassuttelijoita.
On jotenkin voimaton olo, kun 31 000 seuraajaa saa kuunnella tätä ilosanomaa. Autismin ei pitäisi olla mikään leikin asia. Tämä Miisa ei kärsi autismista, vaan nauttii ja kerjää huomiota sekä ihmisten seuraa.
Hän ei tajua, miten pahalta tuo pilkkaaminen ja sketsien tekeminen autisteista tuntuu, kun oma lapseni ei pysty koskaan olemaan esim. työelämässä.
Kommentit (550)
Vierailija kirjoitti:
Meidän oikeasti autististen painajainen on kaikenlainen huomio. Kuten joku kirjoitti, yritämme parhaamme mukaan sulautua massaan.
Olen keski-ikäinen autistitäti. En ole naimisissa, mutta olen kammonnut lapsesta asti ajatusta häistä. Siellä kun pitää morsiamena olla huomion keskipisteenä sulhasen kanssa, pömöttää alttarilla samalla, kun ihmiset tuijottavat ja valokuvaavat&videokuvaavat, pitää ottaa hääkuvat ja lähettää nekin toisten töllisteltäviksi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maskaaminen on opeteltua käytöstä. Mä olen jo keski-ikäinen, joten olen oppinut, että jos ihminen kertoo vaikkapa koiransa/kissansa/lapsensa tekemisistä, niin juttu pitää kuunnella loppuun, vaikka se ei kiinnostaisikaan. Samoin tunnistan tilanteet, joissa on hyvä antaa myötätuntoinen kuva.
Minä tein lapsen ennen kuin tiesin autismistani. Oli hämmentävää ja pelottavaakin tajuta, että lapseni ollessa surullinen, pelästynyt tai muuten tuen tarpeessa mä en osannut ollenkaan samastua hänen tilanteeseensa ja luontaisesti lohduttaa häntä. Esim. tilanteessa, jossa lapsi kaatuu ja hieman satuttaa itseään/säikähtää, mun luontainen reaktio ei ole ottaa lasta syliin ja lohduttaa, vaan mä vain jäisin katselemaan tilannetta ja odottamaan, että lapsi itsekseen tokenee (koska hän ei ole pahasti satuttanut itseään). Mä kuitenkin kasvatusoppaiden jne perusteella tiedän, että lasta pitää tukea. Niinpä mä opettelin, että jos lapsella on paha olla, ni
Minulla ihan sama, olen keski-ikäinen, mutta lapseton (en ole koskaan halunnut lapsia ja kummallisena hyypiönä ei ole vientiä parisuhteissakaan). Kaikki kuvaamasi, mikä on muille ns. automaattista sosiaalista käytöstä, on pitänyt opetella, ja minun pitää esittää näitä juttuja, koska ne eivät tule luonnostaan. Esimerkiksi:
- Joku näyttää uusia kenkiä, jotka on ostanut. Niitä pitää ihastella ja kysyä, mistä ostit ne, vaikkei kiinnosta tippaakaan
- Kumppania pitää päivän mittaan ohi mennen silitellä ja antaa pusuja, vaikka itse et koekaan tarvetta silitellä tai pusutella toista.
- Lapsia pitää lohduttaa, jos niille sattuu jotain, eikä vain katsoa, että ei käynyt pahasti, kyllä se siitä tokenee.
- Ystäväni haluavat, että heitä halataan tavatessa - muista halata heitä, vaikka itse et välitäkään asiasta.
- Ihmisiin kuuluu pitää yhteyttä, muuten he eivät enää pidä sinusta ja kuvittelevat, että olet hylännyt heidät, vaikka ajattelisitkin heitä päivittäin.
- Pitää aina iloita siitä, mistä toinenkin iloitsee, ja olla kiinnostunut tämän asioista, koska se on kohteliasta.
Olen opetellut itselleni näitä käytösmalleja ihan psykologiaan pohjautuvilla faktatiedoilla. Kun halailet kumppaniasi usein, se lujittaa parisuhdetta ja saa puolisosi tuntemaan olonsa rakastetuksi = tämä on psykologinen fakta (joka toimii neurotyypillisillä). Ihmiset haluavat tulla huomatuksi, heidän asioistaan pitää olla kiinnostunut = tämä on psykologinen fakta.
Ei siis ole riittänyt se, että toteaa, että näin kuuluu tehdä tai että siitä tulee toiselle hyvä mieli. Siihen pitää olla ihan faktat faktoina.
Ehkä ei yllätä, että olen töissä tosi ahkera ja tunnollinen, mutta siitä huolimatta olen 40-vuotiaana 0h sopimuksella pazzkaduunissa, koska en saa parempaa huonojen sosiaalisten taitojen takia. Ammatillisessa osaamisessa ei ole mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, aidosti autistinen henkilö EI pyri korostamaan autismiin liittyviä tapojaan sosiaalisissa tilanteissa. Katson tällaiseksi myös julkaistaviksi tarkoitetut videoinnit itsestään. Itse haluaisin päästä pikemmin eroon maskauksesta eli normaalin(?) larppauksesta, mutta kun olen peitellyt muilta (hävennyt) hassuja ilmeitäni, liikkeitäni, ääntelyitäni koko ikäni, esitän yleensä automaattisesti sellaista versiota itsestäni, jonka luulen käyvän normaalista, ainakin enemmän kuin todellinen itseni.
Esim. Youtuubissa on monta naispuolista assia, jotka julkaisevat videoita autismiin liittyen. Heistä ei mitenkään näy ulospäin, että ovat poikkeavia. Kaikin tavoin huoliteltu ulkonäkö, tyylikkäät/kivat vaatteet, ei kummallista ilmeilyä eikä käsien heiluttelua tms stimmausta. Aidolla autistilla ei ole mitään intressejä korostaa AS-piirteitään, jotka ehkä tulevat korostuneesti esiin kuormittuneena ja väsyneenä.
Kaikki ei häpeä piirteitään. Silloin niitä ei tarvi peitellä. Niitä voi välillä jopa alleviivata ja nauraakin niille.
Tässä keskustelussa toistuu jatkuvasti stereotypiat "oikeasta" autistista, "aidosti" autistisesta jne., aivan kuin kaikki autistit olisivat täsmälleen samanlaisia. Eihän se nyt hyvänen aika niin toimi!
Totta kai esim. introvertti autisti vaikuttaa aika erilaiselta kuin ekstrovertti autisti.
Miisan "jumiutuminen" hammasharjahyllylle ja hammastahnatuubelon räpeltäminen oli kyllä kiusallista katsottavaa. Kun saat jumiruksen, ei tule pieneen mieleenkään alkaa kuvamaan sitä. Se on niin vallitseva tunne. Miisa c"moon lopeta tuo show.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa toistuu jatkuvasti stereotypiat "oikeasta" autistista, "aidosti" autistisesta jne., aivan kuin kaikki autistit olisivat täsmälleen samanlaisia. Eihän se nyt hyvänen aika niin toimi!
Totta kai esim. introvertti autisti vaikuttaa aika erilaiselta kuin ekstrovertti autisti.
Minusta olisi myös hyvä kysymys pohtia, leimataanko introvertit syyttä suotta autisteiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa toistuu jatkuvasti stereotypiat "oikeasta" autistista, "aidosti" autistisesta jne., aivan kuin kaikki autistit olisivat täsmälleen samanlaisia. Eihän se nyt hyvänen aika niin toimi!
Totta kai esim. introvertti autisti vaikuttaa aika erilaiselta kuin ekstrovertti autisti.
Minusta olisi myös hyvä kysymys pohtia, leimataanko introvertit syyttä suotta autisteiksi.
Aika kummallista olisi vain introverttiyden perusteella kuvitella jotakuta autistiksi.
Toki itse autistina en osaa nähdä sitä "leimaamisena" missään negatiivisessa merkityksessä. Jos mä pohdin, onko joku autisti, niin se on lähinnä kohteliaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miisan "jumiutuminen" hammasharjahyllylle ja hammastahnatuubelon räpeltäminen oli kyllä kiusallista katsottavaa. Kun saat jumiruksen, ei tule pieneen mieleenkään alkaa kuvamaan sitä. Se on niin vallitseva tunne. Miisa c"moon lopeta tuo show.
Mutta jos on ihminen, joka jatkuvasti kuvaa itseään? Että ei erikseen sitä varten oo alkanut kuvata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa toistuu jatkuvasti stereotypiat "oikeasta" autistista, "aidosti" autistisesta jne., aivan kuin kaikki autistit olisivat täsmälleen samanlaisia. Eihän se nyt hyvänen aika niin toimi!
Totta kai esim. introvertti autisti vaikuttaa aika erilaiselta kuin ekstrovertti autisti.
Minusta olisi myös hyvä kysymys pohtia, leimataanko introvertit syyttä suotta autisteiksi.
Kun ekstrovertit ei voi ymmärtää, että kaikki eivät ole heidän seurastaan riippuvaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miisan "jumiutuminen" hammasharjahyllylle ja hammastahnatuubelon räpeltäminen oli kyllä kiusallista katsottavaa. Kun saat jumiruksen, ei tule pieneen mieleenkään alkaa kuvamaan sitä. Se on niin vallitseva tunne. Miisa c"moon lopeta tuo show.
Mutta jos on ihminen, joka jatkuvasti kuvaa itseään? Että ei erikseen sitä varten oo alkanut kuvata.
Bitch please...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miisan "jumiutuminen" hammasharjahyllylle ja hammastahnatuubelon räpeltäminen oli kyllä kiusallista katsottavaa. Kun saat jumiruksen, ei tule pieneen mieleenkään alkaa kuvamaan sitä. Se on niin vallitseva tunne. Miisa c"moon lopeta tuo show.
Mutta jos on ihminen, joka jatkuvasti kuvaa itseään? Että ei erikseen sitä varten oo alkanut kuvata.
Ei hän kuvaa 24/7 itseään. Tässä tapauksessa hän oli ihan asettanut kameran kaupan hyllylle tarkoituksenaan kuvata "jumitusta". Selvää esittämistä, syystä jonka edellinen kirjoittaja sanoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miisan "jumiutuminen" hammasharjahyllylle ja hammastahnatuubelon räpeltäminen oli kyllä kiusallista katsottavaa. Kun saat jumiruksen, ei tule pieneen mieleenkään alkaa kuvamaan sitä. Se on niin vallitseva tunne. Miisa c"moon lopeta tuo show.
Mutta jos on ihminen, joka jatkuvasti kuvaa itseään? Että ei erikseen sitä varten oo alkanut kuvata.
Ei hän kuvaa 24/7 itseään. Tässä tapauksessa hän oli ihan asettanut kameran kaupan hyllylle tarkoituksenaan kuvata "jumitusta". Selvää esittämistä, syystä jonka edellinen kirjoittaja sanoi.
No joo, toi kuulostaa oudolta. Ei se silti tarkoita, ettei noin tekevä ihminen voisi olla autisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miisan "jumiutuminen" hammasharjahyllylle ja hammastahnatuubelon räpeltäminen oli kyllä kiusallista katsottavaa. Kun saat jumiruksen, ei tule pieneen mieleenkään alkaa kuvamaan sitä. Se on niin vallitseva tunne. Miisa c"moon lopeta tuo show.
Mutta jos on ihminen, joka jatkuvasti kuvaa itseään? Että ei erikseen sitä varten oo alkanut kuvata.
Ei hän kuvaa 24/7 itseään. Tässä tapauksessa hän oli ihan asettanut kameran kaupan hyllylle tarkoituksenaan kuvata "jumitusta". Selvää esittämistä, syystä jonka edellinen kirjoittaja sanoi.
No joo, toi kuulostaa oudolta. Ei se silti tarkoita, ettei noin tekevä ihminen voisi olla autisti.
No ei toki. Mutta sen jälkeen kun hän on alkanut puhumaan autismista, on vasta videoilla alkanut näkymään stereotypioita autismista. Jännä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän oikeasti autististen painajainen on kaikenlainen huomio. Kuten joku kirjoitti, yritämme parhaamme mukaan sulautua massaan.
Olen keski-ikäinen autistitäti. En ole naimisissa, mutta olen kammonnut lapsesta asti ajatusta häistä. Siellä kun pitää morsiamena olla huomion keskipisteenä sulhasen kanssa, pömöttää alttarilla samalla, kun ihmiset tuijottavat ja valokuvaavat&videokuvaavat, pitää ottaa hääkuvat ja lähettää nekin toisten töllisteltäviksi....
Mene naimisiin maistraatissa niin että mukana sulhanen ja molempien parhaat kaverit (1 tai 2). T. Keski-ikäinen naimisissa oleva autistisetä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän oikeasti autististen painajainen on kaikenlainen huomio. Kuten joku kirjoitti, yritämme parhaamme mukaan sulautua massaan.
Olen keski-ikäinen autistitäti. En ole naimisissa, mutta olen kammonnut lapsesta asti ajatusta häistä. Siellä kun pitää morsiamena olla huomion keskipisteenä sulhasen kanssa, pömöttää alttarilla samalla, kun ihmiset tuijottavat ja valokuvaavat&videokuvaavat, pitää ottaa hääkuvat ja lähettää nekin toisten töllisteltäviksi....
Minäkin olen keski-ikäinen autisti. Minä taas jollain kierolla tavalla kyllä nautin huomion keskipisteenä olemisesta, vaikka se samaan aikaan tuntuukin kiusalliselta, koska en tiedä, kuinka niissä tilanteissa pitäisi reagoida. Mutta en esim. ikinä ole yrittänyt pukeutua huomaamattomasti, vaan päinvastoin todella huomiota herättävän omituisesti. Mun mies (kirjolla myös) taas ei siedä huomion keskipisteenä olemista. Että ei kaikki autistit oo samasta puusta veistettyjä.
Tsemppiä aloittajalle.
Nykyään on ärsyttävää, että kaikkien pitää hommata väkisin joku diagnoosi. Julkkisten varsinkin. Ennen oli mukavampaa kun sai olla outo rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä aloittajalle.
Nykyään on ärsyttävää, että kaikkien pitää hommata väkisin joku diagnoosi. Julkkisten varsinkin. Ennen oli mukavampaa kun sai olla outo rauhassa.
No ei kyllä saanut olla outo rauhassa. Mua ainakin kiusattiin siitä outoudestani. Ennen oli aika kamalaa aikaa autistille.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä aloittajalle.
Nykyään on ärsyttävää, että kaikkien pitää hommata väkisin joku diagnoosi. Julkkisten varsinkin. Ennen oli mukavampaa kun sai olla outo rauhassa.
Mikä siinä ärsyttää, että me saadaan nimi ja tietoa siitä, mikä meillä on? Se on tosi tärkeää. Nimenomaan ei saatu olla outoja rauhassa ilman diagnoosia ja tietoa autismista.
Vierailija kirjoitti:
Tää on taas yksi juttu mikä on "in".. näitä tulee vähän väliä, aiemmin oli must olla adhd, kilpparin vajarit, matala ferritiini, erityisherkkyys jne.
huomiohuorausta toi on, ei mitään muuta, halutaan olla jotain spessua et saa huomiota muilta
autisti on ihan muuta kuin mitä huomio h väki haluaa esittää
hankkikaa elämä pellet
Terveisin pitkänlinjan autistiohjaaja
Vai oikein ohjaaja. Anna mun kaikki kestää XD Persoonallisuushäiriöinen ku'sipää sinä olet.
Terveisin psykiatri
Oletko kenties kelalla töissä etuuskäsittelijänä?
Jos olet, niin toivottavasti huomaavat kyvyttömyytesi ks tehtäviin, ellet itse hoksaa ks asiaa.