Runsaalla miljoonalla suomalaisella on vain kansakoulun päästötodistus ja se estää monta asiaa

Miten se alati kasvava +puolimiljoonainen porukka jolla ei ole sitäkään, ja joka otettiin maahan juuri sillä perusteella että ratkovat osaamis- ja työvoimpulamme jonka nämä kansakoululaiset kuulemma jättivät eläköityessään jälkeensä?

He eivät mitä ilmeisemmin ole kansantaloudellemme muuta kuin rikkaus.

Kotitila oli pieni, monta lasta, ei varaa lähettää lapsia maksulliseen oppikouluun 40kmn päähän, koska olisi pitänyt hankkia myös kortteeri. Jokainen lapsi lähti heti kansalaiskoulun käytyään maailmalle. Tytöt ensin piikomaan, pojat metsätöihin yksi kaivokselle apupojaksi, esikoinen jäi kotitilalle.

Kaksi päätti muuttaa armeijan jälkeen Australiaan kaivoshommiin, Australia maksoi menolipun, kaksi Ruotsiin, kun siellä oli kova työvoimapula.

Jokainen elätti kuitenkin työtä tekemällä perheensä, lapsille haluttiin helpompi elämä ja heistä tulikin suvun ensimmäiset ylioppilaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

 

Mun äiti on syntynyt vuonna 1966. Hän on kävi vielä kansankoulun. 

Peruskoulu tuli Helsinkiin viimeiseksi. 

 

Itse asiassa lounaiseen Suomeen tiettyihin kuntiin. 

Vierailija kirjoitti:

Miten se alati kasvava +puolimiljoonainen porukka jolla ei ole sitäkään, ja joka otettiin maahan juuri sillä perusteella että ratkovat osaamis- ja työvoimpulamme jonka nämä kansakoululaiset kuulemma jättivät eläköityessään jälkeensä?

He eivät mitä ilmeisemmin ole kansantaloudellemme muuta kuin rikkaus.

Eivät liity tätähän ketjuun. Persu voi tehdä öyhötyksilleen ihan oman ketjun

Nykyään yleissivistävä koulutus on pidempi ja sen päälle jatketaan ammattiin valmentavassa jatkokoulutuksessa. Tämä kokonaisuutena paöjon pidempi aika on palkatonta.

Aiemmin oli lyhyempi yleissivistävä koulutus ja sitten ammattiin tarvittava koulutus saatiin oppisopimusten kautta. Palkka alkoi juosta samantien oppisopimuksen alkaessa.

Nykyteinit käyvät muodikkaastii hieman kesätöissä, kun taas ennen heidän ikäisensä olivat jo täyspäiväisesti töissä, josta usein tuli heidän elämänsä kestoinen työura.

Vierailija kirjoitti:

Miljoonasta suurin osa taitaa olla alle 16 vuotiaita. Päättötodistuksen puute ei estä heiltä mitään. Oppivelvollisuus ja alaikäisyys estää.

(jos lapsia syntyy esim 50 000/vuosi niin 16*50 000 = 800 000)

No ei ole. Nämä tilastot joihin tässä viitataan koskevat tottakai ainoastaan täysi-ikäisiä. Mitä ihmeen järkeä olisi tilastoida alaikäisten koulutusastetta, kun heillä on vielä koulu kesken?

Suomessa oikeasti on yli miljoona AIKUISTA joilla ei ole kuin perusaste käytynä. 

Huvittava ketju kun nuorisolaiset yrittävät päteä "tiedoilla" ajasta, josta heillä ei ole mitään kokemusta. Ja päin persettähän se menee, kun edes perustiedot eivät ole hallussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se alati kasvava +puolimiljoonainen porukka jolla ei ole sitäkään, ja joka otettiin maahan juuri sillä perusteella että ratkovat osaamis- ja työvoimpulamme jonka nämä kansakoululaiset kuulemma jättivät eläköityessään jälkeensä?

He eivät mitä ilmeisemmin ole kansantaloudellemme muuta kuin rikkaus.

Eivät liity tätähän ketjuun. Persu voi tehdä öyhötyksilleen ihan oman ketjun

 

Eikö?

"Yli miljoonalla suomalaisella ei ole minkäänlaista jatko-opiskelua kansa- tai peruskoulun jälkeen. "

Et laske heitä suomalaiseksi ja painotat ettei heillä ole edes tuota peruskoulua käytynä.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään yleissivistävä koulutus on pidempi ja sen päälle jatketaan ammattiin valmentavassa jatkokoulutuksessa. Tämä kokonaisuutena paöjon pidempi aika on palkatonta.

Aiemmin oli lyhyempi yleissivistävä koulutus ja sitten ammattiin tarvittava koulutus saatiin oppisopimusten kautta. Palkka alkoi juosta samantien oppisopimuksen alkaessa.

Nykyteinit käyvät muodikkaastii hieman kesätöissä, kun taas ennen heidän ikäisensä olivat jo täyspäiväisesti töissä, josta usein tuli heidän elämänsä kestoinen työura.

**

Olen havaitsevinani ap:n ja tämän kommentin välillä ikäerojen välisen kuilun, jossa ei osata ymmärtää eri sukupolvien välisiä kokemuksia, opiskelu ja työelämän tarpeita. Aika oli erilaista kansakoulusta päässeillä ja työelämään siirtyneille, jolloin suorittava työkin oli erilaista ja sitä oli enemmän. Useimmat kävelivät suoraan työpaikoille, saivat töitä ja jäivät siitä eläkeikään saakka. Yhä useampi vain peruskoulun suorittanut syrjäytyy niin työelämästä kuin vapaa-ajallaan mm. parisuhteen saamiseksi.

Mielestäni vertaamisen etu on tuoda esille keskustelua ja sitä kautta ymmärtää niitä muuttuneita tekijöitä. Haitta on olla ymmärtämättä muutos ja vähättelemällä toista näkökulmaa.

Aikanaan oli aika, jolloin naisilla ei ollut mahdollisuutta opiskella monilapsisessa perheessä, kun ammatillinen koulutus maksoi. Onneksi aika on nyt toinen. Toivotaan, että on jatkossakin.

Vastakkainasettelu luo kyynisyyttä, ja elämässään pääsee helpommallakin.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään yleissivistävä koulutus on pidempi ja sen päälle jatketaan ammattiin valmentavassa jatkokoulutuksessa. Tämä kokonaisuutena paöjon pidempi aika on palkatonta.

Aiemmin oli lyhyempi yleissivistävä koulutus ja sitten ammattiin tarvittava koulutus saatiin oppisopimusten kautta. Palkka alkoi juosta samantien oppisopimuksen alkaessa.

Nykyteinit käyvät muodikkaastii hieman kesätöissä, kun taas ennen heidän ikäisensä olivat jo täyspäiväisesti töissä, josta usein tuli heidän elämänsä kestoinen työura.

Määrittele yleissivistävä koulutus? Entä ammattiin valmentava jatkokoulutus, mikä on?

Ennen: kansakoulu - kansalaiskoulu - amis - teku tai työ jne tai kansakoulu - oppikoulu - amis tai lukio jne

Miten se on pidempi nykyisin, en ymmärrä?

Oppisopimuskoulutus on edelleen käytössä ja kaksoistutkinto -mahdollisuus, tämä toki vaatii oppijalta paljon. Menee joko molemmat huonosti tai molemmat hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miljoonasta suurin osa taitaa olla alle 16 vuotiaita. Päättötodistuksen puute ei estä heiltä mitään. Oppivelvollisuus ja alaikäisyys estää.

(jos lapsia syntyy esim 50 000/vuosi niin 16*50 000 = 800 000)

No ei ole. Nämä tilastot joihin tässä viitataan koskevat tottakai ainoastaan täysi-ikäisiä. Mitä ihmeen järkeä olisi tilastoida alaikäisten koulutusastetta, kun heillä on vielä koulu kesken?

Suomessa oikeasti on yli miljoona AIKUISTA joilla ei ole kuin perusaste käytynä. 

Linkki lähteeseen, kiitos. Ja sen jälkeen haluaisin vastauksen kysymykseen: Mitä väliä sillä on jo on vain perusaste käytynä? Kun kuitenkin fakta on se että kansakoulun käyneistä valtaosa on tehnyt 30-50v yhtäjaksoisen työuran hyvin vähillä tai olemattomilla työttömyysjaksoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Kotitila oli pieni, monta lasta, ei varaa lähettää lapsia maksulliseen oppikouluun 40kmn päähän, koska olisi pitänyt hankkia myös kortteeri. Jokainen lapsi lähti heti kansalaiskoulun käytyään maailmalle. Tytöt ensin piikomaan, pojat metsätöihin yksi kaivokselle apupojaksi, esikoinen jäi kotitilalle.

Kaksi päätti muuttaa armeijan jälkeen Australiaan kaivoshommiin, Australia maksoi menolipun, kaksi Ruotsiin, kun siellä oli kova työvoimapula.

Jokainen elätti kuitenkin työtä tekemällä perheensä, lapsille haluttiin helpompi elämä ja heistä tulikin suvun ensimmäiset ylioppilaat.

Hyvä kuvaus ajasta ennen Kelaa. Silloin oma työ ja oman sukulaisverkoston tuki oli selviämistrategia. Perheet olivat isoja. Minunkin setäni olivat nuorina 40-50-luvulla metsätöissä Ruotsissa, ja kertoivat, miten paljon paremmat työolot siellä oli metsureille kuin Suomessa, jossa metsurit raatoivat nälkäpalkalla rahaa suomenruotsalaisille sellutehtaan omistajille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se alati kasvava +puolimiljoonainen porukka jolla ei ole sitäkään, ja joka otettiin maahan juuri sillä perusteella että ratkovat osaamis- ja työvoimpulamme jonka nämä kansakoululaiset kuulemma jättivät eläköityessään jälkeensä?

He eivät mitä ilmeisemmin ole kansantaloudellemme muuta kuin rikkaus.

Eivät liity tätähän ketjuun. Persu voi tehdä öyhötyksilleen ihan oman ketjun

 

Eikö?

"Yli miljoonalla suomalaisella ei ole minkäänlaista jatko-opiskelua kansa- tai peruskoulun jälkeen. "

Et laske heitä suomalaiseksi ja painotat ettei heillä ole edes tuota peruskoulua käytynä.

Niin, somalialainen, irakilainen tms. ei tosiaan ole suomalainen. Pitäisi olla ihan itsestäänselvyys, jos osaa suomea ja ymmärtää mitä sana suomalainen tarkoittaa. Ja en ole painottanut yhtään mitään. Miten voisin painottaa asiaa, josta en ole kirjoittanut? 

Miten niin tolvanoita, ap? Jos ei ollut rahaa keskikouluun, joka maksoi, et saanut koulutusta vaikka älyä olisi ollut.

Vaikutat itse aika tietämättömältä. Etkö ymmärrä tai tiedä, että  koko kansan lapsille perustettiin yhteinen 9-vuotinen peruskoulu siksi, että koko lahjakkuusreservi tulisi yhteiskunnan hyödyksi. Siihen saakka vain varakkaiden lapset pääsivät elämässä korkeampiin asemiin koulutuksensa avulla. Toki kyse oli myös tasa-arvosta kansan kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei ymmärrä, mitä eroa on sanojen päästötodistus ja päättötodistus välillä.

Totta. Mutta takavuosina peruskoulusta sai todellakin päästötodistuksen. Minulla on sellainen. En tiedä missä vaiheessa tuo nimi päivitettiin päättötodistukseksi.

Varmaan samassa vaiheessa kun joku besserwisser päätti muuttaa sairasloman sairauslomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

 

Mun äiti on syntynyt vuonna 1966. Hän on kävi vielä kansankoulun. 

Peruskoulu tuli Helsinkiin viimeiseksi. 

 

Hän kävi ehkä kansakoulua aluksi, mutta päättötodistus ei varmaankaan tullut kansakoulusta n. vuonna 1982, vaan peruskoulusta?

Sinulle, joka kyselit määritelmää yleissivistävälle koulutukselle:

Yleissivistävää koulutusta ovat esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esim. vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se alati kasvava +puolimiljoonainen porukka jolla ei ole sitäkään, ja joka otettiin maahan juuri sillä perusteella että ratkovat osaamis- ja työvoimpulamme jonka nämä kansakoululaiset kuulemma jättivät eläköityessään jälkeensä?

He eivät mitä ilmeisemmin ole kansantaloudellemme muuta kuin rikkaus.

Eivät liity tätähän ketjuun. Persu voi tehdä öyhötyksilleen ihan oman ketjun

 

Eikö?

"Yli miljoonalla suomalaisella ei ole minkäänlaista jatko-opiskelua kansa- tai peruskoulun jälkeen. "

Et laske heitä suomalaiseksi ja painotat ettei heillä ole edes tuota peruskoulua käytynä.

Niin, somalialainen, irakilainen tms. ei tosiaan ole suomalainen. Pitäisi olla ihan itsestäänselvyys, jo

Kyllä he kansalaisuuden saaneena kuitenkin näissä tilastoissa ovat mukana, joihin keskustelu perustuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään yleissivistävä koulutus on pidempi ja sen päälle jatketaan ammattiin valmentavassa jatkokoulutuksessa. Tämä kokonaisuutena paöjon pidempi aika on palkatonta.

Aiemmin oli lyhyempi yleissivistävä koulutus ja sitten ammattiin tarvittava koulutus saatiin oppisopimusten kautta. Palkka alkoi juosta samantien oppisopimuksen alkaessa.

Nykyteinit käyvät muodikkaastii hieman kesätöissä, kun taas ennen heidän ikäisensä olivat jo täyspäiväisesti töissä, josta usein tuli heidän elämänsä kestoinen työura.

Määrittele yleissivistävä koulutus? Entä ammattiin valmentava jatkokoulutus, mikä on?

Ennen: kansakoulu - kansalaiskoulu - amis - teku tai työ jne tai kansakoulu - oppikoulu - amis tai lukio jne

Miten se on pidempi nykyisin, en ymmärrä?

Oppisopimuskoulutus on edelleen käytössä ja kaksoistutkinto -mahdollisuus, tämä toki

Peruskoulu ja lukio yleissivistäviä, esimerkiksi amis ja amk ammatttiin valmentavia jatkokoulutuksia. 

Ketjussa on jo puhetta siitä, miten kansakoulua jne. käyneiden oppipolku oli lyhyempi kuin peruskoulua käyneiden. Lisäksi lukio on nykyään todella yleinen, kun aiemmin lyseon käynti oli harvinaista.

Lukion pituus oli siemmin tiukasti 3v., mutta nykyään jopa 3,5-4 v, 

Ap:n aloitus on tosi hämärä kun se ei erottele kansakoulun päättötodistusta ja peruskoulun päättötodistusta. Olennaisempaa kuin ne viimeiset kansankoulun käyneet eläkeikää lähestyvät on se iso porukka nuoria, jotka eivät saa peruskoulua loppuun.

Tilastokeskuksen mukaan tällä vuosituhannella peruskoulun keskeyttäneiden määrä on 0,3 % ikäluokasta.

0,3 prossaa ikäluokasta ei voi olla miljoona. Olisikin fiksua ap:lta laittaa linkki tuollaisen poskettoman väitteen jälkeen, mutta kyseessähän on elämäänsä pitkästynyt trolli tai peruskoulun itse keskeyttänyt neuroepätyypillinen yksilö.

Peruskoulun keskeyttäneiden joukossa on huomattava määrä nuoria, joilla on jokin neurokehityksellinen diagnoosi, kuten ADHD, autismikirjo (ASD) tai jokin muu kehityksellinen häiriö. Tarvitsemme erityistä tukea tarvitseville nuorille aikuisille opetussuunnitelman, joka mahdollistaa peruskoulun tai sen osan suorittamisen yksilöllisesti loppuun saakka.