IS: Down-lapsen äidin mielestä downin vuoksi aborttia harkitseville pitäisi tarjota "esitteitä down-lapsista"

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmillaan down on vain hassunnäköinen jälkeenjäänyt mutta onko sekään kivaa kun aikuinen ihminen 7 vuotiaan tasolla? 

Oletko kuullut ihmisarvosta? hassunnäköinen jälkeenjäänyt?! Kaikki ihmiset eivät ole kivoja. Esimerkiksi sinä. Silti sinullakin on ihmisarvo, vaikka olet aikuisena edelleen 12-vuotiaan tasolla.

Suvussa on down henkilö, on jo lähes kolmikymppinen. Olin 10v kun hän syntyi ja läheisesti hänet olen tuntenut aina. Tottakai hän on rakas ja tärkeä, omanlainen

MUTTA, en ikinä koskaan pitäisi lasta jos selviäisi että tulossa olisi down. Se olisi abortti samantien, en edes miettisi pitämistä. 

Oikeesti ihan helvetin rankkaa ja sitovaa, ikuista huolta ja huolenpitoa. Sitä ei voi verrata siihen jos normi lapsi aikuistuu. 

Minuun ei tehoaisi esitteet ja esittelyt, että oih näin aurinkoisia ja ihania down vauvat ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan ymmärrettävää haluta terve lapsi. Toki, jos itse odottaisin downia, todennäköisesti pitäisin lapsen. Mutta heitäkin on kai erilaisia.

Todella naivi ajatus. Downeja on lievästä todella vaikea vammaiseen. Täysin arpapeliä minkä tason saa. 

Täysin arpapeliähän se on AINA KAIKKIEN LASTEN KANSSA.

 

Nykyaikaisen lääketieteen aikana, lapsen ongelmat eivät tule aina yllätyksenä.Jotkut sairaudet voidaan havaita jo raskausaikana.

Lisäksi perinnöllisyystekijät voidaan huomioida, jos halutaan laskea lapsen alttiutta sairastua erilaisiin sairauksiin.

Joskus tulee näitä pieniä downeja vanhempineen vastaan esim. kaupassa. Itse katson ihan neutraalisti lapsia ohimennen jos näkökenttään osuvat, en tuijota. Nämä vanhemmat katsovat katsojaa vihamielisesti, aivan kuin heidän päivänsädettään ei saisi katsoa. Kerran eräs down-vauvaa työntänyt katsoi vihamielisesti kaikkia ympärillään, jotka erehtyivät vilkaisemaan häneen. Selvästi tunsi suurta vastenmielisyyttä omaa tilannettaan kohtaan ja purki sitä noin.

Kuka heistä huolehtii kun itse ei ole enää mukana tai ei jaksa, tällä hetkellä hoitolaitoksia ajetaan alas ja määrärahoja leikataan. Vanhemmat kantavat huolta lapsistaan ja haluaa heille turvaa, en haluaisi tietoisesti hankkia vammaista lasta tähän maailmaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan ymmärrettävää haluta terve lapsi. Toki, jos itse odottaisin downia, todennäköisesti pitäisin lapsen. Mutta heitäkin on kai erilaisia.

Todella naivi ajatus. Downeja on lievästä todella vaikea vammaiseen. Täysin arpapeliä minkä tason saa. 

Täysin arpapeliähän se on AINA KAIKKIEN LASTEN KANSSA.

 

Nykyaikaisen lääketieteen aikana, lapsen ongelmat eivät tule aina yllätyksenä.Jotkut sairaudet voidaan havaita jo raskausaikana.

Lisäksi perinnöllisyystekijät voidaan huomioida, jos halutaan laskea lapsen alttiutta sairastua erilaisiin sairauksiin.

Huvittavaa puppua. Lähes aina vammaisuus tulee yllätyksenä. Mikään seula ei paljasta suurinta osaa vammoista ja useimmiten kehitysvammaisuuden syy on tuntematon. 

Tuossa artikkelissa puhuu pienen lapsen äiti, joka ei ymmärrä että on koko elämänsä sidottu lapseen. Oikeastaan pahin vaihtoehto on syntyä down-lapseksi niin, että kasvaessaan ymmärtää olevansa erilainen, olen tavannut muutamia tälläisiä henkilöitä jotka ovat vihaisia ja katkeria, toisin kuin luullaan, kaikki down-ihmiset eivät ole iloisia päivänsäteitä.

Ikääntyminen tuo uusia murheita mukanaan, monella down-ihmisellä on kasvanut riski sairastua sydänsairauksiin ja esim.Leukemiaan.

"Down-henkilöt menehtyvät yleensä ennen 60-65 vuoden ikää. Tutkimusten mukaan 3050 vuotiaista noin 20 prosenttia, 5059-vuotiaista noin 70 prosenttia ja kaikki yli 60-vuotiaat Down-henkilöt sairastavat dementiaa."

Toisaalta myös vanhempi voi olla kuolemassa ennen down-lasta, silloin saattaa tulla huoli siitä, kuka pitää huolta down-henkilöstä, vaikkakin hän asuisi jo tuetusti.

Jos raskauden alkuvaiheessa saisin tietää että odotan down-lasta, abortti olisi ainoa vaihtoehto. 

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmillaan down on vain hassunnäköinen jälkeenjäänyt mutta onko sekään kivaa kun aikuinen ihminen 7 vuotiaan tasolla? 

Ihminen, jolla on aikuisen voimat ja halut, mutta älykkyys variksen tasolla.

Tottakai pitää tarjota esitteitä, mutta ei ainoastaan niistä "päivänsäteistä", vaan myös niistä monenmoisia vaivoja omaavista.

Tulee mieleen yksi henkilö, joka ei päälle kolmevitosena halunnut lapsia löydettyään puolison, kun oli siihen aikaan töissä laitoksessa, missä oli ne kaikista ongelmaisimmat kehitysvammaiset hoidettavana. Siellä olevat downit eivät olleet niitä "päivänsäteitä".

Vierailija kirjoitti:

En oikeasti ymmärrä että järki ei sano että joku vuoden ikäisen down-vauvan vanhempi on "hieman" kokematon ollakseen mikään down-perheiden äänitorvi. Tutulla on lievästi kehitysvammainen ja kokemuksesta tiedän että lasten elämät lähtevät eri poluille vasta about eskari-iässä. Siihen asti leikit sujuu ja elämä on taviselämää. 

Jep.

Vuoden ikäinen paskoo joka tapauksessa vielä housuihinsa ja on täysin hoidettava eikä sen kanssa voi jutella henkeviä alkuperäisestä Star Wars -elokuvasta ja sen eroista lukuisiin Special Editioneihin. Mutta parinkymmenen vuoden päästä asioiden pitäisi mennä jo eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan ymmärrettävää haluta terve lapsi. Toki, jos itse odottaisin downia, todennäköisesti pitäisin lapsen. Mutta heitäkin on kai erilaisia.

Todella naivi ajatus. Downeja on lievästä todella vaikea vammaiseen. Täysin arpapeliä minkä tason saa. 

Täysin arpapeliähän se on AINA KAIKKIEN LASTEN KANSSA.

Todennäköisyyksiään voi kuitenkin parantaa olemalla ottamatta tietoisesti maksimaalista taakkaa niskaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan ymmärrettävää haluta terve lapsi. Toki, jos itse odottaisin downia, todennäköisesti pitäisin lapsen. Mutta heitäkin on kai erilaisia.

Todella naivi ajatus. Downeja on lievästä todella vaikea vammaiseen. Täysin arpapeliä minkä tason saa. 

Täysin arpapeliähän se on AINA KAIKKIEN LASTEN KANSSA.

 

Nykyaikaisen lääketieteen aikana, lapsen ongelmat eivät tule aina yllätyksenä.Jotkut sairaudet voidaan havaita jo raskausaikana.

Lisäksi perinnöllisyystekijät voidaan huomioida, jos halutaan laskea lapsen alttiutta sairastua erilaisiin sairauksiin.

Huvittavaa puppua. Lähes aina vammaisuus tulee yllätyksenä. Mikään seu

Kertoo palstan tasosta kaiken, kun faktoille tulee alapeukkua. Onko jollekin tosiaan uusi asia, että kehitysvammaisuus on hyvin harvoin tiedossa ennen lapsen syntymää? Useimmiten vammaisuus ei näy missään seulassa. 

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on down henkilö, on jo lähes kolmikymppinen. Olin 10v kun hän syntyi ja läheisesti hänet olen tuntenut aina. Tottakai hän on rakas ja tärkeä, omanlainen

MUTTA, en ikinä koskaan pitäisi lasta jos selviäisi että tulossa olisi down. Se olisi abortti samantien, en edes miettisi pitämistä. 

Oikeesti ihan helvetin rankkaa ja sitovaa, ikuista huolta ja huolenpitoa. Sitä ei voi verrata siihen jos normi lapsi aikuistuu. 

Minuun ei tehoaisi esitteet ja esittelyt, että oih näin aurinkoisia ja ihania down vauvat ovat. 

Siinä on vielä sellainenkin asia, että ellei se down-lapsi satu kuolemaan nuorena, niin hoitaminen muuttuu vuosikymmenten kuluessa vanhemmille todella raskaaksi. Ja entä sitten, kun muuttuvat heikoiksi ja kuolevat pois? Monille on laitoshoitoa edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmillaan down on vain hassunnäköinen jälkeenjäänyt mutta onko sekään kivaa kun aikuinen ihminen 7 vuotiaan tasolla? 

Oletko kuullut ihmisarvosta? hassunnäköinen jälkeenjäänyt?! Kaikki ihmiset eivät ole kivoja. Esimerkiksi sinä. Silti sinullakin on ihmisarvo, vaikka olet aikuisena edelleen 12-vuotiaan tasolla.

Ihmisarvon toteutuminen muualla kuin juhlapuheissa on utopiaa. Sote ei tule parantamaan vammaisten ihmisten asemaa, kaikki laitokset ovat kurjia säilöntäpaikkoja lastenkodeissa vanhainkoteihin. Laitokseen joutuminen on kehitysvammaiselle lähes varmaa, viimeistään vanhempien tullessa liian vanhoiksi huolehtiakseen. 

Vierailija kirjoitti:

Jatkossa ei voida pitää mitenkään varmana, että yhteiskunta tarjoaisi tuetun asumisen vammaisille. Vastuuta asioiden hoitamisesta siirretään koko ajan vanhemmille.

Niin se pitää ollakin, jos tietoisesti synnyttää lapsen josta ei tule koskaan ns normaalia aikuista, miksi yhteiskunnan pitää osallistua ? Oma lapseni on lievästi kehitysvammainen, tämäkin asia selvisi vasta 9 vuotiaana, kun ei enää koulussa pärjännyt. Ei ole ollut helppoa, mutta poika käy töissä muutamana päivänä viikossa. Kukaan ei tiennyt siis moneen vuoteen, että näin kävi, siksi en ymmärrä jos tieten tahtoen tehdään lapsia jotka eivät pärjää omillaan 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän downit ovat vauvana ja lapsena ihania. Totuus selviää vasta sitten nuoruusiässä.

Saati sitten kun down on aikuinen ja hänen vanhempansa vanhoja (jos lapsi elää niin pitkään). Surullista seurata vanhempien huolta siitä, etteivät enää itse jaksa huolehtia lapsestaan ja pelkoa siitä, mitä hänelle tapahtuu sen jälkeen, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan ymmärrettävää haluta terve lapsi. Toki, jos itse odottaisin downia, todennäköisesti pitäisin lapsen. Mutta heitäkin on kai erilaisia.

Todella naivi ajatus. Downeja on lievästä todella vaikea vammaiseen. Täysin arpapeliä minkä tason saa. 

Täysin arpapeliähän se on AINA KAIKKIEN LASTEN KANSSA.

 

Nykyaikaisen lääketieteen aikana, lapsen ongelmat eivät tule aina yllätyksenä.Jotkut sairaudet voidaan havaita jo raskausaikana.

Lisäksi perinnöllisyystekijät voidaan huomioida, jos halutaan laskea lapsen alttiutta sairastua erilaisiin sairauksiin.

Huvittavaa puppua. Läh

Sivusta: Joskus vammaisuus todetaan seuloissa, kuten tuossa IS- artikkelissa ja silloin on mahdollisuus tehdä abortti, siitähän tässä on kyse. Tietenkään kaikki vammat eivät tule ilmi raskauden aikana ja sillehän kukaan ei voi mitään.

No ei ne laitokset nyt niin kurjia säilöntäpaikkoja ole. Päinvastoin on jäänyt sellainen käsitys että vammaisista pidetään yllättävänkin hyvä huoli. Itselläni ei ole vammaista lasta mutta olen tuttavapiirin kautta hieman päässyt kurkistamaan. Uskoisin että harvempi kehitysvammainen asuu kotona edes? Tämä kyseinenkin henkilö asuu tuetun asumisen yksikössä vaikka ei ole vaikeasti kehitysvammainen, mutta nykyisillä puhelin- ja somesysteemeillä vanhemmilla ei ole hetken rauhaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmillaan down on vain hassunnäköinen jälkeenjäänyt mutta onko sekään kivaa kun aikuinen ihminen 7 vuotiaan tasolla? 

Oletko kuullut ihmisarvosta? hassunnäköinen jälkeenjäänyt?! Kaikki ihmiset eivät ole kivoja. Esimerkiksi sinä. Silti sinullakin on ihmisarvo, vaikka olet aikuisena edelleen 12-vuotiaan tasolla.

Ihmisarvon toteutuminen muualla kuin juhlapuheissa on utopiaa. Sote ei tule parantamaan vammaisten ihmisten asemaa, kaikki laitokset ovat kurjia säilöntäpaikkoja lastenkodeissa vanhainkoteihin. Laitokseen joutuminen on kehitysvammaiselle lähes varmaa, viimeistään vanhempien tullessa liian vanhoiksi huolehtiakseen. 

Eli lastenkotien ja vanhainkotien asukkaat ei elä ihmisarvoista elämää? Oletko miettinyt, että hyvin mahdollisesti joskus itsekin asut laitoksessa? Tarkoittaako, että ei olisi pitänyt syntyä?

Tottakai abortti jos on down. Pitäs olla velvollisuus siihen. Yhteiskunnalle niin kallista hoitaa jo valmiiksi sairaaksi tiedettyä. Järki ja tolkku.

Voi raskautua uudelleen, ehkä onnistuu saamaan terveen lapsen.