Ihmiset jotka tarjoavat leipomista tai kävelylenkkiä lääkkeeksi masennukseen.. ihmiselle joka ei pysty edes suihkuun raahautumaan

Ihmiset noin ylipäänsä tarjoaa toimimattomia ratkaisuja toisten ongelmiin. Tai omia ratkaisujaan, toimi mulla, pitää toimia sullakin. 

Hyvä tarkoitus taustalla, huolenpidon tarve tai kontrollin tarve. Että näin maailman pitäis toimia, toinen on vaan tyhmä ja laiska kun ei ongelmaansa ratkaise. Ei kestetä sitä, että maailmassa on kaikkea ikävää ja vaikeaa. 

Jos on voimat poissa, voi taustalla olla myös uupumus. Googlaa adrenal fatigue. Sitä hoidetaan eri tavoin kuin masennusta. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on masennukseen ja lamaantumiseen auttanut se, että tekee asioita, jotka tuovat mielihyvää. Tuossa jo aiemmin joku kirjoitti, että tekemisen ei tarvitse olla "yleishyödyllistä", vaan pääasia on se, että pääset harrastusten avulla pois ahdistavista ajatuksista. Minulle soittaminen (piano, kitara) ja kielet ja lukeminen ovat keinoja paeta lamaantumista. Ja sitten pelailen tietokonepelejä, ihan yksinkertaisia strategiapelejä, ja myös shakkia.

Mitä jos on niin masentunut että ei saa mistään mielihyvää? 

Vierailija kirjoitti:

 

"Niinpä. Ajan kanssa voi löytää oman elämänhalunsa uudelleen. Joko yksin ja/tai lääkityksen ja/tai terapian avulla. Mutta ei tuosta suurin osa toivu kuukaudessa tai edes vuodessa, millään kikkakonstilla. Etenkään, kun ne konstit eivät kiinnosta sillä hetkellä, mielellä on tärkeämpää tekemistä = prosessoida asiaa. 

Otan osaa rakkaimpasi menetykseen <3"

 

Lopeta kuitenkin parantumisen tyrkyttäminen. On ok jos ei koskaan toivu lapsensa menettämisestä. Minusta tämä on ihan luonnollista. Kaikkien ei tarvitse olla superpositiivisia työsuorittajia ja elämässä menestyjiä ollakseen arvokkaita ihmisiä.

Käytin huolimattomasti äidinkieltäni. Luulin ilmauksen voi parantua riittävän erottamaan sen ilmauksesta parantua. Olisiko saattaa parantua kuvaavampi?

Vierailija kirjoitti:

Jos on voimat poissa, voi taustalla olla myös uupumus. Googlaa adrenal fatigue. Sitä hoidetaan eri tavoin kuin masennusta. 

Meidän käypä hoidossa sitä ei hoideta yhtään mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on masennukseen ja lamaantumiseen auttanut se, että tekee asioita, jotka tuovat mielihyvää. Tuossa jo aiemmin joku kirjoitti, että tekemisen ei tarvitse olla "yleishyödyllistä", vaan pääasia on se, että pääset harrastusten avulla pois ahdistavista ajatuksista. Minulle soittaminen (piano, kitara) ja kielet ja lukeminen ovat keinoja paeta lamaantumista. Ja sitten pelailen tietokonepelejä, ihan yksinkertaisia strategiapelejä, ja myös shakkia.

Mitä jos on niin masentunut että ei saa mistään mielihyvää? 

Niin juuri. Minua ei ahdista, eikä päässäni pyöri negatiivisia ajatuksia. Mutta eipä synny mielihyvänkään tuntemuksia. Se on ehkä maksimitaso nyt, että saa jotain tehtyä ja se tuntuu neutraalilta. Siihen on tyytyminen tässä kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on masennukseen ja lamaantumiseen auttanut se, että tekee asioita, jotka tuovat mielihyvää. Tuossa jo aiemmin joku kirjoitti, että tekemisen ei tarvitse olla "yleishyödyllistä", vaan pääasia on se, että pääset harrastusten avulla pois ahdistavista ajatuksista. Minulle soittaminen (piano, kitara) ja kielet ja lukeminen ovat keinoja paeta lamaantumista. Ja sitten pelailen tietokonepelejä, ihan yksinkertaisia strategiapelejä, ja myös shakkia.

Mitä jos on niin masentunut että ei saa mistään mielihyvää? 

Aiemmin joku kehotti nauttimaan pelkästä löhöilystä, mutta totuushan tosiaan on, että kaikkeen kyllästyy ja kun riittävän pitkään on vältellyt kaikkea mikä ei innosta ja keskittynyt vaan löhöilyyn, ei se löhöilykään lopulta enää tuota samanlaista mielihyvää kuin silloin kun se on harvinaista herkkua arjen velvoitteiden vastapainona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On joitain päiviä jolloin pukeutuminenkin v1tuttaa, jokaikinen vaatekappale pistää vastaan niin paljon kuin mahdollista, paita on aina väärinpäin, housut juuttuu jalkoihin kiinni, parillisia sukkia ei löydy ja sukatkin pistää vastaan eikä mene jalkaan ilman hirveää taistelua. Aikaa palaa sitten pelkkään pukeutumiseen vaatteiden etsimisen ja vastaanhangoittelun takia minuuttikaupalla, jollei enemmänkin.

Tätä tapahtuu ihan jokaiselle, tai ainakin valtaosalle, joten turhaa sen perusteella kuvitella olevansa jotenkin uniikki lumihiutale ja oikeutettu yhteiskunnan tukemana olemaan tekemättä vaan mitä huvittaa, jos ylipäätään mitään.

Olisikohan sinullakin joku hoitamaton mt-ongelma. Varo, se voi ihan oikeasti puhjeta masennukseksi. Sellaiseksi, jota et voi enää mielellä hallita.

Aloita menemällä suihkuun, lähde vasta suihkun jälkeen kävelemään. 

Liikunta tehoaa tutkimusten mukaan paremmin, kuin höpölääkkeet. 

Jätä rööki, huumaavat aineet ja viina, syö terveellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole sen vertaa edes yritystä niin on menetetty tapaus. Autan vain ihmisiä jotka auttavat itseään.

Ja minua ei auta kukaan, mutta minun apuni edelleen kelpaisi.

Terveisin, Masentunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on masennukseen ja lamaantumiseen auttanut se, että tekee asioita, jotka tuovat mielihyvää. Tuossa jo aiemmin joku kirjoitti, että tekemisen ei tarvitse olla "yleishyödyllistä", vaan pääasia on se, että pääset harrastusten avulla pois ahdistavista ajatuksista. Minulle soittaminen (piano, kitara) ja kielet ja lukeminen ovat keinoja paeta lamaantumista. Ja sitten pelailen tietokonepelejä, ihan yksinkertaisia strategiapelejä, ja myös shakkia.

Mitä jos on niin masentunut että ei saa mistään mielihyvää? 

Aiemmin joku kehotti nauttimaan pelkästä löhöilystä, mutta totuushan tosiaan on, että kaikkeen kyllästyy ja kun riittävän pitkään on vältellyt kaikkea mikä ei innosta ja keskittynyt vaan löhöilyyn, ei se löhöilykään lopulta enää tuota samanlaista mielihyvää kuin silloin kun se on h

Masentuneen ongelma on se, ettei sitä mielihyvää löydy edes vaihtelusta.

Vain psyykoottinen masennus estää itsestään huolehtimisen sekä muista.Todellisuuden taju on ihan tallella vaikka päällä pahakin masennus.Jos ei halua itseään pestä niin jotain muuta on solmussa pääkopassa.Yleensä ihan pelkkä laiskuus ja sinnikkuuden puute.Ihan sama sanonta ,että ei sua tuu kukaan kotoa hakemaan.Sinä itse vain voit pitää itsestäs huolta,yleensä huudetaan yhteiskuntaa apuun ihan pikkuasioissa.Toinen on ,että jos lian ja hien haju on mukavaa niin makuasioista ei voi riidella:)Nää valittajat just on sellasia ,että jonkun muun pitäis tehdä se henkinen ja fyysinen duuni mitä parantuminen vaatii.

Nim 3  krt ollut vakavasti masentunut ja puhdas sellainen.

On masennus ja on Masennus. Ensimmäinen on lähinnä sitä, että on ns. huono päivä. Jälkimmäinen on sitä, että maataan sängyssä kyvyttömänä tehdä mitään tai katsellaan miltä sillalta hypätä jokeen.

Meilläkin on töissä sellaisia, jotka luulevat pelastavansa kanssatyöntekijät Masennukselta massapostittamalla viikoittain vinkkejä mielenterveyden hoitoon. Vinkit ovat juurikin tyyliin veivaa pullaa, käy lenkillä ja ajattele positiivisia asioita. 

Mielestäni sellainen on täydellistä ymmärtämättömyyttä, piittaamattomuutta ja jopa naurunalaiseksi tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole sen vertaa edes yritystä niin on menetetty tapaus. Autan vain ihmisiä jotka auttavat itseään.

Eipä ne menetetyt tapaukset "apuasi" kaipaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vain psyykoottinen masennus estää itsestään huolehtimisen sekä muista.Todellisuuden taju on ihan tallella vaikka päällä pahakin masennus.Jos ei halua itseään pestä niin jotain muuta on solmussa pääkopassa.Yleensä ihan pelkkä laiskuus ja sinnikkuuden puute.Ihan sama sanonta ,että ei sua tuu kukaan kotoa hakemaan.Sinä itse vain voit pitää itsestäs huolta,yleensä huudetaan yhteiskuntaa apuun ihan pikkuasioissa.Toinen on ,että jos lian ja hien haju on mukavaa niin makuasioista ei voi riidella:)Nää valittajat just on sellasia ,että jonkun muun pitäis tehdä se henkinen ja fyysinen duuni mitä parantuminen vaatii.

Nim 3  krt ollut vakavasti masentunut ja puhdas sellainen.

No ei siihen peseytymättömyyteen tarvita mitään muuta kuin se, ettei enää välitä itsestään eikä näe tulevaisuutta itsellään.

Vierailija kirjoitti:

Vain psyykoottinen masennus estää itsestään huolehtimisen sekä muista.Todellisuuden taju on ihan tallella vaikka päällä pahakin masennus.Jos ei halua itseään pestä niin jotain muuta on solmussa pääkopassa.Yleensä ihan pelkkä laiskuus ja sinnikkuuden puute.Ihan sama sanonta ,että ei sua tuu kukaan kotoa hakemaan.Sinä itse vain voit pitää itsestäs huolta,yleensä huudetaan yhteiskuntaa apuun ihan pikkuasioissa.Toinen on ,että jos lian ja hien haju on mukavaa niin makuasioista ei voi riidella:)Nää valittajat just on sellasia ,että jonkun muun pitäis tehdä se henkinen ja fyysinen duuni mitä parantuminen vaatii.

Nim 3  krt ollut vakavasti masentunut ja puhdas sellainen.

Kolme kertaa olet ollut masentunut ja jaksanut käydä suihkussa ja siitä pystyt päättelemään, että se on vaan valinta. Hieno homma. Toivottavasti et ole nyt päättänyt alkaa kokemusasiantuntijaksi ja kouluttautua psykiatriseksi sairaanhoitajaksi pelastaaksesi maailman laiskoilta hulluilta löydettyäsi totuuden.

Omaan masennukseeni (ei vakavaan) auttoivat:

Huonosta työpaikasta irtisanoutuminen.

Päivittäinen ulkoilu. 

Alkoholin käytön lopettaminen. Vaikka mikään juoppo en ollutkaan. 

Lääkkeet vain pahensivat asiaa. Meni elämästä viimeinenkin ilo. Masennus on monesti oire jostain. Elämä kuormittaa liikaa yms. Liian herkästi avuksi tarjotaan lääkkeitä. Vaikka pitäisi hoitaa sitä syytä. Toki masennuksen ollessa vakava, ei lenkit ehkä auta. 

Jollain prakaa ylösnousu, jollain puhtaus, jollain ruokailu, jollain koti, jollain raha-asiat, jollain ihmissuhteet jne. Yleensä useampi noista, mutta harvalla masentuneella ihan kaikki.

Olen aina ollut puhdas, mutta ymmärrän, että joku toinen ei.

Masennuksen hoitona yleensä annetaan ensin sairauslomaa, sitten seuraavaksi lääkitystä. Yli 20 vuotta työelämässä olen seurannut näitä masentuneitten hoitoja, niin se saikku on virhe numero 1. Kun olet esim. pari kuukautta saikulla, ehtii sekin vähäinen elämänhallinta, minkä työrytmi antaa, katoaa kuin pieru saharaan. Yöunet, päivärytmit, pesullakäynnit, hereilläolo, vaatteiden pesu yms, rytmi katoaa, kun ei enää tarvitsekaan ilmaantua ihmisten ilmoille. Kun sitten on saikuteltu puoli vuotta, vuosi, ja elo on jo syöksykierteessä siellä pahnoissa, niin alkaa lääkitys. Lääkitys lamaa viimeisetkin tahdon rippeeet, eli virhe numero 2.

Masentuneen hoitona pitäisi ihan ensiksi selvittää mikä masentaa, mikä on se psykologinen juurisyy. Hoidoksi mahdollisimman paljon virikkeitä, konsertteja, sosiaalista tekemistä, päiväohjelmaa. Lääkkeet voisi korvata vaikka ohjatulla ulkoilulla. Töissä pitäisi pysytellä edes osa-aikaisena niin, että päivittäin on pakko mennä johonkin, joka edellyttää henkilökohtaisen hygienian yms. ylläpitoa.

Jos ihminen ei pääse sängyst ylös ni se on vaan laiska ja saamaton