Köyhyyden myötä ilo katoaa elämästä
Kyllä se vaan helpottaa elämää paljon, jos rahaa on riittävästi. Kun on vuosia joutunut laskemaan jokaisen euron ja sentin, millä maksetaan laskut ja ostetaan ruokaa, se todella vetää mielen matalaksi. Mistään virkistävästä toiminnasta kuten harrastukset ja matkat ei ole voinut haaveillakaan. Vihdoin tiedän, että tulotasoni on nousemassa ensi vuoden alussa ja olen siitä niin innoissani. Tulee edes vähän pelivaraa eikä joudu enää keräämään pulloja syödäkseen.
Tukia en ole saanut näiden vuosien aikana kuin lapsilisän.
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi hyvä tutkinto riittää mainiosti, kun hankkii nuoresta työkokemusta. Ihan selvä että kun vastakkain on 25 v vastavalmistunut ja 50 v vastavalmistunut, valitaan se nuorempi.
Ja mitä tarkoittaa, ettei muka sovi hoitotyöhön? Hoitotyössä on hirveästi eri vaihtoehtoja, ihan toimistotyöstä verikokeita ottamassa siihen mummon nosteluun. Jos katsoo itsensä noihin tärkeisiin töihin liian hyvänä, niin on sitten työtön vaan, eikä valita.
Täällä hoitajille on vain sitä hoitotyötä. Ei ole mitään toimistohommia. Ja kaikista ei ole siihen hoitotyöhön.
Eli asut jossakin maalla, missä asuminen on halpaa, ja silti olet köyhä. Ja muuttaminen ei ole vaihtoehto. Sitten pitää vaan olla köyhä.
Miksi muuttaisin omasta maksetusta talosta? Missä kohti sanoin olevani köyhä tai ylipäätään työtön?
Köyhyys oli ihan mukavaa vielä siinä 20v ikäisenä, joten en tehnyt mitään että joskus olisi toisin. Voi kuinka nuori ja tyhmä olinkaan. Nyt olen sitten vielä entistä köyhempi 30v. Eihän tässä mitään, jos tästä olisi vielä sama mahdollisuus nousta kuin silloin 10v sitten, mutta kun ei ole. Enää se ei ole vain omasta tahdosta kiinni. Sehän siitä köyhyydestä varmaan tekikin niin mukavaa silloin nuorempana kun tiesi, että vielä on ihan hyvät mahdollisuudet siitä päästä pois niin halutessaan.
Näiden köyhien ongelma on kateus. Pitäisi olla samaelintaso, kuinitse rahansa tienaavilla.
Minulla ainakin katoaa ilo töysin elämästä jos pitää olla ammatissa, jota ei kerta kaikkiaan itse voi sietää, ei sitten millään. Ei siinä auta vaikka tilillä olisi miten paljon tai vähän rahaa tai miten hyvä tai huono palkka on. Vähän sama kuin olisi pakotettuna pakkoavioliittoon ihmisen kanssa, jota eniten tässä maailmassa inhoaa ja maailma olisi täynnä miljoonia muita ihmisiä, jotka olisivat paljon miellyttävämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Näiden köyhien ongelma on kateus. Pitäisi olla samaelintaso, kuinitse rahansa tienaavilla.
Rikkaiden ongelma on pakkomielteet, vallan-ja kontrollinhalu muihin ihmisiin nähden. Rikaskin voi olla kateellinen vaikkapa niinkin pienestä kuin, että ei itse osaa meikata tai itsellä ei riitä ideat.
Köyhät jaksaa ruikuttaa, ei käy tämä eikä käy tuo.
Tuttua minulle. Olin ennen syrjäytynyt nuori ja rahaa oli tosi vähän. Viime keväänä valmistuin ammattiin ja nyt palkan saaminen tuntuu ihanalta! On upeaa olla kaikkien näiden vuosien jälkeen keskituloinen.
Vierailija kirjoitti:
Se vasta on surullista katsottavaa kun näkee eläkkeelle päässeen vanhan naisen joka nuorena oli päättänyt ettei hanki lapsia. Nyt sitten ei ole mitään jätettävää tähän maailmaan saatikka iloa tuovia lapsia tai lapsenlapsia. Pahimmilaan vain pahoinvointia yksin tai passiivista vihaa puolisoaan kohtaan.
Mitä helvettiä tämäkin taas on? Iloa lapsista ja lapsenlapsista? Oikeasti? Mitä iloa on ihmisistä mitä ikinä ei näe? Ja ihan rehellisesti jos omatkin aikuiset lapseni olisi jotain ventovieraita niin en vaivautuisi tutustumaan. Ei meitä yhteydessä pidä millään tavalla mikään muu kuin verisukulaisuus ja sitäkin hyvin harvoin.
Minulle pelkkä raha ei ole koskaan tuonut onnea. Hyvät ihmissuhteet ja kiva tekeminen ei maksa mitään.
Onhan tää. Mulla on tavoite mitä maksan kk ja rahaa jää kaikkeen n 150 euroa.
Yritämme käydä joka 2 viikonloppu keskustassa. Auto ilmaiseen parkkiin, museokortit jne, mutta aina menee väh 50 e. Nyt on kirppispaikka, onneksi.
Olen oppinut ekana maksetaan kaikki laskut. Palkkapäivänä näin teen ja laitan sivuun sen kuun osuuden mm sählöstä ja lääkärikuluista.
Ruokaan jää 500 e kk ja jos saan pihistettyä 480 e, laitan 20 e puskuriin. Onneksi ei ole, näillä näkymin, tulossa isompia remppoja taloyhtiöön. Tällä hetkellä vasta sitten, kun asuntolaina on maksettu pois
Voisinpa antaa miljoonani sinulle niin tajuaisit että raha ei tuo onnea.
Porche mies
Parempi olla rikas ja terve kuin köyhä ja kipee. Ole sinäkin.
Mullakin brutto nousi mutta sitä myötä netto laski 250 e/kk :( iso raha pskaduunilla
Kyllä, näin se on. Rahahuolet vie yöunet ja masentavat entisestään. Uhkakuvat esim. ruoan arvonlisäveron nostamisesta ei helpota yhtään oloa. Kyllä elämä köyhänä on kurjaa.
Todellakin raha tuo onnea - nimittäin on varaa tehdä kaikkea kivaa. Mutta onnellisuuden tae se ei tietenkään ole.
Tutkitusti suomalaiset on maailman onnellisin kansa ja köyhyys lisää onnellisuutta
Ai niin kuin edellisessä? Sai turpaansa ihan muut, eniten kuoli rettelöiviä köyhiä.