Olenko mä ihan turhasta raivoissani?...

Ainahan täällä toitotetaan, että ei se toinen lapsi työmäärää lisää. Miksi siis tässäkään tapauksessa lapsten määrällä on väliä?

Hän on vihainen miehelleen siitä syystä että on turhautunut kotona.

43, jolta onnistuu samat hommat kolmen kuin yhdenkin kanssa

että ap vetosi pukemisen vaikeuteen jne. Kahden pukeminen vie kyllä enemmän aikaa kuin yhden.

hommia siinä sivussa aika paljon. Lapsia on 4.

Kaverini oli meillä kahden lapsensa kanssa kylässä ja ihmetteli, että miten ehdin siinä jutustelun lomassa laittaa tarjoitut, imettää vauvan, vaihtaa vaipat, siivota keittiön, kahvistella ja laittaa ruoan alulle. Hänellä kuulemma menee puoli päivää suunnitellessa.

Täytyy myöntää, että sen näköistäkin heillä on. Toiseksi, hän on aina väsynyt ja uupunut ja kyllästynyt ja valittaa koko ajan jostain. Ei jaksa omia harrastuksia yms.



Silloin huomasin, että meitä äitejäkin on erilaisia temperamentiltaan, kuten lapsiakin. Eli minä saan aikaiseksi, koska olen tottunut lapsesta asti tekemään töitä ja touhuamaan " vien mennessäni, tuon tullessani" . Joku toinen taas miettii ja pohtii tekemisiä ja väsyy jo siitä ja ahdistuu.



Töissä minua on myös kehuttu kovaksi työihmiseksi. Ehdin hyvin tehdä hommat ja autella muitakin.





Ainoa, mikä joskus tympäisee, on se jatkuva siunailu, että " voi voi, miten sinä jaksat monen lapsen kanssa ja vielä harrastaa urheiluakin ja liirun lääryn ja blaa blaa" . Mitäpä siihen vastais? Juu, jaksanhan minä, anteeksi nyt vain että olen tällainen.



Että tässä toinen näkökanta asiaan.

Vierailija:

Eihän tuo toki kovin iso ohjelma päivälle ole, mutta kun siihen lisää 1,5-vuotiaan pukemiset ja riisumiset ja syömiset ja vaipan vaihdot ja päivunetkin pitää ottaa eikä sinä aikana mitään asioita pysty hoitamaan kun jossain välissä pitää siivoillakin ja hankalahan lasta on paikasta toiseen retuuttaa muutenkaan näin talvi aikaan nukkuvana.

Teillä on varmaan rattaat, ei tarvitse retuuttaa lasta paikasta toiseen nukkuvana ;p

Käyt siellä postissa ja jätät siivoamiset huomiselle. Ei se niin kauhean vakavaa ole.

Onko sinulla pms oireita, kun kaikki tuntuu vaikealta?

että se tehokkuus, ahkeruus ja aikaansaavuus vasta synti onkin! Minä olen aina ollut tehokas, ja kyllä olen siitä saanut kuulla! Keneltä se sitten taas on poissa, että minulla jälkeä syntyy?

ja kaikki ymmärtäisivät senkin, jos koti ei olisi siisti ja jos meillä syötäisiin eineksiä. Mutta kukaan ei tunnu ymmärtävän sitä, että en ole väsynyt, ehdin ja jaksan siivota & laittaa ruokaa, osaan käydä ostoksilla lasten kanssa, jne.

Pitäisi varmaan valehdella että on rankkaa ;)

Vierailija:

hommia siinä sivussa aika paljon. Lapsia on 4.

Kaverini oli meillä kahden lapsensa kanssa kylässä ja ihmetteli, että miten ehdin siinä jutustelun lomassa laittaa tarjoitut, imettää vauvan, vaihtaa vaipat, siivota keittiön, kahvistella ja laittaa ruoan alulle. Hänellä kuulemma menee puoli päivää suunnitellessa.

Täytyy myöntää, että sen näköistäkin heillä on. Toiseksi, hän on aina väsynyt ja uupunut ja kyllästynyt ja valittaa koko ajan jostain. Ei jaksa omia harrastuksia yms.

Silloin huomasin, että meitä äitejäkin on erilaisia temperamentiltaan, kuten lapsiakin. Eli minä saan aikaiseksi, koska olen tottunut lapsesta asti tekemään töitä ja touhuamaan " vien mennessäni, tuon tullessani" . Joku toinen taas miettii ja pohtii tekemisiä ja väsyy jo siitä ja ahdistuu.

Töissä minua on myös kehuttu kovaksi työihmiseksi. Ehdin hyvin tehdä hommat ja autella muitakin.

Ainoa, mikä joskus tympäisee, on se jatkuva siunailu, että " voi voi, miten sinä jaksat monen lapsen kanssa ja vielä harrastaa urheiluakin ja liirun lääryn ja blaa blaa" . Mitäpä siihen vastais? Juu, jaksanhan minä, anteeksi nyt vain että olen tällainen.

Että tässä toinen näkökanta asiaan.

Enne lapsi en ollut mitenkään tehokas tai aikaansaava tai toimelias, mutta omaksi(kin) ja muiden hämmästykseksi nykyään kyllä luonnistuu tuo tuollainen monen asian tekeminen samaan aikaan ihan mallikkaasti. Se vaatii näköjään vaan käytännön kokemusta ja harjoittelua. Eli Elämä ns. opettaa... Ap:llä tuo opettelu on vasta alkutekijöissään, mutta kyllä se siitä varmaan vuosien mittaan alkaa sujua :-)

Kyllä minä olen sitten hyvä ja tuo toinen niin huono! Hitto vie, miten joku voikin olla noin kamala.

miksi ap:n pitäisi hoitaa miehen asia, vaikka mihellä on auto ja posti työmatkan varrella. eiköhän se mies pysty itsekin hoitamaan asiansa.

Kyse ei ole siitä että ap: ei vain jaksa vaan periaatteestakin mies voi itse hoitaa aiansa, postit on myös nykyään myöhempään auki, joten ei ole siitäkään kiinni ettei ehtisi itse mennä.



ja jos ap hoitaa jo viikon ruokaostokset rattailla itse, vaikka miehellä olisi auto, ni helvetti mies hoitakaan ite pakettinsa tai olkoon hoitamatta.

kyllä sen miehen sit kelpaa töistä tulla kuitenkin valmiiseen pöytään, vaikkei ole autanut ruuoan hankkimisessa, joka olisi helpompaa autolla.

ja sit viel kehtaa mies valittaa yhestä vitun paketista, eikö mies ole laiska kun ei jaksa itse hoitaa yhtä vitun pakettia?



Tääl on varmaa täynnä mammoja jotka silittää miehen sukat ja alushousut ja laittaa viel illalla miehen vaatteet valmiiksi ettei miehen tarvitse aamulla vaivata päätä sillä mitä pukisi päälle..

Minä ymmärrän ap:ta todella hyvin, laittaisin itsekin heti stopin sellaisille kuvitelmille, että olen joku juoksutyttö tässä perheessä.



Totta kai asialliset hommat hoidan, mutta ap:n selostuksen perusteella se posti on miehen työmatkan varrella niin että miksei se itse hae sitä pakettia, kun kerran liikkuu autolla.



Ja muutenkin, suhteessa pitää olla niin, että jos toiselle sanoo, että tänään ei ehdi toteuttaa jotain äkkinäistä toivetta, niin sellainen pitää ymmärtää eikä vetää hernettä nenään. Puolin ja toisin. JA jos homma on todella tärkeä ja sen avun ihan ehdottomasti tarvii niin sekin pitää esittää ihan asiallisesti eikä vähätellä toisen päiväohjelmaa. Sellainen on törkeää.

joka on taivaasta tullut ja järkähtämätön. Välillä kyllä suututtaa kuulua edes samaan sukupuoleen moisten laiskojen lusmujen kanssa.

Minä en väitä olevani täydellinen äiti, mutta en voi mitään sille, että aikani ja energiani riittää kahden pienen lapsen hoitamisen lisäksi myös ulkoiluun, itsestäni ja ulkonäöstäni huolehtimiseen, kodin siistinä pitämiseen ja ruoanlaittoon. Näin se vain on, nykyään ehdin enemmän ja saan paljon enemmän aikaiseksi kuin silloin, kun olin lapseton sinkku!

Jännää, että meitä ei-uupuneita ja aikaansaavia äitejä saa haukkua, ja meidän pitäisi olla ihan hissukseen, mutta väsyneet äidit jotka eivät ehdi tekemään mitään lastenhoidon lomassa saavat rauhassa kertoa asioistaan, ja heille riittää ymmärrystä ja tukea. Meidän pitäisi olla hiljaa, ja jos kerromme miten elämämme sujuu, olemme joko valehtelijoita tai leuhkijoita.

Pyydän anteeksi, että minua ei väsytä, että kotimme on siisti, ja että tänäänkin olen jo ehtinyt tehdä ruoan, ulkoilla lasten kanssa, laittaa lapset päiväunille, ja iltapäivällä aion ehtiä lasten kanssa vielä Citymarketiin ja apteekkiin.

Ja se postissa käyminenhän ei ollut tässä se tärkein pointti.

Pointti oli se, että ap:n mielestä on mahdotonta ehtiä käymään missään, kun pitää pukea ja riisua lasta, vaihtaa vaippaa ja ruokkia, yms.

En minäkään menisi käymään postissa, jos oma mieheni voisi tehdä sen työmatkallaan. Mutta ehdin tekemään paljon muutakin kuin vaan hoitamaan lapsia ja siivoamaan.

Se on totta, että ei saisi vetää hernettä nenään jos puoliso sanoo ettei ehdi tänään hoitamaan tiettyä hommaa. Tosin sekin riippuu siitä, mihin tyyliin sen sanoo. Jos alkaa ruikuttamaan lapsenhoidon raskautta ennen kun mies on ehtinyt edes esittää kysymyksensä loppuun, ei ihme jos mies suutahtaa. Ja jostain sain sellaisen käsityksen, ettei tämä olisi ainoa tai ensimmäinen kerta kun ap ei kykene tekemään muuta kuin hoitamaan lasta.

Vierailija:

Minä ymmärrän ap:ta todella hyvin, laittaisin itsekin heti stopin sellaisille kuvitelmille, että olen joku juoksutyttö tässä perheessä.

Totta kai asialliset hommat hoidan, mutta ap:n selostuksen perusteella se posti on miehen työmatkan varrella niin että miksei se itse hae sitä pakettia, kun kerran liikkuu autolla.

Ja muutenkin, suhteessa pitää olla niin, että jos toiselle sanoo, että tänään ei ehdi toteuttaa jotain äkkinäistä toivetta, niin sellainen pitää ymmärtää eikä vetää hernettä nenään. Puolin ja toisin. JA jos homma on todella tärkeä ja sen avun ihan ehdottomasti tarvii niin sekin pitää esittää ihan asiallisesti eikä vähätellä toisen päiväohjelmaa. Sellainen on törkeää.

Kateellisia on maailma puolillaan. Kai jokainen nainen olisi mieluiten reipas ja aikaansaava, kuin väsynyt ja tumpelo?

Vierailija:

Minä en väitä olevani täydellinen äiti, mutta en voi mitään sille, että aikani ja energiani riittää kahden pienen lapsen hoitamisen lisäksi myös ulkoiluun, itsestäni ja ulkonäöstäni huolehtimiseen, kodin siistinä pitämiseen ja ruoanlaittoon. Näin se vain on, nykyään ehdin enemmän ja saan paljon enemmän aikaiseksi kuin silloin, kun olin lapseton sinkku!

Jännää, että meitä ei-uupuneita ja aikaansaavia äitejä saa haukkua, ja meidän pitäisi olla ihan hissukseen, mutta väsyneet äidit jotka eivät ehdi tekemään mitään lastenhoidon lomassa saavat rauhassa kertoa asioistaan, ja heille riittää ymmärrystä ja tukea. Meidän pitäisi olla hiljaa, ja jos kerromme miten elämämme sujuu, olemme joko valehtelijoita tai leuhkijoita.

Pyydän anteeksi, että minua ei väsytä, että kotimme on siisti, ja että tänäänkin olen jo ehtinyt tehdä ruoan, ulkoilla lasten kanssa, laittaa lapset päiväunille, ja iltapäivällä aion ehtiä lasten kanssa vielä Citymarketiin ja apteekkiin.

Vierailija:

että kun olet poikasi sellaiseksi opettanut. Totta kai se sekoaa kun minuuttimaailma järkkyy. Eli sinun syytäsi tuo on.

Ei ole kenenkään syytä. Meillä on kans minuuttiaikataululapset, varsinkin yöunien suhteen. Yritin heidän ollessa pienempiä, viettää löysän aikataulun elämää. Vaan jos lapset ei ole nukkumassa tietyn puolituntisen sisällä, he heräävät kello kolme tai neljä yöllä valvomaan. Tai pahimmassa tapauksessa nukkuvat vain kello kahteentoista yöllä ja kukkuvat sen jälkeen.

Nyt kun esikoinen on vähän yli viisi, alkaa hänen kohdallaan hellittää. Mutta kuopus, kaksi vee, ei vieläkään siedä minkäänlaisia aikataulupoikkeamia. En ole opettanut tähän, olemme ajautuneet tähän. Itse töissäkäyvänä tarvitsen yöuneni, joten tervetulao minuuttiaikataulut!

JOOPA JOO... MINÄ KÄYN 4 ALLE KOULUIKÄISEN KANSSA HOITAMASSA PANKKI,POSTI KAUPPA YM ASIAT, PITÄÄ OLLA VÄHÄN ORGANISOINTI KYKYÄ JA STRESSIN SIETO KYKYÄ. EI MAAILMA KAADU JOS JOSKUS AIKATAULUT EI PIDÄ MINUUTILLEEN! KYLLÄ ELÄMÄ SINUAKIN OPETTAA VIELÄ!!

Avioliitossa toista ei saa vähätellä, toisen arviointikykyä ei saa vähätellä eikä saa vetää hernettä nenään siitä, jos toinen ei vastaa kaikkeen kyllä kulta. Se vaan on niin.



" Selviän kaikesta" -tyyppiset kilttityttö- tai hyvä jätkä-syndromasta kärsivät naiset ovat yksinekrtaisesti tyhmiä. Ei missään, ei kotona, ei töissä, kannata eikä edes saa tehdä enempää kuin itselle kuuluu. Sellainen johtaa vaan siihen, että sahataan omaa oksaa ja ajetaan itseä burnoutiin.



Tämä on ihan oikea ongelma. Naiset ajaa itsensä lataamoon, kun ne ei tajua että on osattava sanoa ei.