Runsaalla miljoonalla suomalaisella on vain kansakoulun päästötodistus ja se estää monta asiaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei ymmärrä, mitä eroa on sanojen päästötodistus ja päättötodistus välillä.

Totta. Mutta takavuosina peruskoulusta sai todellakin päästötodistuksen. Minulla on sellainen. En tiedä missä vaiheessa tuo nimi päivitettiin päättötodistukseksi.

 

Varmaan samassa vaiheessa kun joku besserwisser päätti muuttaa sairasloman sairauslomaksi.

Sairausloma se on ollut aina, olin 1970 -luvulla sairaalassa toimistotöissä ja silloin näin jo koulutettiin, kun asiakirjoja käsiteltiin.

Loma ei ole sairas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se alati kasvava +puolimiljoonainen porukka jolla ei ole sitäkään, ja joka otettiin maahan juuri sillä perusteella että ratkovat osaamis- ja työvoimpulamme jonka nämä kansakoululaiset kuulemma jättivät eläköityessään jälkeensä?

He eivät mitä ilmeisemmin ole kansantaloudellemme muuta kuin rikkaus.

Eivät liity tätähän ketjuun. Persu voi tehdä öyhötyksilleen ihan oman ketjun

 

Eikö?

"Yli miljoonalla suomalaisella ei ole minkäänlaista jatko-opiskelua kansa- tai peruskoulun jälkeen. "

Et laske heitä suomalaiseksi ja painotat ettei heillä ole edes tuota peruskoulua käytynä.

Niin, somalialainen, irakilainen tms. ei tosiaan ole su

Sulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Suomen kansalaisuutta ei tuosta vaan saa. Ja tietenkään ei voi käydä peruskoulua, jos sellaista ei kotimaassa ole. Tämänkin pitäisi olla itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

Kansakoulu käynyt voi olla vielä alle kuusikymppinen. 

Tänä vuonna kuuskymppinen.  Viimeinen kansakoulu luokka oli 1963 syntyneillä.

Kaikki sinä vuonna syntyneet eivät aloittaneet koulua samaan aikaan. Ennen oli yleistä, että esimerkiksi lukemaan jo oppineet laitettiin kouluun nuorempina. Vuotta, joskus jopa kahta aikaisemmin. Ja toisaalta sitten sekin, että herkästi tuplattiin luokkia, erityisesti ekaluokka, jollei ollut oppinut sen aikana lukemaan. 

Minä olen syntynyt -61 ja menin 6 vuotiaana kouluun. Piti käydä kaikenmaailman testeissä, että voitiin todeta aiemmin aloittavan oppilaan olevan tarpeeksi kypsä koulutielle. Kaikki eivät testiä läpäisseet ja aloittivat muiden 7 vuotiaiden mukana koulun. Sain monta vuotta kuulla luokkatovereilta, että oletko kauhean älykäs, kun aloitit koulun jo 6 vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n aloitus on tosi hämärä kun se ei erottele kansakoulun päättötodistusta ja peruskoulun päättötodistusta. Olennaisempaa kuin ne viimeiset kansankoulun käyneet eläkeikää lähestyvät on se iso porukka nuoria, jotka eivät saa peruskoulua loppuun.

Tilastokeskuksen mukaan tällä vuosituhannella peruskoulun keskeyttäneiden määrä on 0,3 % ikäluokasta.

0,3 prossaa ikäluokasta ei voi olla miljoona. Olisikin fiksua ap:lta laittaa linkki tuollaisen poskettoman väitteen jälkeen, mutta kyseessähän on elämäänsä pitkästynyt trolli tai peruskoulun itse keskeyttänyt neuroepätyypillinen yksilö.

Peruskoulun keskeyttäneiden joukossa on huomattava määrä nuoria, joilla on jokin neurokehityksellinen diagnoosi, kuten ADHD, autismikirjo (ASD) tai jokin muu kehityksellinen häiriö. Tarvitsemme erityistä tukea tarvitseville nuorille aikuisille opetussuunnitelman, joka mahdollistaa peruskoulun tai sen osan suorittamis

Miksi sekoitat asioita? Aloituksessa puhutaan ihmisistä, joilla on vain kansa- tai peruskoulu käytynä. Heitä on yli miljoona.

Peruskoulun (tai kansakoulun) keskeyttäneistä ei puhuta mitään. Pelkän peruskoulun tai kansakoulun käynyt on eri asia kuin koulun keskeyttänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se alati kasvava +puolimiljoonainen porukka jolla ei ole sitäkään, ja joka otettiin maahan juuri sillä perusteella että ratkovat osaamis- ja työvoimpulamme jonka nämä kansakoululaiset kuulemma jättivät eläköityessään jälkeensä?

He eivät mitä ilmeisemmin ole kansantaloudellemme muuta kuin rikkaus.

Eivät liity tätähän ketjuun. Persu voi tehdä öyhötyksilleen ihan oman ketjun

 

Eikö?

"Yli miljoonalla suomalaisella ei ole minkäänlaista jatko-opiskelua kansa- tai peruskoulun jälkeen. "

Et laske heitä suomalaiseksi ja painotat ettei heillä ole edes tuota peruskoulua käytynä.

Niin, somalialainen, irakilainen tms. ei tosiaan ole su

Kannattaa harjoitella lukutaitoa. Ketjun aiheena ovat ihmiset, joilla on vain perusasteen koulutus käytynä. Tietenkään heihin eivät lukeudu ihmiset, joilla ei ole perusasteenkaan koulutusta. Vai onko sinusta peruskoulu käytynä, jos ei ole käynyt peruskoulua? 😅

Sulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Suomen kansalaisuutta ei tuosta vaan saa. Ja tietenkään ei voi käydä peruskoulua, jos sellaista ei kotimaassa ole. Tämänkin pitäisi olla itsestäänselvyys.

Miksi elät denialismissa? Etkö seuraa mitä todellisuudessa maassamme tapahtuu.

Passin saa r-kioskilta, tästä on ihan bideo- ja kuvamateriaalia. Kirjastossa jaetaan kansalaisuuksia, josta myös on median materiaalia. Missään ei saa kansalaisuutta helpommin kuin Suomessa. Huolimatta missä henkilö on syntynyt, Suomen kansalaisena hän on mukana tilastossa. Suomessa etninen profilointi ei ole sallittua, joten tietysti ovat mukana.

Ja palatakseni kysymykseen johon jätit vastaamatta, ovatko he kuitenkin rikkaus ja voimavara, vai osa tuota ongelmallista ryhmää josta tässä keskustellaan?

Älä kiemurtele ja valehtele itsellesi, kaikki tietävät vastauksen, yritän auttaa sinut ulos denialismistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään yleissivistävä koulutus on pidempi ja sen päälle jatketaan ammattiin valmentavassa jatkokoulutuksessa. Tämä kokonaisuutena paöjon pidempi aika on palkatonta.

Aiemmin oli lyhyempi yleissivistävä koulutus ja sitten ammattiin tarvittava koulutus saatiin oppisopimusten kautta. Palkka alkoi juosta samantien oppisopimuksen alkaessa.

Nykyteinit käyvät muodikkaastii hieman kesätöissä, kun taas ennen heidän ikäisensä olivat jo täyspäiväisesti töissä, josta usein tuli heidän elämänsä kestoinen työura.

**

Olen havaitsevinani ap:n ja tämän kommentin välillä ikäerojen välisen kuilun, jossa ei osata ymmärtää eri sukupolvien välisiä kokemuksia, opiskelu ja työelämän tarpeita. Aika oli erilaista kansakoulusta päässeillä ja työelämään siirtyneille, jolloin suorittava työkin oli erilaista ja sitä oli enemmän. Useimmat kä

Ongelma on yhtääktä se, ettei ap ole toimittanut aloitusta tukevaa linkkiä ja toisaakta se, että aloituksessa laitetaan iloisesti sekaisin eri koulut ja sukupolvet.

Aloituksessa ongelmaksi kerrottiin, että miljoonalla suomalaisella on vain kansakoulu- tai peruskoulupohja. .

Kansakoulun käyneet ovat jo siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle. Heillä ei ole enää merkitystä Suomen menestyksen kannalta.

Vain peruskoulun käyneiden osuus on tippunut vuosikymmeniä ja on nykyään 20-30 v. joukossa noin 15%.

Heidän osaltaanollaan siis kaukana miljoonasta.

Ehkä suurin ongelma on se, että aloituksen viesti oli vain kouluttamattomien ihmisten tolvanaksi haukkumista, mutta ketjun vastineet ovat hyvää ja asiallista keskustelua. Mutta mikä on sen keskustelun perusargumentti?

Mikä ongelma se nyt on jos on vaan kansakoulu käytynä? Omassa suvussani kaikilla vanhemmasta väestä on muukin koulutus, paitsi yhdellä. Hän on sitten tehnyt duunarihommia. 

Vierailija kirjoitti:

Sulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Suomen kansalaisuutta ei tuosta vaan saa. Ja tietenkään ei voi käydä peruskoulua, jos sellaista ei kotimaassa ole. Tämänkin pitäisi olla itsestäänselvyys.

Miksi elät denialismissa? Etkö seuraa mitä todellisuudessa maassamme tapahtuu.

Passin saa r-kioskilta, tästä on ihan bideo- ja kuvamateriaalia. Kirjastossa jaetaan kansalaisuuksia, josta myös on median materiaalia. Missään ei saa kansalaisuutta helpommin kuin Suomessa. Huolimatta missä henkilö on syntynyt, Suomen kansalaisena hän on mukana tilastossa. Suomessa etninen profilointi ei ole sallittua, joten tietysti ovat mukana.

Ja palatakseni kysymykseen johon jätit vastaamatta, ovatko he kuitenkin rikkaus ja voimavara, vai osa tuota ongelmallista ryhmää josta tässä keskustellaan?

Älä kiemurtele ja valehtele itsellesi, kaikki tietävät vastauksen, yritän auttaa sinut ulos denialismistasi.

En elä denialismissa, vaan osaan lukea. Ketjun aiheena ovat suomalaiset, joilla on vain perusasteen koulutus SUORITETTUNA. Silloin ei tietenkään lasketa mukaan ei-suomalaisia tai edes suomalaisia, joilla ei ole perusasteen koulutusta. Miten näinkin simppeli asia voi olla mahdotonta ymmärtää? Liian kiire öyhöttämään vai lukutaidon puute? 

Ap on ihan tarkoituksella tehnyt aloituksesta sen verran epämääräisen että se saa palstalaiset kirjoitelemaan. Jos hän olisi laittanut mukaan tarvittavat lähteet ja jäsentänyt kirjoituksensa kunnolla, niin keskustelu olisi tyrehtynyt ajat sitten.

Vierailija kirjoitti:

Sulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Suomen kansalaisuutta ei tuosta vaan saa. Ja tietenkään ei voi käydä peruskoulua, jos sellaista ei kotimaassa ole. Tämänkin pitäisi olla itsestäänselvyys.

Miksi elät denialismissa? Etkö seuraa mitä todellisuudessa maassamme tapahtuu.

Passin saa r-kioskilta, tästä on ihan bideo- ja kuvamateriaalia. Kirjastossa jaetaan kansalaisuuksia, josta myös on median materiaalia. Missään ei saa kansalaisuutta helpommin kuin Suomessa. Huolimatta missä henkilö on syntynyt, Suomen kansalaisena hän on mukana tilastossa. Suomessa etninen profilointi ei ole sallittua, joten tietysti ovat mukana.

Ja palatakseni kysymykseen johon jätit vastaamatta, ovatko he kuitenkin rikkaus ja voimavara, vai osa tuota ongelmallista ryhmää josta tässä keskustellaan?

Älä kiemurtele ja valehtele itsellesi, kaikki tietävät vastauksen, yritän auttaa sinut ulos denialismistasi.

Viittaat siihen kun erään valtion Tukholmassa asemapaikkaa pitäneet lähetystövirkailijat tulivat espoolaiseen kirjastoon  auttamaan maansa kansalaisia passi ym. asioissa?  

Mistä luulet niiden passien sinne r-kioskille tulleen?

Luin koko ketjun eikä missään kerrottu, mitä monia asioita se pelkkä kansakoulun päättötodistus/päästötodistus totaalisesti torppaa.Muistakaa nyt, että 1977 oli viimeinen vuosi, kun moisen sai, mikä näiltä ihmisiltä on kielletty?

Vierailija kirjoitti:

Luin koko ketjun eikä missään kerrottu, mitä monia asioita se pelkkä kansakoulun päättötodistus/päästötodistus totaalisesti torppaa.Muistakaa nyt, että 1977 oli viimeinen vuosi, kun moisen sai, mikä näiltä ihmisiltä on kielletty?

"Pätevin" argumentti mitä itse olen nähnyt on se, että kaikkiin töihin ei pääse pelkän perusasteen käyneenä. En tosin ymmärrä, mikä tässä on niin kamalaa kun ei minkäänlaisella koulutuspohjalla pääse kaikkiin töihin. Eikä yksi ihminen edes voi tehdä kovin montaa työtä elämänsä aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kansakoulun todistus oli todella päästötodistus.

Oli se peruskoulussakin vielä jonkun aikaa. Minullakin on peruskoulusta päästötodistus vuodelta - 82 ja vieläpä lukionkin päästötodistus vuodelta - 85.

Mulla on lukion päästötodistus vuodelta -88. Oletan, että päättötodistuksiin siirryttiin vasta joskus ysärillä.

Kun pääsin peruskoulusta vuonna 1990, lukee todistuksessa päästötodistus. Olin aivan varma, että lukee päättötodistus, mutta hyvä kun nuo peruskoulun kaikki todistukset ovat tallessa, niin voi aina uudelleen tarkistella. 

Kävin kansakoulun ja kaksi vuotta amiskaa.  Nyt eläke 2800e/kk

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole kuin se peruskoulun päättötodistus, koska menin koulun jälkeen suoraan töihin ja sillä tiellä olen vieläkin. Kun tästä jään työttömäksi se on vain etu. Mieti kuka palkkaa naisen joka on yli 50v eikä mitään koulutusta. 

Minut palkkasi palkkatuella. Olin kaksi vuotta ja opiskelin lyhyen tutkinnon. Nyt työssä. 

N 61v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään yleissivistävä koulutus on pidempi ja sen päälle jatketaan ammattiin valmentavassa jatkokoulutuksessa. Tämä kokonaisuutena paöjon pidempi aika on palkatonta.

Aiemmin oli lyhyempi yleissivistävä koulutus ja sitten ammattiin tarvittava koulutus saatiin oppisopimusten kautta. Palkka alkoi juosta samantien oppisopimuksen alkaessa.

Nykyteinit käyvät muodikkaastii hieman kesätöissä, kun taas ennen heidän ikäisensä olivat jo täyspäiväisesti töissä, josta usein tuli heidän elämänsä kestoinen työura.

**

Olen havaitsevinani ap:n ja tämän kommentin välillä ikäerojen välisen kuilun, jossa ei osata ymmärtää eri sukupolvien välisiä kokemuksia, opiskelu ja työelämän tarpeita. Aika oli erilaista kansakoulusta päässeillä ja työelämään siirtyneille, jolloin suorittava työk

Edelleen se luetun ymmärtäminen. Missä kohtaa aloitusta luki, että yli miljoona 20-30 -vuotiasta? Mikä näiden viestiesi tarkoitus oikein on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Kansakoulun jälkeen vaihtoehtona oli oppikoulu, ammattikoulu tai kansalaiskoulu. 

Oppikoulu alkoi kylläkin jo 4. luokalla. Ei ollut mikään jatkokoulutus kansakoulun jälkeen.

Mistä vuosikymmenestä puhutkaan? 

Oppikoulu ei alkanut neljännellä luokala, vaan sen jälkeen!  Eli neljännen luokan jälkeen pyrittiin oppikouluun, tosin sai pyrkiä viidennen tai kuudennenkin luokan jälkeen.

Minun kaverini kävi kysymässä oppikoulun reksiltä, voisiko pyrkiä oppikouluun vielä, kun pyrkijäiset oli jo ohi.  Reksi katsoi hänen todistustaan, se oli siis viidennen luokan kansakoulutodistus, ja sanoi, että näin hyvillä numeroilla otetaan sinut tänne oppilaaksi ja suoraan toiselle luokalle.

Koska koulu oli yksityinen, rehtorilla oli tätä valtaa.

Näissä kansakoulu-kansalaiskoulu -jutuissa on niin paljon eroavaisuuksia juuri siksi, että eri paikkakunnilla oli erilaisia käytäntöjä.  Oppikoulut oli kuitenkin hyvin tarkkaan saman kaavan mukaisia eli viisi vuotta keskikoulua ja jos halusi jatkaa sen jälkeen lukiossa, niin se kesti sitten sen kolme vuotta.  

Lukiossa varsinkin tuplailtiin luokkia ihan sen takia, että varmistettiin parempi lukion päästötodistus ja saatiin enemmän valmennusta yo-kirjoituksiin.  Minunkin muutama luokkakaveri kirjoitti kirjoituksissa puuta heinää, koska olivat päättäneet käydä sen viimeisen luokan kahteen kertaan.  

Vierailija kirjoitti:

Miten niin tolvanoita, ap? Jos ei ollut rahaa keskikouluun, joka maksoi, et saanut koulutusta vaikka älyä olisi ollut.

Vaikutat itse aika tietämättömältä. Etkö ymmärrä tai tiedä, että  koko kansan lapsille perustettiin yhteinen 9-vuotinen peruskoulu siksi, että koko lahjakkuusreservi tulisi yhteiskunnan hyödyksi. Siihen saakka vain varakkaiden lapset pääsivät elämässä korkeampiin asemiin koulutuksensa avulla. Toki kyse oli myös tasa-arvosta kansan kannalta.

Sivistystä saa muutenkin kuin koulusta, ihan vaikka lukemalla tai käymällä kursseja myöhemmin, jos tiedonjanoa on. Kyllä sodankäynyt sukupolvi oli monessa suhteessa aika tolvanoita, jos yhtään katsoo ajankuvaa. Sen ajan kirjoja, tai elokuvia, miten se peruskansalainen näissä kuvataan. Tolvanoita ainakin nykymittapuulla.

Nyt itsenäisyyspäivän lähestyessä tulee esimerkkinä mieleen Tuntematon sotilas, siinä joku näistä sotamiehistä ei tiennyt evoluutiosta, ei tiennyt eikä uskonut siihen. Kukaan ei korjannut tätä "tolvanaa".

Että miten ihminen olisi merestä tullut kuin ahvena!

Ihan silkka tolvanahan sellainen on, nykyään jo ala-asteella opitaan miten asiat menee. Tuskin kirjailija halusi esittää sotilaat tyhmempinä kuin ovat, vaan aika lailla todenmukaisena on pidetty.

Ne tuolloin sotineet nuoret miehet on meidän monien isoisiä, ettei se nyt niin kaukaista historiaa ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

Mä oon Helsingissä ekoja peruskoulun käyneitä, oon 52v eli mullakin on reilu 10v vielä eläkkeeseen. Ja mua muutaman vuoden vahemmat on kaikki kansakoulun käyneitä. Eli onhan heitä työelämässä vielä vaikka kuinka.

Suurin osa on silti eläkkeellä, mun vanhemmat on käyneet peruskoulun ja he on jo reippaasti päälle 60 molemmat. Toki kansakoulun käyneitäkin vielä työelämässä on, ne viimeiset eli just esim Helsingissä koulunsa käyneet.