Lue keskustelun säännöt.
Tasapalkka päiväkotiin!
06.12.2023 |
Kaksinaismoralismi nykyisessä varhaiskasvatuksessa on ajanut päiväkodit henkilöstövajeeseen ja pahoinvoinnin syvenevään kierteeseen ainakin Suomen suurimmissa kunnissa.
Etenkin yliopistokaupungeissa, joissa koulutetaan varhaiskasvatuksen opettajia, on vuonna 2018 uudistetun varhaiskasvatuslain jälkeen ollut nähtävissä selkeä muutos huonompaan työhyvinvointiin kunnallisissa päiväkodeissa. Oaj, heidän jäsenistöään kouluttavat yliopistot ja oikeistopoliitikot ajoivat lakitason muutosta yhden ryhmän etuja nimellisesti parantamalla (yo-kandit ja maisterit). Tämä tehtiin ensisijaisesti muiden päiväkotihenkilöstöryhmien asemaa, palkkaa ja arvostusta huonontamalla, jolloin sisältäpäin näyttäisi, että opettajien edut muka paranivat.
Ala-arvoista toimintaa. Lopputuloksena palkat, työolot, tehtäväkuvat ja asema sementöitiin jokaiselle henkilöstöryhmälle (opettajat, sosionomit, hoitajat, avustajat) surkealle tasolle, eikä vaiheessa 2, eli nyt, edes kehitysmahdollisuuksia ole, koska (jälleen hallitukseen päästyään) oikeisto lukitsi sote- ja opetusan palkankorotukset vientialojen määrittelyn alaisiksi.
Summa summarum: naisvalta-aloja kyykytetään miesten maailmassa yhä vain tuhansia vuosia hyvin toimineella strategialla: laita ne kanat tappelemaan vähistä murusista keskenään, niin saat luotua näennäisen voittajan. Pysyvät hiljaa ja huomaavat olevansa häkissä vasta kun seuraava matsi alkaa: Kuka tuottaa eniten munia saa jatkaa pelissä, muut pataan. Ja kukko huutaa tunkionsa päällä koreana.
Jos ei sorruttaisi tuon pelin nappuloiksi, vaan lähdetään ajamaan yhdessä rintamassa tasapalkkaa kaikille päiväkodin tehtäville johtajasta avustajaan, koska "kaikki tehtävät ovat tärkeitä ja jokainen toimii lasten parhaaksi juuri sen oman osaamisensa antaen", niin hyvinvointi lisääntyisi. Niin aikuisten työntekijöiden kuin kasvatettavien lasten hyvinvointi.
Tuhannet nyt irtisanoutuneet, koulutetut ja osaavat työntekijät, palaisivat päiväkoteihin töihin, kun heidän ammattitaitoaan arvostettaisiin tasa-arvoisesti suhteessa työyhteisön muihin tehtäviin. Aiemmin tämä arvostus näkyi käytöstavoissa, tehtävissä, yhteistyössä ja varsin vähäisinä palkkaeroina. Nyt toiset alennettiin ja yksi ryhmä ylennettiin tarkoitushakuisilla retorisilla keinoilla, nimeämisillä, rakennemuutoksilla ja julkisella propagandalla. Tasapalkka olisi tälle vastakkainen metodi. Erilaisuuksia aidosti arvostava tasa-arvo. Kaikilla olisi sama mahdollisuus ostaa terveellistä ruokaa, turvallinen koti, työhön lämpimät toppavaatteet ja kura-asut. (Nyt opettajilla on paremmin varaa, sosionomeilla ja hoitajilla taas on varaa vähempään ja huonompaan laatuun, tarpeethan ovat silti samat. )
Kysymys onkin: MIKSI ei? Miksi, aidosti miksi, toisesta tehtävästä maksettaisiin vähemmän kuin toisesta? Jos siis kaikkia tarvitaan.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa vakassa tai päiväkodissa ( dagshem) kaikki työ tekijät ovat saman koulutuksen käyneet. Hierarkia puuttuu ja lapset hyötyvät. Miksi meillä ei voi olla samoin?
Uutisissa vaikuttaa siltä, että nyky-Ruotsin yhteiskunnassa on aikamoiset segregaatiot ongelmana. Seurausta siitä, että on naivisti ajateltu yhden aatteen todellisuuden olevan mahdollista. Ja jopa toivottavaa! Keinot sen saavuttamiseksi on ehkä olleet erilaiset kuin diktatuureissa, mutta sama ideologinen tavoite, softpower-metodilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa saada akateemisen palkkaa, pitää opiskella akateeminen tutkinto. Hoitajille tiedoksi: Akateemista tutkintoa ei saa ammattikoulusta.
Tässä ketjussa ap ehdotti tasapalkkaa päiväkotien eri ammattiryhmille, jotta lyhytnäköinen, johtamistaidon puutetta ilmentävä ja palkkahierarkisoinnilla rakennettu eriarvoisuuden kokemus poistuisi. Matalapalkka-aloilla, joilla työn merkitys, tavoite ja sisältö ovat ihmisten (asiakkaiden) hyvinvointi ja kasvumahdollisuuksien optimointi, ei ole perusteltua soveltaa myyntityössä, markkinoinnissa tai vientituotetuotannossa sovellettavaa tekijöiden keskinäistä kilpailuttamista tai varsinkaan arvohierarkisointia eri kasteihin.
Keskiössä pitäisi olla lapsi ja lapsiryhmän etu. Mitä osaamista ja ymmärrystä kukin ammattiryhmä (terveysala, hoiva-ala, sosiaaliala ja opetusala) tuovat omasta näkökulmastaan juuri sen ryhmän lasten hyväksi. Tiimi muodostuu näiden ammattikuntien ja eri tieteenalojen edustajista (hoitaja, avustaja, sosionomi, opettaja). Jos tiimin ammattialojen osaaminen arvotetaan erisuuruisilla palkkasummilla eritasoisiin tärkeysjärjestyksiin, vaikuttaa se riitauttavasti, koska juuri tuossa työssä, PIENTEN LASTEN KASVATUKSESSA, HOIDOSSA ja OPETUKSESSA näiden eri tieteenalojen erottelu on kestämätön lähtökohta. Työ on holistista, kuten lasten toiminta ja kehityskin.
Päiväkotityössä hoidon, terveyden, hoivan, kasvun ja kehityksen tarpeet vaihtelevat kunkin lapsen ja ryhmän tasolla päivittäin, kausissa ja olosuhteista riippuen. Oppimiseksi kutsutaan kokemuksista syntyvää muutosta henkilön ja ryhmän käsityksissä ja ymmärryksessä ympäröivästä maailmasta ja omasta paikastaan siinä. Tämä muutos (eli oppiminen) näkyy usein ihmisen toiminnan muutoksena, ajattelun muutoksena ja esim. itsetunnon ilmaisussa sekä millä tavoin motivoidutaan etsimään ja löytämään uusia opittavia asioita.
Varhaiskasvatuksessa opettajan vastuulla on että tiimi yhdessä havaitsee, keskustelee ja suunnittelee ympäristön ja toiminnat sellaisiksi, että ne tukevat jokaisen lapsen omaa kehitysvaihetta ja tarjoavat lapsille monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia. Tiimi arvioi yhdessä, kukin omasta tieteenalastaan käsin, lapsille syntyvien kokemusten tarkoituksenmukaisuutta - ja muuttaa niitä tiloja, ympäristöä, ryhmärakenteita ja toimintoja sillä tavalla, että ne vastaisivat paremmin tavoiteltuihin oppimiskokemuksiin. Vakaopettaja siis pitää huolen siitä, että tuo keskusteluun pedagogisen viitekehyksen.
Lyhyesti: opettaja muistuttaa, että lapset oppivat koko ajan oli toiminta suunniteltua tai ei. Vakassa tavoite on suunnitella tilat, ryhmät ja oppiminen niin, että ne syntyvät kokemukset ovat lapsen kehitystä tukevia eivätkä haittaavia. Opettaja myös mallittaa omalla toiminnallaan, millä tavoilla nykytutkimusten valossa nähdään onnistuttuvan parhaiten tarjoamaan positiivisia oppimiskokemuksia, hyvinvointia ja terveen itseluottamuksen edellytyksiä.
Tasapalkka, kun se olisi riittävä eli esim. suomalainen keskipalkka, antaisi varhaiskasvatukseen työrauhan eri tieteenaloja edustavien ammattilaisten tiimityölle. Se olisi sekä veronmaksajien, lasten, työntekijöiden ja etenkin suomalaisen yhteiskunnan ja kestävän tulevaisuuden etu.
Jopa edellytys. Koska sillä on väliä, millaisia tulevaisuuden toimijoita me tässä maassa kasvatamme.
Hoidolla, terveydellä, kasvatusmetodeilla on väliä. Sillä on väliä, millaista muutosta ajatteluun, itsetuntoon, arvoihin ja toimijuuteen me tuotamme. Siis mitä lapset oppivat maailmasta, omasta itsestään ja muista.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla oli ihan hyvä pointti siinä, että kun naiset taistelee keskenään murusista niin miehet vie kakunpalat. Se vaan, että taistelu arvostuksen saamiselle naisvaltaisille aloille on vienyt vuosisadan ja kun viimein ollaan päästy tilanteeseen jossa valtaosa kansasta ymmärtää, että myös niissä "naisten hommissa" tarvitaan ihan oikeaa asiantuntemusta eikä ne ole kenen vain tehtävissä ja siten alempiarvoisia "miesten töihin" verrattuna, niin tällaiset räntit on aika vahingollisia sille kehitykselle.
Naisvaltaisten alojen asema ei parane sillä, että naiset itse julistavat niiden olevan liian yksinkertaisia hyötyäkseen esimerkiksi yliopisto-opinnoista. Sekään ei tue aloittajan argumentteja, että hän itse ei edes ole käynyt niitä opintoja läpi joita kritisoi.
-sivusta aivan eri alan nainen
Aloittajalla on jo useampi tutkinto, myös kasvatustieteessä, ja jatko-opiskelee jälleen uutta tutkintoa.
Kaikki ei ole henkilökohtaista, vaikka kommentti julkisessa mediassa esitetäänkin.
On hyvä, että keskusteluihin osallistutaan, kuka milläkin "räntillä". Sivistyneen ihmisen sivistys ei häviä siitä, että kuulee erilaisia kannanottoja. Sanoisin, että päinvastoin. Akateeminen ajattelu on metodi, on olemassa muitakin metodeja kuin tieteen metodit.
Samalla pallolla tässä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se johtajan paperinpyöritys ole sen vaativampaa kuin hoitokaan, oikeastaan päinvastoin. Vaikeinta on olla lasten kanssa, helpointa on väsätä raporttia raportin perään. Mitään matemaattisia taitoja ei johtajalta vaadita. Johtaja voisi olla hyvin hallintohenkilö, ellei taas ihanan byrokraattinen varhaiskasvatuslakimme vaatisi että päiväkodissa pitää olla joku opettaja ja johtaja tuuraa opettajia, jos opettaja sairastuu.
En minä ainakaan haluaisi olla päiväkodin johtaja ja kantaa vastuuta siitä, että työvoimaa riittää joka jumalan päivä ja poissaoleville saadaan tuuraajaa ja avoimiin virkoihin päteviä työntekijöitä.
Miten on mahdollista, että muissa hoitoalan työpaikoissa sijaisrekryt Kuntarekryyn tekee ihan lähihoitajat, mutta päiväkodissa hommaan tarvitaan johtaja? Kun minun lapset olivat päiväkoti-ikäisiä, vakasuunnitelmaa oli tekemässä lähihoitaja. Vertaisin tätä vakasuunnitelmaa tässä kuntoutus/palvelusuunnitelmaan, jotka ovat muissa työpaikoissa lähihoitajan ydintehtävää.
Kyllä on aikoihin eletty, jos kolmen vuoden ammattikoulutuksella et voi muuta tehdä kuin perushoitoa, kun kuitenkin nykyään lähihoitajan sairaaloissakin tekevät todella monipuolisia tehtäviä.
Kyllä minustakin päiväkodit toimisivat aivan hyvin lähäreiden ja sosionomejen voimin, kun kerran esim. ympärivuorokautiset asumispalvelu/arvointiyksikötkin toimivat tiiminä lähärit+saikku.
Ei kyllä lähärinä huvittaisi ollenkaan lähteä tämmöiseen hierkarkkiseen työympäristöön töihin mistä ketjussa puhutaan, kun nykyäänkin otan työssäni todella paljon vastuuta suunnitelmien, testien, kirjaamisten yms. myötä. Työvuorot suunnitellaan itse Titaniaan ja rekryt hoitaa paikalla oleva lh.
Omituiselta kuulostaa nykyinen päiväkotien meininki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitetaan päiväkotiin 9 €/päivä työkokeilijoita työkkäristä ja lasketaan vakiväen palkka sille tasolle. Ap saa haluamansa tasapalkan
Jos käytettäisiin yhden vakavakan palkka siihen, että otettaisiin samalla rahalla 9 euron työkokeilijoita niin hoidon laatu ihan oikeasti paranisi todella paljon. Silloin riittäisi melkein joka lapselle oma hoitaja.
No ei kyllä riittäisi! Lapsia on ryhmässä 21 ja kasvattajia paikalla nykyään 2-3, joskus vain yksi.
9e tuntipalkalla kuukausipalkka olisi n. 1500 euroa, jos tehdään normi kasvattajien työaikaa (huom! työhön ei kuulu ruokataukoa vaan lasten ruoka-ajat ovat työtehtävää ja työaikaa - jos ehtii, kykenee ja tarjottua ruokaa on riittävästi niin henkilöstö saa syödä siinä samalla työnsä ohessa veroetu hintaisen valvonta-aterian sitä suolatonta l
Se 9€ ei ole TUNTIPALKKA vaan peruspäivärahan lisäksi maksettava korvaus per työpäivä.
Kysyisin teiltä päiväkodin lähihoitajan, käyttekö lisäkoulutuksia? Olen tuo edellinen lh. Hyvinvointialueilla pääsee laajasti osaston asiakaskunnan sairauksia koskeviin laajahkoihin(päivien) lisäkoulutuksiin, esim Peg-ravitsemuspotilaan ruokavalio tai aliravitsemuspotilaan RV, jne. Jos on työtä mitä lh ei osaa nykyisellään tehdä, voisiko ratkaisu olla lisäkoulutus?
Lh koulutus on kyllä turhan aliarvostettu, sisältää yllättävän paljon juurikin kasvun ja kehityksen seurantaan liittyvää asiaa.
Mielestäni päiväkodissa todellakin kolmen vuoden koulutus on riittävä, varsinkin, kun remmissä sosionomit olisivat ns.tiimivastaavina.
Yliopistokoulutus menee tässä kohtaa hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi mitä? Että minä suunnittelen toiminnan ja juhlat, kannan vastuun pedagogisesta toiminnasta, huolehdin erityislasten asiat ja organisoin kasvatuskeskustelut... Joku toinen tulee paikalle ja tarjoilee ruuan, valvoo leikkejä ja pukee. Ja molemmille sama palkka?
Kuka enää suostuu olemaan opettaja, jos saman rahan saa laittamalla vaatteita kuivauskaappiin?
Ai olisiko sinusta hauskempaa laittaa vaatteita kuivauskaappiin?
Tietenkin sen pitäisi olla niin, että mitä raskaampi ja ikävämpi työ, niin sitä korkeampi palkka. Mitä hauskempi työ ja mitä myöhempään saa nukkua niin sen pienemmällä palkalla tulee toimeen, kun ei ainakaan vituta niin paljoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävän työn lisä täytyy ehdottomasti saada. Niin saadaan joku niitäkin töitä tekemään.
"Hoidolla, terveydellä, kasvatusmetodeilla on väliä. Sillä on väliä, millaista muutosta ajatteluun, itsetuntoon, arvoihin ja toimijuuteen me tuotamme. Siis mitä lapset oppivat maailmasta, omasta itsestään ja muista. "
1990-luvulla ei ollut vakaa tai vakaopeja ollenkaan vaan silloin oli päivähoito. Silti sen ajan päiväkodeissa hoidossa olleet lapset pystyivät ennätysmäisen hyviin Pisa-tuloksiin. Sen sijaan nykyään mitä enemmän vakaa on lisätty niin sitä huonommiksi tulokset muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten on mahdollista, että muissa hoitoalan työpaikoissa sijaisrekryt Kuntarekryyn tekee ihan lähihoitajat, mutta päiväkodissa hommaan tarvitaan johtaja? Kun minun lapset olivat päiväkoti-ikäisiä, vakasuunnitelmaa oli tekemässä lähihoitaja. Vertaisin tätä vakasuunnitelmaa tässä kuntoutus/palvelusuunnitelmaan, jotka ovat muissa työpaikoissa lähihoitajan ydintehtävää.
Kyllä on aikoihin eletty, jos kolmen vuoden ammattikoulutuksella et voi muuta tehdä kuin perushoitoa, kun kuitenkin nykyään lähihoitajan sairaaloissakin tekevät todella monipuolisia tehtäviä.
Kyllä minustakin päiväkodit toimisivat aivan hyvin lähäreiden ja sosionomejen voimin, kun kerran esim. ympärivuorokautiset asumispalvelu/arvointiyksikötkin toimivat tiiminä lähärit+saikku.
Ei kyllä lähärinä huvittaisi ollenkaan lähteä tämmöiseen hierkarkkiseen työympäristöön töihin mistä ketjussa puhutaan, kun nykyäänkin otan työssäni todella paljon vastuuta suunnitelmien, testien, kirjaamisten yms. myötä. Työvuorot suunnitellaan itse Titaniaan ja rekryt hoitaa paikalla oleva lh.
Omituiselta kuulostaa nykyinen päiväkotien meininki.
Tuskin missään rekrytointeja hoitaa kukaan muu kuin johtavassa asemassa oleva ihminen. Meillä sosiaalipuolella rekrytoinnin hoitaa johtavat ja päälliköt. Heidän vastuullaan myös on katsoa, että työvoimaa o riittävästi, ja mikäli näin ei ole, miten hommat voidaan hoitaa laillisesti vai laitetaanko esim. yksikköjä kiinni. En usko alkuunkaan, että missään mitkään lähärit tällaisia asioita päättäisivät tai niistä olisivat vastuussa.
Vakasuunnitelma taas on se ihan perus hoito- ja kasvatussuunnitelma. Terveydenhuollossa sen tekee lääkäri, sosiaalihuollossa sosiaalityöntekijä.
Lähihoitajan tutkinto on terveydenhuollon alin tutkinto. Varsin vaatimaton laajuudeltaan. Ei kannattaisi ihan hirveästi repiä henkseleitään sen varjolla.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan tutkinto on terveydenhuollon alin tutkinto. Varsin vaatimaton laajuudeltaan. Ei kannattaisi ihan hirveästi repiä henkseleitään sen varjolla.
Asennehan on yliopistokoulutetuilla se, että pelkän peruskoulun tai lukion käynyt ei osaa yhtään mitään ja lähihoitaja/lastenohjaaja/lastenhoitaja/päivähoitaja osaa juuri ja juuri vaihtaa vaipan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan tutkinto on terveydenhuollon alin tutkinto. Varsin vaatimaton laajuudeltaan. Ei kannattaisi ihan hirveästi repiä henkseleitään sen varjolla.
Asennehan on yliopistokoulutetuilla se, että pelkän peruskoulun tai lukion käynyt ei osaa yhtään mitään ja lähihoitaja/lastenohjaaja/lastenhoitaja/päivähoitaja osaa juuri ja juuri vaihtaa vaipan.
No eipä se ammattikoulu opeta lasten kehityksestä tai oppimisesta paljoa mitään. Ehkä sillä normaalin lapsen perusteet selvittää, mutta tuskin on mitään erityislasten asioita tai soveltavia asioita. Lastenpsykologiaa ehkä juuri ja juuri hipaistu. Akateemisena sen ymmärtää mitä ei osaa tai ymmärrä. Ilmeisesti ammattikoulussa tämä jää useimmilta ymmärtämättä.
Sinänsä koko lastenhoitajien opettajaviha kertoo kyllä karusti mikä se osaamisen ja ymmärtämisen taso on. Hyvin heikko. Meillä yhteiskunta polarisoituu hyvin rajusti ja se näkyy lasten lähtökohdissa. Kuitenkin lapsia tänne syntyy niin vähän, että olisi ensi arvoista saada jokainen näistä yhteiskuntaan mukaan. Sinne lapsuuden ammattilaisiin pitäisi todella satsata, ei ole varaa menettää lapsia syrjäytymisen tielle. Lainsäätäjäthän puhuvat jo maistereista päiväkoteihin ja ei se minusta ole mitenkään huono ajatus. Panostamalla sinne lapsuuteen, pyrkimällä siihen, että heikoistakin kodeista tuleville tarjotaan yksilöllistä ja ammattimaista tukea pääsyyn koulutielle ja elämään, ehkäistään paljon sosiaalisia ongelmia.
Ja sitten on näitä tomppeleita, jotka ilmeisesti typeryyttään ja kateudesta vihaavat opettajia niin, että ajavat tason huononnuksia päiväkoteihin. Ymmärtämättä edes sitä perusfaktaa, että ajavat samalla omia palkanalennuksiaan. Jos se on niin vaikeaa työskennellä edes perustasolla ammattimaisesti, niin kannattaisiko vaihtaa alaa. Lähärillekin olisi vanhuspuolella paljon työpaikkoja valittavana. Vanhuksille ei tarvitse enää opettaa mitään, siellä voi päteä vaipanvaihtajanakin.
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä koko lastenhoitajien opettajaviha kertoo kyllä kertoo kyllä karusti mikä se osaamisen ja ymmärtämisen taso on. Hyvin heikko. Meillä yhteiskunta polarisoituu hyvin rajusti ja se näkyy lasten lähtökohdissa. Kuitenkin lapsia tänne syntyy niin vähän, että olisi ensi arvoista saada jokainen näistä yhteiskuntaan mukaan. Sinne lapsuuden ammattilaisiin pitäisi todella satsata, ei ole varaa menettää lapsia syrjäytymisen tielle. Lainsäätäjäthän puhuvat jo maistereista päiväkoteihin ja ei se minusta ole mitenkään huono ajatus. Panostamalla sinne lapsuuteen, pyrkimällä siihen, että heikoistakin kodeista tuleville tarjotaan yksilöllistä ja ammattimaista tukea pääsyyn koulutielle ja elämään, ehkäistään paljon sosiaalisia ongelmia.
Pieni lapsi tarvitsee hyvää hoitoa. Laadukasta varhaiskasvatusta se ei tarvitse. Syrjäytyminen on lisääntynyt ja lasten koulumenestys on mennyt jatkuvasti alamäkeä varhaiskasvatuksen käyttöönoton myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä koko lastenhoitajien opettajaviha kertoo kyllä kertoo kyllä karusti mikä se osaamisen ja ymmärtämisen taso on. Hyvin heikko. Meillä yhteiskunta polarisoituu hyvin rajusti ja se näkyy lasten lähtökohdissa. Kuitenkin lapsia tänne syntyy niin vähän, että olisi ensi arvoista saada jokainen näistä yhteiskuntaan mukaan. Sinne lapsuuden ammattilaisiin pitäisi todella satsata, ei ole varaa menettää lapsia syrjäytymisen tielle. Lainsäätäjäthän puhuvat jo maistereista päiväkoteihin ja ei se minusta ole mitenkään huono ajatus. Panostamalla sinne lapsuuteen, pyrkimällä siihen, että heikoistakin kodeista tuleville tarjotaan yksilöllistä ja ammattimaista tukea pääsyyn koulutielle ja elämään, ehkäistään paljon sosiaalisia ongelmia.
Pieni lapsi tarvitsee hyvää hoitoa. Laadukasta varhaiskasvatusta se ei tarvitse. Syrjäytyminen on lisääntynyt ja lasten koulumenestys on
Niin varhaiskasvatuksella pyritään vastaamaan juuri tuohon ongelmaan. Olet ymmärtänyt kausaliteetin vain päin prinkkalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä koko lastenhoitajien opettajaviha kertoo kyllä kertoo kyllä karusti mikä se osaamisen ja ymmärtämisen taso on. Hyvin heikko. Meillä yhteiskunta polarisoituu hyvin rajusti ja se näkyy lasten lähtökohdissa. Kuitenkin lapsia tänne syntyy niin vähän, että olisi ensi arvoista saada jokainen näistä yhteiskuntaan mukaan. Sinne lapsuuden ammattilaisiin pitäisi todella satsata, ei ole varaa menettää lapsia syrjäytymisen tielle. Lainsäätäjäthän puhuvat jo maistereista päiväkoteihin ja ei se minusta ole mitenkään huono ajatus. Panostamalla sinne lapsuuteen, pyrkimällä siihen, että heikoistakin kodeista tuleville tarjotaan yksilöllistä ja ammattimaista tukea pääsyyn koulutielle ja elämään, ehkäistään paljon sosiaalisia ongelmia.
Pieni lapsi tarvitsee hyvää hoitoa. Laadukasta varhaiskasvatusta se ei tarvitse. Syrjäytyminen on lisääntynyt ja lasten koulumenestys on
Niin varhaiskasvatuksella pyritään vastaamaan juuri tuohon ongelmaan. Olet ymmärtänyt kausaliteetin vain päin prinkkalaa.
Varhaiskasvatuksen hyödyt eivät näy missään, koska niitä ei ole. Mitä enemmän päiväkoteihin tuodaan akateemista työtä eli kirjallisia hommia ja palavereja niin sitä vähemmän lapsille on aikaa. Varsinaisten lapsista huolehtivien työntekijöiden vähentyminen ja korkealentoiset teoriat (joita ei yleensä ehditä toteuttaa) tuottavat lasten arkeen kaaosta ja pahoinvointia. Koko ala on ajettu kriisiin sillä, että maanläheisyys ja terve järki on korvattu ihmeellisellä vakahötöllä.
Vierailija kirjoitti:
"Hoidolla, terveydellä, kasvatusmetodeilla on väliä. Sillä on väliä, millaista muutosta ajatteluun, itsetuntoon, arvoihin ja toimijuuteen me tuotamme. Siis mitä lapset oppivat maailmasta, omasta itsestään ja muista. "
1990-luvulla ei ollut vakaa tai vakaopeja ollenkaan vaan silloin oli päivähoito. Silti sen ajan päiväkodeissa hoidossa olleet lapset pystyivät ennätysmäisen hyviin Pisa-tuloksiin. Sen sijaan nykyään mitä enemmän vakaa on lisätty niin sitä huonommiksi tulokset muuttuvat.
Tämän päivän yläkoululaiset ovat vielä päivähoidon kasvatteja. He ovat olleet jo koulussa, kun varhaiskasvatuslaki tuli voimaan, eli PISA-tulosten huonontuminen ei johdu varhaiskasvatusuudistuksesta. Katseet tulisi kääntää perusopetuksen opetussuunnitelman uudistukseen ja Sipilän hallituksen koulutusleikkauksiin.
PS. 1990-luvullakin ryhmissä oli opettajat ja moni tämän päivän vaka-opettaja toimi tuolloin päiväkodissa lastentarhanopettajan nimikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa, se on sama asia kun lääkäreillä ja sairaanhoitajilla olisi sama palkka. Työelämässä maksetaan yleisesti vastuun mukaan. Yleensä eniten vastuuta on niillä joilla on korkein koulutus. Päiväkodin johtaja vastaa mm. siitä että päiväkoti pyörii kuten pitää, siellä on aina oikea määrä työntekijöitä ja kaikki vaatimukset täytetään. Olisihan se hullua jos hänellä olisi sama palkka kun sillä joka hoitaa vain omassa ryhmässään olevia lapsia. Eihän kukaan olisi niin hullu että suostuisi päiväkodinjohtajaksi jos siitä saisi saman palkan kuin lasten hoidosta. Aloittaja on varmasti itse se lastenhoitaja kun ei ymmärrä tätä. Yleisesti alhaisen koulutuksen omaavat ihmiset eivät ymmärrä ettei kukaan huvikseen tee vaativia, vastuullisia ja stressiä aiheuttavaa työtä, kyllä paremmalla palkalla on suuri merkitys.
Kuule, päiväkodinjohtajan palkka on Suomessa yhä vain se 3000-4500 euroa kuussa, yleensä juuri siellä kolmosella alkavassa päässä. Työhön kuuluu sekä henkilöstöjohtaminen että hallintojohtaminen, budjettijohtaminen ja valvonta, pedagoginen johtaminen ja asiakassuhdejohtaminen & päätösvalta ja julkisella puolella myös varsin mittavana seikkana virkamiesvastuu aivan kaikesta tekemisestä ja tekemättä jättämisestä sekä johtamansa päiväkotien toiminnasta kaikkineen ml. henkiset, fyysiset, sosiaaliset, taloudelliset ja psyykkiset yksityiskohdat sähköpistorasioiden tulpituksia myöten.
Jostain syystä tuohonkin hommaan tekijöitä löytyy, tuolla palkalla, ilman minkäänlaista etenemismahdollisuutta.
Ei todellakaan makseta vastuun mukaan.
Kerropa joku toinen ala, missä yksi ihminen yksinään vastaa tuollaisesta kokonaiskentästä jollain 3-4K palkalla? Ei taatusti ole.
Nykyään yhdellä päiväkodinjohtajalla ei ole yhtä päiväkotia henkilöstöineen ja asiakkaineen johdettavana vaan 3-5 taloa. Uusissa suurissa yksiköissä voi olla 250-350 lasta asiakkaana, joten sellaisten johtajalla voi olla "vain" kaksi päiväkotia vastuullaan.
Siitä sitten vaan johtamaan ja rekryjä tekemään. Ja rotanloukkuja asentamaan, piirustuskyniä ja vessapaperia tilaamaan, vastaamaan tuhansiin vanhempien kysely- ja valitusposteihin, kuuntelemaan ja setvimään henkilöstön riitoja, laskemaan budjettia, laatimaan työvuoroja, raportoimaan, raportoimaan, raportoimaan valvontakoneistolle, perehdyttämään, kokoustamaan, ohjeistamaan...
No ei kyllä riittäisi! Lapsia on ryhmässä 21 ja kasvattajia paikalla nykyään 2-3, joskus vain yksi.
9e tuntipalkalla kuukausipalkka olisi n. 1500 euroa, jos tehdään normi kasvattajien työaikaa (huom! työhön ei kuulu ruokataukoa vaan lasten ruoka-ajat ovat työtehtävää ja työaikaa - jos ehtii, kykenee ja tarjottua ruokaa on riittävästi niin henkilöstö saa syödä siinä samalla työnsä ohessa veroetu hintaisen valvonta-aterian sitä suolatonta lastenruokaa).
Avustajan kuukausipalkka on n. 1700-1900 e, vakahoitajan 2100-2300, vakasosionomin 2400-2600 ja vakaopettajan 2600-2900.
Eli eipä kyllä verojen jälkeen paljon eroa tuosta 1500 kuukausipalkasta.
Jos henkilöstön maksetut palkat kuussa olisi nyt kahden hoitajan ja yhden open ryhmässä 6800 olisi se 9e tuntipalkan hinnalla 4500. (näissä ei lisiä, työnantajamaksuja ja lomarahoja, jotka ovat lakisääteisiä kuluja).
Säästöllä saisi siis 1,5 kasvattajaa lisää ryhmään ja kaikkien 4,5 työntekijän palkka olisi 1500 kk. Pääkaupunkiseudulle saisi todennäköisesti 0-1 työntekijää koko ryhmään, koska tuolla palkalla ei voi pk-seudulla elää ja asua.
Yllä sanottiin, että tiputtamalla nykyiset palkat 9e tuntipalkaksi saisi melkein joka lapselle oman hoitajan. Jos melkein joka lapselle (joka ryhmässä 21 lasta) palkattaisiin oma hoitaja, tekisi se esim. 20 hoitajalla summan 30.000 e. Nykyisellä 3 kasvattajan systeemillä ja nykypalkoilla summa on se 6800.
Jos taas tuo ehdotettu 30K joka halutaan sijoittaa vakaryhmän hoitajien tasapalkkaan jaettaisiin niille kolmelle, olisi jokaisen hoitajan ja open ja avustajan kuukausipalkka 10.000 e.
Kyllä, väitän, että silloin pestit täyttyisivät yhdessä päivässä ja työnantajalla olisi vara valita vaikka kasvatustieteen tohtoreita paikoille. Laatu paranisi kummasti.
Tasapalkka kannattaa, kun se on järkevästi motivoiva.