Runsaalla miljoonalla suomalaisella on vain kansakoulun päästötodistus ja se estää monta asiaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

 

Mun äiti on syntynyt vuonna 1966. Hän on kävi vielä kansankoulun. 

Peruskoulu tuli Helsinkiin viimeiseksi. 

 

Mutta saiko hän kansakoulun päästötodistuksen? Luulenpa vahvasti, että ei saanut!

Aikanaan koulukuvio oli erilainen, tämä pitää tarkentaa. (esim 2000-luvun alussa tuli ammattikorkea, tätä ei aiemmin ollut, eli opistot muuttuivat vaiheittain pääosin ammattikorkeiksi)

Kansakoulu. josta mentiin ammattikouluun.

Oppikoulu. josta mentiin lukioon tai opistoon.

Lukion jälkeen Yliopistoon tai Opiston ylioppilaslinjalle.

Vierailija kirjoitti:

Olettepa tietämättömiä. Kansakoulu oli toisilla 4-vuotinen, toisilla 5-vuotinen ja joillain 6-vuotinen. Oppikouluun saattoi pyrkiä neljännen, viidennen tai kuudennen luokan jälkeen. 

Jotta sai kansakoulun päästötodistuken piti käydä 8 vuotta kansakoulua.

Näkyy mm. tällä palstalla. Eikä edes minään kuittina. On vaan niin hömppää juttua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

 

Itse asiassa vuodesta 1958 lähtien kansalaiskoulu oli pakollinen niille, jotka eivät menneet oppikouluun eli käytännössä kansakoulu oli 8-9 vuoden mittainen. Käytännössä 1970-luvulla peruskoulu rinnastettiin kansalaiskouluun.

Olet väärässä, koska kansalaiskoulu ei ollut kansakoulu. Siten kansakoulu ei ollut 8-9-vuotinen, vaan edelleenkin 4-6-vuotinen.

On kyllä kumma tulla jankuttamaan asioita ihan totuudenvastaisesti. Paikkansapitävää tietoa olisi helppo löytää, mutta ilmeisesti et osaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olettepa tietämättömiä. Kansakoulu oli toisilla 4-vuotinen, toisilla 5-vuotinen ja joillain 6-vuotinen. Oppikouluun saattoi pyrkiä neljännen, viidennen tai kuudennen luokan jälkeen. 

Jotta sai kansakoulun päästötodistuken piti käydä 8 vuotta kansakoulua.

Kyllä ne halveksimanne vain kansakoulun käyneet ovat työskennelleet esim. tehtaissa eläkeikään asti ja maksaneet nykyisten kermapyllyjen korkean koulutustason ja terveydenhoidon.

Oma ukkini oli lahjakas nuori ja ajan tapaan kylän pankinjohtaja lupasi auttaa jatkokoulutuksen kustannuksissa.

Ehti sitten vielä nuorimpana ikäluokkana sotaan, haavoittui siellä ja opinnot jäi. Perusti perheen ja piti kunnia-asiana, että lasten on hankittava parempi koulutus, vaikka siihen aikaan vähän halveksuen työläisten lapsien oppikouluun ja lukioon lähettämistä katsottiinkin. Ja rahaakin siihen tarvittiin, ei ollut kouluruoka ja kirjatkaan ilmaisia silloin.

Vierailija kirjoitti:

99 prosenttia keskustelijoista on jumittunut sanaan kansakoulu. Tuo yli miljoona suomalaista tarkoittaa niitä, joiden koulutus rajoittuu kansakouluun tai peruskouluun. 

Kannattaa ensikerralla muotoilla otsikko paremmin. Otsikon perusteella yleensä vastataan ja otsikossa ei ole sanaa peruskoulu. Muutenkin älytöntä meuhkata siitä, että osalla on vain kansakoulu käytynä. He ovat kuitenkin sen ajan ihmisiä, jolloin töihin pääsi melkein vain kävelemällä ovesta sisään. Kansakoulun päästötodistus riitti vallan hyvin. Ei siis voi verrata nykyaikaan, jolloin mopin heilutteluunkin tarvitaan erikoustutkinto jne. 

Jos kaikki olisi korkeasti koulutettuja johtajia, kuka sitten työt tekisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olettepa tietämättömiä. Kansakoulu oli toisilla 4-vuotinen, toisilla 5-vuotinen ja joillain 6-vuotinen. Oppikouluun saattoi pyrkiä neljännen, viidennen tai kuudennen luokan jälkeen. 

 

 

Jotta sai kansakoulun päästötodistuken piti käydä 8 vuotta kansakoulua.

Kansakoulua ei voinut käydä kahdeksaa vuotta, ellei jäänyt ainakin kahdesti luokalleen.

Mutta mistä vuosikymmenestä sinä jankutat, kun nämäkin asiat on olleet eri tavalla eri aikoina Suomen koululaitoksen olemassaolon aikana? 

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki olisi korkeasti koulutettuja johtajia, kuka sitten työt tekisi?

Ainoat vaihtoehdot ovat mielestäsi korkeasti koulutettu johtaja tai pelkän kansa/peruskoulun käynyt? 

Olisi paljon mielenkiintoisempaa lukea näitä kommentteja, jos avaaja olisi muistanut mainita luotettavan lähteen väitteensä pohjaksi ja ehkä vähän selostanut taustaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki olisi korkeasti koulutettuja johtajia, kuka sitten työt tekisi?

Ainoat vaihtoehdot ovat mielestäsi korkeasti koulutettu johtaja tai pelkän kansa/peruskoulun käynyt? 

Siihen aikaan kun oli kansakouluja, nuo olivat kaksi yleisintä vaihtoehtoa. Täytyy muistaa että aika oli ihan eri kuin nyt. Esimerkiksi siinä mielessä että jatkokoulutuksen puute ei ollut mikään ongelma jos oli reipas tekijämies/nainen

Vierailija kirjoitti:

Olisi paljon mielenkiintoisempaa lukea näitä kommentteja, jos avaaja olisi muistanut mainita luotettavan lähteen väitteensä pohjaksi ja ehkä vähän selostanut taustaakin.

Erityisesti helpottaisi jos hän tajuaisi että kansakoulu on ihan eri asia kuin peruskoulu ja kansakoulun käyneet ovat niitä, joilla nyky-Suomessa on takanaan pisimmät yhtäjaksoiset työurat. Eli ei ole mikään ongelma, jos ihminen on käynyt vain kansakoulun. Hän on kuitenkin jo eläkkeellä tai hyvin pian jäämässä eläkkeelle 

Kansakoulun päästötodistuksen sai, kun oli suorittanut kansakoulun ja kansalaiskoulun. Kansakoulu oli ajankohdasta ja paikkakunnasta riippuen 6-7v ja kansalaiskoulu 1-3v. Oppikouluun saattoi pyrkia 4, 5 ja 6 kansakouluvuoden jälkeen. Oppikoulussa jäi herkästi luokalleen, niinpä omalla ylioppilasluokallani v.1971 oli meidän 1952 syntyneiden lisäksi paljon vanhempia jopa 1947 syntyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olettepa tietämättömiä. Kansakoulu oli toisilla 4-vuotinen, toisilla 5-vuotinen ja joillain 6-vuotinen. Oppikouluun saattoi pyrkiä neljännen, viidennen tai kuudennen luokan jälkeen. 

 

 

Jotta sai kansakoulun päästötodistuken piti käydä 8 vuotta kansakoulua.

Kansakoulua ei voinut käydä kahdeksaa vuotta, ellei jäänyt ainakin kahdesti luokalleen.

Mutta mistä vuosikymmenestä sinä jankutat, kun nämäkin asiat on olleet eri tavalla eri aikoina Suomen koululaitoksen olemassaolon aikana? 

Olen 1946 syntynyt.  Kansakoulu oli 8- vuotinen.  Jo vanhemmilla sisaruksillanikin.

Ja jo 1936 ja 1940 syntyneet kävivät 7 vuotta kyläkoulussa ja puoli vuotta kirkonkylässä "soppakoulua"  eli kansalaiskoulua.

Lähikaupungissa oli kansalaiskoulu 2- vuotinen.  Mutta yhtä lailla, kansalaiskoulu oli osa 8- vuotista kansakoulua.

Sen vanhemmista ajoista niin minun kuin sinunkin täytyy katsoa lähihistorian kirjoista.

Olen ihan hyvämuistinen.  Ihmettelen oppikoulun käyneiden aikalaisten ajankuvia, no, heillehän kansakoulu oli suuri halveksunnan kohde.

Ihmetellyt myös kun nämä oppikoulun käyneet  eivät edes itse tiedä mitä kävivät ne viisi eka luokkaa.    Joku sanoo käyneensä keskikoulun ( mikä on oikea sana) ,  toinen kiivastuu, minä sentään kävin yhteiskoulun 5 lk,  kolmas kivenkovaan kinaa käyneensä lyseon 5 lk,  neljäs normaalikoulun.  Joteskii säälittävää.

Ei sillä koulutuksella sitten enää ole paljon merkitystä jos on pystynyt muilla keinoilla hankkimaan jonkun ammattitaidon ja jalansijaa työmarkkinoilla tai yrittäjänä yritysmaailmassa. Useimmilla meistä on niin vanhentunut ammattialan tutkinto ettei niillä tiedoilla enää käytännössä tehdä yhtään mitään eikä ainakaan työelämässä töitä ja yhden jos toisenkin on pitänyt opetella vuosien aikana yhtä sun toista uutta pystyäkseen tekemään nykyisiä työtehtäviään.

Vielä ainakin 60-luvulla 14-vuotiaana sai oppivelvolisuuden suoritettua. Sen jälkeen mentiin  aluksi töihin yleensä kotitilalle ja joskus myöhemmin tehtaaseen töihin. Sitten 23 vuotiaana vasta alkoi kertyä eläkettä.

Kansakoulun käyneet tytöt menivät työssäkäyvien rouvien lapsia hoitamaan kaupunkeihin. Se oli hyvin tavallinen urapolku silloin. Sitten naimisiin ja omia lapsia ja huushollia hoitamaan.Ei juurikaan ollut julkisia lastentarhoja.

Nöyrästi nostan hattuani näille ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Vielä ainakin 60-luvulla 14-vuotiaana sai oppivelvolisuuden suoritettua. Sen jälkeen mentiin  aluksi töihin yleensä kotitilalle ja joskus myöhemmin tehtaaseen töihin. Sitten 23 vuotiaana vasta alkoi kertyä eläkettä.

Kansakoulun käyneet tytöt menivät työssäkäyvien rouvien lapsia hoitamaan kaupunkeihin. Se oli hyvin tavallinen urapolku silloin. Sitten naimisiin ja omia lapsia ja huushollia hoitamaan.Ei juurikaan ollut julkisia lastentarhoja.

Nöyrästi nostan hattuani näille ihmisille.

Tutustuin yhteen tuollaiseen tyttöön iltaoppikoulussa. Hän oli yrittäjäperheessä "piikomassa", pienen pieni huone ja ruoka kuului diiliin ja vissiin vähän rahaakin siitä sai.

Hän opiskeli iltakoulussa ja meni sitten Tekuun ja valmistui insinööriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei ymmärrä, mitä eroa on sanojen päästötodistus ja päättötodistus välillä.

Totta. Mutta takavuosina peruskoulusta sai todellakin päästötodistuksen. Minulla on sellainen. En tiedä missä vaiheessa tuo nimi päivitettiin päättötodistukseksi.

Päästötodistus on todellakin vain vanhempi termi päättötodistukselle. Jälikimmäistä alettiin käyttää yleisesti vasta jossain vaiheessa ysärillä: https://jkorpela.fi/suomen-normit/paastotod.html

Kansalaiskoulu oli osa 8- vuotista oppivelvollisuutta.

Itse ainakin sain kansalaiskoulun jälkeen kansakoulun päästötodistuksen.

Kansakoulun todistuksessa, sellanen vihkonen,  vain : siirretään 8. luokalle.    Kunnassa oli 1-vuotinen kansalaiskoulu.