Runsaalla miljoonalla suomalaisella on vain kansakoulun päästötodistus ja se estää monta asiaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin ovat töitä saaneet ne joilla vaan kansakoulupohja. Tunnen heitä.

Taitaa olla parhaimmat eläkkeet ja pisimmät työhistoriat juuri noilla. Suurimmalla osalla velaton ok-talo. Nykynuorista harva pääsee muualle kuin vuokrakaksioon. Eläkekertymä taitaa jäädä bruttona alle tonniin.

Huoh. Tämän aamun satoa. Ensiksi ennen syötiin paremmin ja nyt rikkaita ovat vain kansakoulun käyneet eläkeläiset. Nostalgiaa ilman historian tuntemusta. 

Toki olihan mun mumollakin velaton ok talo. Ilman sisävessaa. Mutta ihan miten vaan. 

On tosiaan aika säälittävää, että keskenkasvuiset märkäkorvat ovat tietävinään entisajoista, kun todellisuudessa tietämys ei ulotu edes 80-luvulle. Ja oliko se eilen, kun täällä muisteltiin, miten ihanaa aikaa 90-luku oli, ihan parasta Suomen historiassa...  voihan se siltä tuntua, kun oli itse viisivuotias. Mutta muusta kuin viisivuotiaan todellisuudesta ei ole aavistustakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö siellä itäisessä Helsingissä ole jo vaikka kuinka paljon porukkaa joilla ei ole todistusta mistään koulusta 💩

Kyllä porukkaa jolla ei ole todistusta mistään koulusta, ei edes esikoulua käytynä onneksi löytyy (vielä) ympäri Suomea. Ja löytyy silti valitettavasti, jos viittasit porukalla pelkästään aikuisväestön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Mutta koulupäiviä oli viikossa 6 eikä lomat olleet yhtä pitkiä kuin nykyisin. Oppisisällöltään kansakoulu oli jopa kattavampi kuin peruskoulu. Oli laajempi oppiainemäärä. 

Ratkaisevampaa on mitä teet, ei mitä et tee. Esimerkiksi presidenttipyrkijä Pekka Haavisto on pelkkä ylioppilas, mutta saanut paljon tuhoa aikaan Suomelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Kansakoulun jälkeen vaihtoehtona oli oppikoulu, ammattikoulu tai kansalaiskoulu. 

Huomasitko, että puhuttiin siitä, että on käynyt VAIN kansakoulun? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän nämä monet asiat ovat, joita pelkkä kansakoulu estää. Oma äitini ja isäni ovat pelkän kansakoulun käyneitä. Toinen teki 42v uran kaupan alalla, toinen 38v uran teollisuudessa. Molemmat nyt eläkkeellä 

Estihän se monta uravaihtoehtoa, aivan kuten pelkkä peruskoulukin estää. 

 

Edelleen on paljon ammatteja, joissa menestymistä edes tohtorin paperit eivät takaa, jos ei ole yhtään ns. käytännön taitoja alalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän nämä monet asiat ovat, joita pelkkä kansakoulu estää. Oma äitini ja isäni ovat pelkän kansakoulun käyneitä. Toinen teki 42v uran kaupan alalla, toinen 38v uran teollisuudessa. Molemmat nyt eläkkeellä 

Estihän se monta uravaihtoehtoa, aivan kuten pelkkä peruskoulukin estää. 

Aloituksessa sanottiin "estää", ei "esti". Kaksi eri asiaa. Ja mitä väliä sillä on jos esim. hitsaajaksi haluava ei päässyt lääkäriksi? Eihän sitä luokanopettajan tutkinnollakaan pääse kirurgin tai palomiehen hommiin. Noin esimerkiksi. Ei korkeakoulututkintokaan tarkoita että kaikki uravaihtoehdot ovat auki. 

Vierailija kirjoitti:

Oma ukkini kävi vain kansakoulun ja oli maanviljelijä, sitten perusti myllyn, osti kuorma-auton ja tienasi sillä, ja kävipä vielä sepän kurssin ja toimi myös seppänä. Toimi siis neljässä ammatissa yhtä aikaa, teki toki myös metsätöitäkin siinä sivussa. Metsästi ja kalasti. Toimi monenlaisissa luottamushommissakin eri yhdistyksissä. Hänellä oli iso perhe ja hyvin pärjäsivät. Myös eläke oli ihan mojova.

Tänä päivänähän tuo ei enää onnistuisi. 

Hommaapa jostain ensin se maatila.  No jos se on valmiina, niin onko toiminnassa oleva, vai joudutko aloittamaan kuitenkin ns. tyhjästä?

Mylly?  Kuka yksityinen voisi sellaisella elää?

Osta kuorma-auto ja ala sillä ajaa ajoja, kuka niitä sulle järjestää?  Mitä ajoja?

Sitten vielä metsätöitä, metsästystä ja kalastusta.  

Ennen tuo oli mahdollista.  Tänä päivänä ei.  On oltava se maatila, joka on jo vauras ennestään ja toimiva.  Eli lähinnä perintötila.

Senkin kanssa on jo olemista, pätäkkää on löydyttävä.  Metsästämällä ja kalastamalla harva elää, harrastuksia ne enemmänkin on.  Tosin tunnen yhden ammattikalastajan ja se on työ, joka vaatii ihan omanlaisensa luonteen.  On todennäköisesti tälläkin hetkellä tuolla ulkona pakkasessa töissä.  Ja mihinkään muuhun ei aikaa riitä, jos sillä aikoo elää.  Maatilaa siinä ei ohella hoideta.

Miten tuonkin AP:n ukin työn päivittäisi tähän päivään niin, että se toimisi ja jopa niin, että joku voisi vain aloittaa ilman, että edelliset sukupolvet on jo pohjatyöt tehneet?  Eipä oikein mitenkään.  

Kaikki kunnia ja hatunnosto ukille.  Se oli hänen aikaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kansakoulun todistus oli todella päästötodistus.

Oli se peruskoulussakin vielä jonkun aikaa. Minullakin on peruskoulusta päästötodistus vuodelta - 82 ja vieläpä lukionkin päästötodistus vuodelta - 85.

Mulla on lukion päästötodistus vuodelta -88. Oletan, että päättötodistuksiin siirryttiin vasta joskus ysärillä.

Miljoonasta suurin osa taitaa olla alle 16 vuotiaita. Päättötodistuksen puute ei estä heiltä mitään. Oppivelvollisuus ja alaikäisyys estää.

(jos lapsia syntyy esim 50 000/vuosi niin 16*50 000 = 800 000)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Mutta koulupäiviä oli viikossa 6 eikä lomat olleet yhtä pitkiä kuin nykyisin. Oppisisällöltään kansakoulu oli jopa kattavampi kuin peruskoulu. Oli laajempi oppiainemäärä. 

Voisipa sanoa että paskaa. Aineita oli kyllä lukumääräisesti enemmän, mutta se että esimerkiksi matematiikka oli jaettu useisiin eri osa-alueisiin, jotka olivat eri oppiaineita, ei tarkoita laajempaa oppisisältöä. 

Kansakoulusta ei päässyt akateemiselle uralle. Lukioon hakemiseen vaadittiin oppikoulun suorittaminen. Peruskoulu muutti tämän asetelman ja toi lukio-mahdollisuuden kaikille peruskoulun käyneille. Tämä saattaa olla yksi syy myös siihen akateemisten inflaatioon, kun ei pelkkä ylioppilaslakki tai edes yliopistokaan riitä enää nykyisessä akateemisten tulvassa takaamaan yhtään mitään työpaikkaa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Kansakoulun jälkeen vaihtoehtona oli oppikoulu, ammattikoulu tai kansalaiskoulu. 

Oppikoulu alkoi kylläkin jo 4. luokalla. Ei ollut mikään jatkokoulutus kansakoulun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaaminen ratkaisee, ei se minkä todistuksen olet joskus saanut. Nykyään on paljon työttöminä myös korkeastikoulutettuja. 

No ennen ei ollut. Jo ylioppilaslakki takasi paremman työpaikan, ja yliopiston käyneillä hyvä virka oli varma. 

Yliopiston opintoihin ei vaadita ylioppilaslakkia. On monia muitakin mahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisevampaa on mitä teet, ei mitä et tee. Esimerkiksi presidenttipyrkijä Pekka Haavisto on pelkkä ylioppilas, mutta saanut paljon tuhoa aikaan Suomelle.

Ei tuo oma koulutustasosikaan päätä huimaa, jos et erota ylioppilastutkintoa kansakoulusta. 

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei ymmärrä, mitä eroa on sanojen päästötodistus ja päättötodistus välillä.

 

Päättötodistus on uutta kankeaa suomea. Minä sain lukiosta päästötodistuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla suurella kauppiaalla on vain kansakoulu/peruskoulu käytynä. Minä maisteri en taas ole päässyt mihinkään.

Peruskoulu on nyt sentään yhdeksänvuotinen. Kansakoulu oli vain 6 ensimmäistä luokkaa, aiemmin vielä lyhyempi. 

Mutta koulupäiviä oli viikossa 6 eikä lomat olleet yhtä pitkiä kuin nykyisin. Oppisisällöltään kansakoulu oli jopa kattavampi kuin peruskoulu. Oli laajempi oppiainemäärä. 

Voisipa sanoa että paskaa. Aineita oli kyllä lukumääräisesti enemmän, mutta se että esimerkiksi matematiikka oli jaettu useisiin eri osa-alueisiin, jotka olivat eri oppiaineita, ei tarkoita laajempaa oppisisältöä. 

En tarkoittanut tuota. Ei kannata huudella paskaa kun ei selkeästi tiedä asiasta tarpeeksi. 

Isäni pääsi kaupungin hyvätuloiseksi virkamieheksi kansakoulupohjalta 70-luvulla. Ilmainen työsuhdeasunto Helsingissä kuului työsuhteeseen, lapsuudenkotini. Kävi faija jonkun kurssin joo kansakoulun jälkeen, kansalaisopisto.

Pelkällä peruskoululla ei kummoisia töitä saa. Mäkkäriin voi mennä paistamaan hampurilaisia, mutta melkein kaikkialle muualle vaaditaan edes joku kurssi pohjalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän nämä monet asiat ovat, joita pelkkä kansakoulu estää. Oma äitini ja isäni ovat pelkän kansakoulun käyneitä. Toinen teki 42v uran kaupan alalla, toinen 38v uran teollisuudessa. Molemmat nyt eläkkeellä 

Estihän se monta uravaihtoehtoa, aivan kuten pelkkä peruskoulukin estää. 

 

Edelleen on paljon ammatteja, joissa menestymistä edes tohtorin paperit eivät takaa, jos ei ole yhtään ns. käytännön taitoja alalle.

 

Ja on paljon ammatteja, joihin ei kerta kaikkiaan voi päästä, jos on vain peruskoulu suoritettuna.