Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko mä ihan turhasta raivoissani?...
02.01.2007 |
Tuntuu vaan, että mies ei käsitä, että täällä kotonakin on oikeesti tekemistä ihan koko päiväksi.
Aaulla viimeksi tuli kunnon riita kun ilmoitin, että en ehdi tänään yhtä hänen asiaansa hoitamaan. Vähän aiemmin oli kysynyt, että millainen ohjelma meillä on tänään, johon vastsasin käyväni pankissa ja kaupassa ja vieväni muutaman vaatteen pesulaan ja käyväni lapsen kanssa neuvolassa.
No mies sitten alkoi keuhkoamaan ja lopuksi totesi, että on se ihme kun ei yhtä pientä asiaa ehdi kun pitää vaan neuvolassa käydä...
Siis ihan oikeesti. Eihän tuo toki kovin iso ohjelma päivälle ole, mutta kun siihen lisää 1,5-vuotiaan pukemiset ja riisumiset ja syömiset ja vaipan vaihdot ja päivunetkin pitää ottaa eikä sinä aikana mitään asioita pysty hoitamaan kun jossain välissä pitää siivoillakin ja hankalahan lasta on paikasta toiseen retuuttaa muutenkaan näin talvi aikaan nukkuvana.
Nyt oon täällä ihan pinnoissani, kun tuntuu, että se ääliö ei tajua mitä kotona oleminen on... Eikä ole tosiaan eka kerta kun tuollaisesta asiasta suuttuu ja monesti olen selittänyt, miten lapsen hoitokin aikaa vie.
Kommentit (132)
minä neljän lapsen kanssa olen välillä tosi poikki, ja jos olisikin vain yksi niin en kyllä raivoaisi miehelle! Voi vitalis mikä äiti siinä, saat varmaan Vuoden äiti-palkinnon... :)))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oma vikani mutta kestän myös seuraukset. Miten se on joistain niin helvetin ärsyttävää?
oillani, kun se yhden lapsen pukeminen jne on NIIN kamalaa...en tiedä, ajatteliko ne, että pääsen helpommalla vai mistä moiset marinat? Itse en voinut marista, olisi tullut " paha mieli" toiselle.
Se on asenteesta kiinni se selviäminen. No, nyt kun olen yh, niin joudun ottamaan vastaan parisuhteessa elävien lasten kasvatuksen rankkuuden. En marise nytkään (muuta kuin täällä), jokuhan voi luulla, että haluan itselle sen kiiltävimmän kruunun...
huoh, mitä tyyppejä.
ja panet miehesikin kestämään. Ja varmaan monen muunkin. Ja ap samaten. Ei se minua ärsytä, kun en itse toimi samoin, mutta oikaisinpa nyt vaan kun kirjoitit kuin ne rutiinit olisivat taivaasta perheeseenne pudonneet.
21
Ja miksi lapsen täytyy nukkua ja syödä kotona? Eikö voi ruokkia esim. siellä neuvolassa, ja sitten nukuttaa rattaisiin kun käy postissa?
Elämä on vaikeaa, jos siitä tekee sellaista.
Me ollaan tänään menossa kahden lapsen (3v ja 1v) kanssa neuvolaan, sitten keskustaan ostamaan kaverin lapselle synttärilahjaa, Kelassakin käydään, ja kotimatkalla kampaajalla kysymässä jospa ehtisi leikkaamaan esikoisen hiukset. Matkaa neuvolaan 3 km, keskustaan 7 km, kuljetaan kävellen ja bussilla, kuopus rattaissa. Niin, ja ruokakaupassakin käydään vielä jossain välissä. Siivous ja sapuskat on jo tehty.
Eikä kuulkaas ole ollenkaan vaikeaa, rankkaa tai hankalaa. Olisi varmaan sitä, jos olisin opettanut molemmat lapseni vauvasta asti sekuntiaikatauluun ja siihen, että vaipanvaihto ja ruokailu onnistuu vaan kotona, nukkumisesta puhumattakaan.
Ja kaikki ovat tyytyväisiä: äiti, isä ja lapset.
Vierailija:
Toki mä pystyn hoitamaan monta asiaa päivän mittaan mutta en kyllä pidä siitä että koko ajan ravataan paikasta toiseen. Olen mukavuudenhaluinen laiskimus ja pidän siitä että lapsikin on tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on yksi 1,5-vuotias lapsi ja elämäni ei ole koskaan ollut näin helppoa. Joten en voi ymmärtää alkuperäisen valitusta, sori. Itse ehtisin vaikka mitä tarpeen vaatiessa, mutta enimmäkseen en viitsi, vaan otan todella rennosti.
Tuossa käydään kahdessa paikassa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä välillä ihan jo tämä tavallinen arjenkin pyörittäminen on työlästä, saatika sitten että siihen arkeen ympätään paljon lisätehtäviä suoritettavaksi. Olen kylläkin perusluonteeltani aika laiska ja mukavuudenhaluinen, ja olen huono sietämään sellaista elämää jossa ravataan koko ajan ympäriinsä suorittamassa tehtäviä. En pidä edes shoppailusta :)
En pidä rutiineistakaan (tai en pitänyt), mutta satuinpa saamaan vauvan joka pitää niistä. Nykyään pidän itsekin, koska mitä rutinoidumpi päivä, sen helpompi elämä sekä lapsella äidillä :) Mutta meillä nuo rutiinit tarkoittaa lähinnä sitä, että ruuat ja unet tulee suht ajallaan, ei sitä etteikö niitä voisi hoitaa muualla kuin kotona. Itse vaan en tykkää hoitaa ruokailuja tai unetuksia muualla kuin kotona, lapsi esim. ei nukahda reissun päällä yhtä hyvin kuin kotona ja siitä johtuen menee koko loppupäivä kenkkuiluksi. Mutta joo. En ole valmis ihan pienestä syystä järkyttämään mukavasti rullaavaa elämäämme, enkä suoraan sanottuna tajua miksi pitäisikään? Mitä riemua siitä kukaan saa, jos minä sinkoilen kitisevän mukulan kanssa sinne tänne tehokkaana? Onneksi ei ole sitä miestä :)
Jos joku homma on PAKKO tehdä, tottakai se tehdään. Se tekee, kuka voi. Mutta jos mies kerran ajelee itse postin tms. ohi, ja äidille se taas olisi ylimääräinen mutka, on ihan kohtuullista sanoa " tee itse" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen siis menossa tänään PANKKIIN, KAUPPAAN (koko viikon ruokaostokset ja sen mies tietää), PESULAAN ja NEUVOLAAN. Lisäksi vielä uuden vuoden jäljiltä reilusti siivoiltavaa.
En siis vain neuvolaan ja loppu päivä on humpetteluun...
Mutta nyt pitää mennä hoitamaan näitä asioita, jotta ne tehtyä saan.
Ja toki tajuan, että useamman lapsen kanssa olisi vieläkin hankalampaa. Siksi olenkin iloinen, etten saanut kaksosia, vaikka niitä tyhmänä ihmisenä toivoinkin. Ja siksi en vielä ole antanut myöten miehen kinuamisille toisesta lapsesta.
P.S. kun joku kysyi, miehellä on auto käytössä, mulla rattaat.
Oletteko koskaan miehen kanssa jutelleet, mitkä asiat ovat teille tärkeitä ? Tietenkin lasta voi hoitaa niin että lapsi vaan sopeutuu perheen menoihin ja syö ja nukkuu niiden mukaan. Näin onkin monta kertaa pakko tehdä vaikka ei oikeastaan niin haluaisikaan. Toisaalta on mukava seurata lapsia, jotka saavat nukkua päiväunet aikanaan ja ruokakin tulee säännöllisesti. Ja niihän se on meillä aikuisillakin, kun perusasiat ovat kunnossa, elämä maistuu. Väsyneenä taas kiukuttaa pikkuasiatkin.
Olisin kysynyt mieheltä, että onko asia niin tärkeä, että kannattaa neuvola-aikaa muuttaa. Jos olisi ollut, olisin soittanut neuvolaan ja varannut uuden ajan. Teillä on jo tälle päivälle ihan kohtuullisesti ohjelmaa ja neuvolan tutkimukset eivät mene ihan nappiin, jos lapsi on jo reissussa rähjääntynyt. Tulikohan miehesi lainkaan ajatelleeksi näitä asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt akat riviin. Huomenna pidetään semmoinen häröilypäivä ettei ennen nähty. Lasketaan kuka käy useimmassa paikassa, on pisimpään pois kotoa, käyttää eniten busseja tai kantaa lasta (ei mitään liinoja), kantaa eniten tavaroita ja syöttää lasta mitä kummallisimmissa paikoissa. Omat sarjat 1, 2, 3 ja 4 lapsen perheille, jos on enemmän niin ne on tuomareina. Käsiä ylös nyt, kuka lähtee mukaan??
Vierailija:
Tuossa käydään kahdessa paikassa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Olen siis menossa tänään PANKKIIN, KAUPPAAN (koko viikon ruokaostokset ja sen mies tietää), PESULAAN ja NEUVOLAAN. Lisäksi vielä uuden vuoden jäljiltä reilusti siivoiltavaa.En siis vain neuvolaan ja loppu päivä on humpetteluun...
jos mulle tulee joku muu " työ" , niin mä ainakin siirrän osan seuraavalle päivälle. Esim. mene tänään neuvolaan ja postiin ja kauppaan ostamaan pakolliset täksi illaksi ja huomisaamuksi. Sit huomenna meet pesulaan ja lopuille kauppaostoksille.
Puhutaan nyt siitä ÄITIEN tempperamentista vaihteeksi. Esim. minä olen ihminen, joka koen vaikka vain kahdessa pakollisessa paikassa käymisen " ravaamisena" . Joku toinen, erilaisella luonteella varustettu, tekee sen kauppamatkan varrella eikä edes huomaa käyneensä jossain. Mustakin olis hienoa osata olla tehokas ja aktiivinen ja aikaansaava, mutta kun en ole, en ole koskaan ollut. Nyttemmin alan sen jo itse hyväksyä, ja elän sen mukaan, valitettavasti se tuntuu suurimman osan mielestä edelleen olevan synti..
minäkin olen ollut aina kotona ja rauhakseen viihtyvä tyyppi ja lapsikin on samanlainen, on varmaan oppinut ;) En mä ole koskaan viihtynyt paljon " reissun päällä" enkä missään kaupungilla joten tuntuisi omituiselta nyt pyöriä joka paikassa kun en ole siitä ennenkään pitänyt. Kai siitä jotain kunniaa sais jos opettelis mutta kun on laiska ja onnellinen niin ei jaksa... ;)
Rakkaus nimittäin on tekoja, ei sanoja.
On toki eriasia jos sattuvat kaikki samassa korttelissa olemaan kuin jos esim. ovat kaikki eri puolilla kaupunkia. Ja edelleen kaupungin koollakin on toki merkitystä. Maalaiskylässä noiden asioiden hoitaminen onnistuu varmasti käden käänteessä, mutta isommassa paikassa vie enemmän aikaa.
Kuinka ihmeessä saat asioista noin vaikeita vaikkei lapsia ole kuin 1...
Alue: Aihe vapaa
että kun olet poikasi sellaiseksi opettanut. Totta kai se sekoaa kun minuuttimaailma järkkyy. Eli sinun syytäsi tuo on.