Olenko mä ihan turhasta raivoissani?...
Tuntuu vaan, että mies ei käsitä, että täällä kotonakin on oikeesti tekemistä ihan koko päiväksi.
Aaulla viimeksi tuli kunnon riita kun ilmoitin, että en ehdi tänään yhtä hänen asiaansa hoitamaan. Vähän aiemmin oli kysynyt, että millainen ohjelma meillä on tänään, johon vastsasin käyväni pankissa ja kaupassa ja vieväni muutaman vaatteen pesulaan ja käyväni lapsen kanssa neuvolassa.
No mies sitten alkoi keuhkoamaan ja lopuksi totesi, että on se ihme kun ei yhtä pientä asiaa ehdi kun pitää vaan neuvolassa käydä...
Siis ihan oikeesti. Eihän tuo toki kovin iso ohjelma päivälle ole, mutta kun siihen lisää 1,5-vuotiaan pukemiset ja riisumiset ja syömiset ja vaipan vaihdot ja päivunetkin pitää ottaa eikä sinä aikana mitään asioita pysty hoitamaan kun jossain välissä pitää siivoillakin ja hankalahan lasta on paikasta toiseen retuuttaa muutenkaan näin talvi aikaan nukkuvana.
Nyt oon täällä ihan pinnoissani, kun tuntuu, että se ääliö ei tajua mitä kotona oleminen on... Eikä ole tosiaan eka kerta kun tuollaisesta asiasta suuttuu ja monesti olen selittänyt, miten lapsen hoitokin aikaa vie.
Kommentit (132)
Vierailija:
että voisivat hoitaa kotona vähintään 3-vuotiaaksi. Lasten edun takia siis. Samaan hengenvetoon sitten kerrotaan miten paljon saa tehtyä niitä gaaddämn kotitöitä. Kumpi se kotona olemisen tarkoitus onkaan? Jollain tapaa ansaita se olemassaolonsa kertomalla päivän päätteeksi miehelle että mitä kaikkea sitä sai tehtyä, kö?
Toiset arvostavat enemmän lasten kanssa oloa kuin kotitöiden tekemistä ja päinvastoin. Tässä ketjussa näyttää olevan niin, että nämä tehoäidit arvostavat enemmän kotitöitä. Olivat sitten kotona tahi töissä, en ole niin tarkkaan ketjua uraäiti/kotiäiti vastakohtaisuutta silmällä pitäen tutkinut.
Vierailija:
Kiva olisi tietää olenko ainoa äiti josta tuntuu, että en ihan kaikkea ehdi, vaikka lapsia onkin vain yksi hoidettavana?
Nyt kun on kaksi alle 3-vuotiasta, muistelen kaiholla kuinka helppoa ja yksinkertaista olikaan silloin kun oli vain yksi lapsi :)
hanki toista. Kyllä minä ainakin olen yhden lapsen kanssa olen kyennyt kodinhoidon lisäksi opiskelemaan yli 100 ovaria yliopistolla. Tuon ikäinen lapsi ei muuten tarvitse enää vaippaa.
aamulla 2 siivoojaa ja tämä avuton, laiska kotiäiti lähtee lasten kanssa viikonloppuostoksia tekemään. Sitten kun ehditään takaisin on koti pudas ja siisti =D
Loppupäivän teen sitä minkä vuoksi kotiäidiksi jäin. Leikin lasten kanssa, ulkoilen, luen kirjaa, askartelen tai piirrän, autan rakentamaan majan tai sukellusveneen tms., istun sohvalla ja kalastan jättiongella vasarahaita ja rapuja lattialta, kokkaan vasarahaiburgereita, juttelen lasten kanssa, kuuntelen mitä heillä on sanottavaa.
laittaa hänelle listat, mitä " vaadit" hänen tekevän sinä aikana. Eiköhän tule perspektiiviä ;)
Ei elämä ole NIIN vaikeeta, jos ei siitä ite tee sellasta.
Mikset voinut vastata, että katsot pystytkö sen asian jossain välissä hoitamaan?
Lapsen ollessa 8kk joutuivat pakon edessä olemaan miehen kanssa kaksin 1,5 vrk. Kumpikaan ei käynyt pesulla koko aikana eikä vaihtanut vaatteita. Vaipan sentään mies sai vaihdettua.
Mies vaan totesi, että oli rankkaa, mutta äkkiä hän tähän rutiinit keksisi, että paremmin selvittäisiin. Juu paremmin ehkä, mutta ei sitä aikaa kuitenkaan ikinä jää niin kuin kahden aikuisen kesken jäisi. Nytkin odottelen, että saan välipalan lapselle annettua ja päästään sitten liikkeelle. On tässä ollut vajaan tunnin verran " luppoaikaa" kun ei mitään kannata tehdä kun lähes sama aika menisi sitten teutaroidessa ees taas kun pitäisi järjestää syöminen ja vaipanvaihto jne. jossain tuolla maailmalla.
Yhden 1,5-vuotiaan hoitamisen ohella kyllä voi olettaa, että hoidat muutakin.
että mikä tuossa on nyt niin hankalaa? Syöttää tai vaihtaa vaippoja jossain muualla kuin kotona. Relaa vähän.
Lisäksi posti on miehen työmatkan varrella ja ko. osoitekaan ei paljoa poikkea...
Toki olisin ehkä saanut asian hoitamisen mahdutettua päiväämme, mutta sitten aikataulusta olisi tullut niin kiireinen, että koko päivä olisi ollut taas yhtä paikasta toiseen suhaamista lapsi kainalossa. Tosi kivaa 1,5-vuotiaalle. Kun tehdään asiat ennalta suunnitellun aikataulun mukaan meilllä on lapsen kanssa molemmilla mukavaa. Kaupassakin voin laskea lapsen kävelemään ja tutkimaan paikkoja.
Eihän nyt mitenkään voi olettaa rouva äidin sellaiseen venyvän!
ns. minuuttiäidistä, jonka rytmejä ja rutiineja ei mikään saa järkyttää!
Kiva olisi tietää olenko ainoa äiti josta tuntuu, että en ihan kaikkea ehdi, vaikka lapsia onkin vain yksi hoidettavana?
asennoitumis- ja organisointikysymys.
Täällä varmaan monet useiden lasten äidit kiillottavat kruunuaan. Itse olin aika väsynyt vielä, kun lapsi oli 1,5-vuotias. PIti heräillä öisin jne. En itsekään ollut niin innostunut miehen delegoimista tehtävistä enkä niitä kyllä ottanut itselleni vaan sanoin, että tee itse.
Ymmärrän siis hyvin ap:ta.
Varmaan on vielä raskaampaa, kun on monta lasta, mutta voi se yhden lapsenkin kanssa tuntua väsyttävältä. Älä siis ap, ota liian vakavasti näitä myrkyllisiä kommentteja, joita olet saanut. Kyllä miehenkin on hyvä osallistua juoksevien asioiden hoitamiseen.
Toki mä pystyn hoitamaan monta asiaa päivän mittaan mutta en kyllä pidä siitä että koko ajan ravataan paikasta toiseen. Olen mukavuudenhaluinen laiskimus ja pidän siitä että lapsikin on tyytyväinen. Joululoman aikana ravattiin paljon paikasta toiseen ja mieskin kyllä ymmärsi että miksi rutiinit on tärkeitä meille, oli sen verran kiukkuinen poika meillä. Useamman lapsen äidit yleensä sekoaa kun kerron tästä :)
että koska tuon vähemmän rahaa talouteen ja olen päivät kotona, minä joudan hoitelemaan enemmän. Meillä minä hoidin meidän asuntokaupat ja talorempan, koska paremmin jousin. Siinä oli oikeasti juoksemista...
että voisivat hoitaa kotona vähintään 3-vuotiaaksi. Lasten edun takia siis. Samaan hengenvetoon sitten kerrotaan miten paljon saa tehtyä niitä gaaddämn kotitöitä. Kumpi se kotona olemisen tarkoitus onkaan? Jollain tapaa ansaita se olemassaolonsa kertomalla päivän päätteeksi miehelle että mitä kaikkea sitä sai tehtyä, kö?