Runsaalla miljoonalla suomalaisella on vain kansakoulun päästötodistus ja se estää monta asiaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Kansakoulun jälkeen vaihtoehtona oli oppikoulu, ammattikoulu tai kansalaiskoulu. 

Oppikoulu alkoi kylläkin jo 4. luokalla. Ei ollut mikään jatkokoulutus kansakoulun jälkeen.

Mistä vuosikymmenestä puhutkaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaaminen ratkaisee, ei se minkä todistuksen olet joskus saanut. Nykyään on paljon työttöminä myös korkeastikoulutettuja. 

No ennen ei ollut. Jo ylioppilaslakki takasi paremman työpaikan, ja yliopiston käyneillä hyvä virka oli varma. 

 

Ja eräs eläkeläismies kertoi minulle, kun hän oli valmistumassa merkonomiksi, niin hänet kysyttiin töihin pankinjohtajaksi.

 

Pelkkä merkonomi. 

Tultiin kysymään, ei tarvinnut hakea. 

Ja suoraan pankinjohtajaksi. 

 

Ei tapahdu tänä päivänä. 

 

Kansakoulu oli muistaakseni vain neljä vuotta, ja riitti että sen sai rämmittyä läpi. Sitten töihin, jos jotain osasi, suorittavaa työtä nyt ainakin. Nykyään ihmetellään kun on "niin pa

Kansakoulua käytiin  kahdeksan vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän nämä monet asiat ovat, joita pelkkä kansakoulu estää. Oma äitini ja isäni ovat pelkän kansakoulun käyneitä. Toinen teki 42v uran kaupan alalla, toinen 38v uran teollisuudessa. Molemmat nyt eläkkeellä 

Estihän se monta uravaihtoehtoa, aivan kuten pelkkä peruskoulukin estää. 

 

Edelleen on paljon ammatteja, joissa menestymistä edes tohtorin paperit eivät takaa, jos ei ole yhtään ns. käytännön taitoja alalle.

 

Ja on paljon ammatteja, joihin ei kerta kaikkiaan voi päästä, jos on vain peruskoulu suoritettuna. 

Onko sulla peruskoulukin käymättä vai miksi et osaa lukea? Aiheena on kansakoulu, ei peruskoulu. Ja tietenkään missään todellisuudessa kaikki ei ole mahdollista kaikille. Se nyt on sanomattakin selvää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Mutta koulupäiviä oli viikossa 6 eikä lomat olleet yhtä pitkiä kuin nykyisin. Oppisisällöltään kansakoulu oli jopa kattavampi kuin peruskoulu. Oli laajempi oppiainemäärä. 

Lue ja opi. Kun kouluviikko muuttui 6-päiväisestä 5-PÄIVÄISEKSI peruskoulun myötä, kesäloma LYHENI. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän nämä monet asiat ovat, joita pelkkä kansakoulu estää. Oma äitini ja isäni ovat pelkän kansakoulun käyneitä. Toinen teki 42v uran kaupan alalla, toinen 38v uran teollisuudessa. Molemmat nyt eläkkeellä 

Estihän se monta uravaihtoehtoa, aivan kuten pelkkä peruskoulukin estää. 

 

Edelleen on paljon ammatteja, joissa menestymistä edes tohtorin paperit eivät takaa, jos ei ole yhtään ns. käytännön taitoja alalle.

 

Ja on paljon ammatteja, joihin ei kerta kaikkiaan voi päästä, jos on vain peruskoulu suoritettuna. 

Onko sulla peruskoulukin käymättä vai miksi et osaa lukea? Aiheena on kansakoulu, ei peruskou

Etkö itse osaa lukea? Aloituksessa puhutaan kansakoulusta JA peruskoulusta. Ilmeisesti liian vaikeaa lukea muutama lause.

Päästä itsesi päiviltä, ap!

Kansakoulu ei ollut 8-vuotinen, vaan 4-6-vuotinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Kansakoulun jälkeen vaihtoehtona oli oppikoulu, ammattikoulu tai kansalaiskoulu. 

Oppikoulu alkoi kylläkin jo 4. luokalla. Ei ollut mikään jatkokoulutus kansakoulun jälkeen.

Mistä vuosikymmenestä puhutkaan? 

Niistä vuosikymmenistä, jolloin oppikoulu oli. Se ei tosiaan ollut kansakoulun jälkeinen jatkokoulutus vaan sinne haettiin kesken kansakoulun, jos halusi lukioon tai muuten korkeamman koulutuksen. Se oli myös maksullinen, toisin kuin kansakoulu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Itse asiassa vuodesta 1958 lähtien kansalaiskoulu oli pakollinen niille, jotka eivät menneet oppikouluun eli käytännössä kansakoulu oli 8-9 vuoden mittainen. Käytännössä 1970-luvulla peruskoulu rinnastettiin kansalaiskouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Kansakoulun jälkeen vaihtoehtona oli oppikoulu, ammattikoulu tai kansalaiskoulu. 

Kansakoulu johon sisältyi myös se kansalaiskoulu oli pakollinen oppivelvollisuus 16-vuotiaaksi saakka.

Kansalaiskoulu oli eri kunnissa erilainen,  jossain 2 vuotta, pienissä kunnissa vuosi tai omassa kotikunnassa vain puoli vuotta.

Kansalaiskoulun idea maalla ainakin oli kyläkouluista koota ikäluokka isompaan kouluun (esim kirkonkylään)   jolloin saatiin kunnolliset opetusryhmät. ( Esim omasta pienestä kyläkoulustani meitä oli 4 kansalaiskoulussa.)

Olen suuria ikäluokkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Mutta koulupäiviä oli viikossa 6 eikä lomat olleet yhtä pitkiä kuin nykyisin. Oppisisällöltään kansakoulu oli jopa kattavampi kuin peruskoulu. Oli laajempi oppiainemäärä. 

 

Lue ja opi. Kun kouluviikko muuttui 6-päiväisestä 5-PÄIVÄISEKSI peruskoulun myötä, kesäloma LYHENI. 

Lue ja opi ihan itse. Autan alkuun: kesäloma ei ole ainut loma ja tuossa puhuttiin lomien kokonaismäärästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ukkini kävi vain kansakoulun ja oli maanviljelijä, sitten perusti myllyn, osti kuorma-auton ja tienasi sillä, ja kävipä vielä sepän kurssin ja toimi myös seppänä. Toimi siis neljässä ammatissa yhtä aikaa, teki toki myös metsätöitäkin siinä sivussa. Metsästi ja kalasti. Toimi monenlaisissa luottamushommissakin eri yhdistyksissä. Hänellä oli iso perhe ja hyvin pärjäsivät. Myös eläke oli ihan mojova.

Tänä päivänähän tuo ei enää onnistuisi. 

Hommaapa jostain ensin se maatila.  No jos se on valmiina, niin onko toiminnassa oleva, vai joudutko aloittamaan kuitenkin ns. tyhjästä?

Mylly?  Kuka yksityinen voisi sellaisella elää?

Osta kuorma-auto ja ala sillä ajaa ajoja, kuka niitä sulle järjestää?  Mitä ajoja?

Sitten vielä metsätöitä, metsästystä ja kalastusta.  

Ennen tuo oli mahdoll

Niinpä. Nykyään maatiloja on lopettanut ihan vain siksi, ettei ole varaa uusien säädösten mukaisiin investointeihin. Lehmiä pitää olla esim 50-100, jotta on kannattavaa ja saa ne investoinnit katettua.

Ennen oli maanviljelijä se, jolla oli 3-4 lehmää ja tilkku maata. Eikä elintarvikeala ollut läheskään niin säädelty ala. Ennen muinoin kilpailua ei ollut juurikaan, tuontia ei juurikaan, kaikki mitä tehtiin niin myytiin kotimaan markkinoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Kansakoulu ei ollut 8-vuotinen, vaan 4-6-vuotinen.

Kansakoulu oli 8- vuotinen.    Se kansalaiskoulu oli osa kansakoulua, sieltä saatiin kansakoulun päästötodistus 

Se, joka on käynyt 4 vuotta kansakoulua ei ole "kansakoulun käynyt"  vaan heille se oli tosiaan vain 4 vuotta kansakoulua,  perusopetusta voidakseen hakea oppikouluun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän nämä monet asiat ovat, joita pelkkä kansakoulu estää. Oma äitini ja isäni ovat pelkän kansakoulun käyneitä. Toinen teki 42v uran kaupan alalla, toinen 38v uran teollisuudessa. Molemmat nyt eläkkeellä 

Estihän se monta uravaihtoehtoa, aivan kuten pelkkä peruskoulukin estää. 

 

Edelleen on paljon ammatteja, joissa menestymistä edes tohtorin paperit eivät takaa, jos ei ole yhtään ns. käytännön taitoja alalle.

 

Ja on paljon ammatteja, joihin ei kerta kaikkiaan voi päästä, jos on vain peruskoulu suoritettuna. 

Miten se tekee henkilöstä tolvanan tai huonomman kuin tohtori tms, jos tietää, että haluaa työskennellä alalla x ja siihen riittää peruskoulu? Päinvastoin hyvä, että tietää, mitä haluaa ja toteuttaa sen, eikä väkisin suorita jotain, mikä ei kiinnosta pätkääkään.

Juu, olet oikeassa. Mutta järjen käyttökin on sallittua, eikä sitä tarvitse viskata narikkaan, kun tehtailee aloituksia. 

Kansakoulu lakkautettiin jo 60-luvun lopussa ja kansanoulun käyneistä suurin osa on eläkkeellä tai hoivakodissa, jotkut eivät elä  edes tässä ajassa ja ympäristössä. 

Ja sitten on nämä alle 16v, joilla ei ole edes peruskoulun päästötodistusta, kun vasta opiskelevat ja heistäkin osa on päiväkodissa tai kotihoidossa ja osa vielä jokeltelee vanhempansa sylissä, eikä heidän mieltään paina tippaakaan, vaikka peruskoulun päästötodistusta ei ole. 

Ja sitten osa ovat sairastuneet, vammautuneet esim. tapaturmassa, tai syntyneet sairaana. 

Olettepa tietämättömiä. Kansakoulu oli toisilla 4-vuotinen, toisilla 5-vuotinen ja joillain 6-vuotinen. Oppikouluun saattoi pyrkiä neljännen, viidennen tai kuudennen luokan jälkeen. 

99 prosenttia keskustelijoista on jumittunut sanaan kansakoulu. Tuo yli miljoona suomalaista tarkoittaa niitä, joiden koulutus rajoittuu kansakouluun tai peruskouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän nämä monet asiat ovat, joita pelkkä kansakoulu estää. Oma äitini ja isäni ovat pelkän kansakoulun käyneitä. Toinen teki 42v uran kaupan alalla, toinen 38v uran teollisuudessa. Molemmat nyt eläkkeellä 

Estihän se monta uravaihtoehtoa, aivan kuten pelkkä peruskoulukin estää. 

 

Edelleen on paljon ammatteja, joissa menestymistä edes tohtorin paperit eivät takaa, jos ei ole yhtään ns. käytännön taitoja alalle.

 

Ja on paljon ammatteja, joihin ei kerta kaikkiaan voi päästä, jos on vain peruskoulu suoritettuna. 

Onko sulla peruskoulukin käymättä vai mik

Ei puhuta. Niiden välissä on sana TAI ei JA. Lisäksi otsikossa eli aiheen määrittäjässä puhutaan vain kansakoulusta. Ap, tolvana, sitten sekoilee kun ei ymmärrä mikä ero on kansakoululla ja peruskoululla. Kuten et ilmeisesti sinäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Mutta koulupäiviä oli viikossa 6 eikä lomat olleet yhtä pitkiä kuin nykyisin. Oppisisällöltään kansakoulu oli jopa kattavampi kuin peruskoulu. Oli laajempi oppiainemäärä. 

Voisipa sanoa että paskaa. Aineita oli kyllä lukumääräisesti enemmän, mutta se että esimerkiksi matematiikka oli jaettu useisiin eri osa-alueisiin, jotka olivat eri oppiaineita, ei tarkoita laajempaa oppisisältöä. 

Matikka on hyvä esimerkki siitä, että vaatimustaso on nykyään päinvastoin suurempi kuin ennen. Osaamista vaaditaan enemmän ja nuoremmilta, oppisisällöt laajempia nuoremmilla. 

Tämän päivän viides-kuudesluokkalainen opettelee asioita, joita itse opettelin 1990-luvulla yläasteella. Ja mun vanhemmmat ei tuntuneet osaavan niitä silloisen yläasteen oppimääriä ollenkaan (kansakoulu + oppikoulu käyneet). 

Monissa muissa aineissa sama. Esim A-kieli alkaa aiemmin kuin itsellä. 

Kansakoululaisilla ei vieraita kieliä tainnut ollakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Kansakoulun jälkeen vaihtoehtona oli oppikoulu, ammattikoulu tai kansalaiskoulu. 

Oppikoulu alkoi kylläkin jo 4. luokalla. Ei ollut mikään jatkokoulutus kansakoulun jälkeen.

Mistä vuosikymmenestä puhutkaan? 

Niistä vuosikymmenistä, jolloin oppikoulu oli. Se ei tosiaan ollut kansakoulun jälkeinen jatkokoulutus vaan sinne haettiin kesken kansakou

Kyllä se oli jatkokoulutus, mutta sinne saattoi pyrkiä ja päästä jo kesken kansakoulunkin. Osa kävi koko kansakoulun ennen oppikoulua - jos ei aiemmin päässyt. Tai sitten ei päässyt silloinkaan.