HS: Monet pariskunnat jakavat kulunsa tasa-arvon nimissä puoliksi, mutta onko se reilua?

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä mikä laki kieltää ns. erilaisen elintason? Avioliittolaissa mainitaan elatuksesta näin:

"Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen."

Eli puolisojen pitää varmistaa yhdessä että molemmilla on saatavilla ruokaa ja asumus ynnä muut perustarpeet, mutta ei edellytä kustantamaan toisen lomamatkoja.

Sama laki kertoo myös mm. sen, että puolisot vastaavat itse lainoistaan, jotka ovat ottaneet ennen avioliittoa. Toisella voi esimerkiksi kulua tuloistaan suurempi osa vaikkapa opintolainan takaisinmaksuun, jolloin tällä on luonnollisesti muuhun kulutukseen vähemmän rahaa käytössä.

Ja yllä oleva oli siis tarkoitettu vastaukseksi tähän..

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä mikä laki kieltää ns. erilaisen elintason? Avioliittolaissa mainitaan elatuksesta näin:

"Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen."

Eli puolisojen pitää varmistaa yhdessä että molemmilla on saatavilla ruokaa ja asumus ynnä muut perustarpeet, mutta ei edellytä kustantamaan toisen lomamatkoja.

Sama laki kertoo myös mm. sen, että puolisot vastaavat itse lainoistaan, jotka ovat ottaneet ennen avioliittoa. Toisella voi esimerkiksi kulua tuloistaan suurempi osa vaikkapa opintolainan takaisinmaksuun, jolloin tällä on luonnollisesti muuhun kulutukseen vähemmän rahaa käytössä.

Miksi kukaan haluaa olla suhteessa, jossa ei jaeta kaikkea? Minä en suostuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NIin no näissä asioissa aina se vähemmän tienaava on sitä mieltä, että enemmän tienaava maksaa enemmän ellei jopa kaiken. Kyllä reiluinta on, että kulut menevät puoliksi, oli tulot sitten mitä tahansa. 

Ei tulisi mieleenkään toimia niin, että kulut menevät aina tasan!

Olemme olleet naimisissa vuosikausia ja siihen on mahtunut jos jonkinlaista työpaikkaa ja palkkaa ja onpa ollut toisen opiskelua ja työttömyyttäkin. Meillä mennään reiluus edellä ja ei näistä tarvitse riidellä tai mitenkään Exceleitä tehdä. Mieheni oli jonkun aikaa työttömänä ja minä töissä, niin miksi olisin vaatinut, että hän työttömyyskorvauksesta maksaisi yhtä paljon kuin minä palkastani?

Olisinko sanonut lapsilleni, että mennään me lomalle, mutta iskä ei nyt pääse kun hänellä ei ole varaa, sillä koko päiväraha meni laskuihin?

Juuri tämä. Se kun vaikuttaa myös lasten elämään, kasvuun ja muistoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onko sinulla aikaa käyttää haalarin värin miettimiseen?"

Pakko olla koska jo väri on väärä niin lapsi ei sitä halua käyttää.

Ja ihanko väität että miehet eivät käytä aikaa vaikkapa uuden auton merkin, mallin, värin , varusteiden yms. miettimiseen?

Miettii miehet kyllä mutta se ulkonäkö ja väri ei ole kaikki kaikessa niin kuin naisille ne on ainoat merkitsevät asiat

Pointti on edelleen se että kyllä miehet käyttävät kovinkin paljon aikaa valintoihin kun kyse on heitä itseään kiinnostavista asioista kuten vaikka harrastusvälineistä, autoista tai työkaluista. Erilaista vertailua ja arvostelua luetaan iltakaudet.

 

Niinpä. Ennen jopa tilattiin lehtiä näistä autoista tai tietokoneista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yksin nainen määrittelee vaadittavan kotityötason kun ei naisille yleisesti riitä lähellekkään miehille riittävä siistystaso. Ja lapsen teosta päättää aina nainen yksin eikä siinä asiassa ole miehellä mitään sananvaltaa. "

Vaikka sinä oletkin täysin tossun alla niin ei se tarkoita että kaikki miehet ovat. Avaat nyt vain sen suusi niin nainenkin arvostaa sinua enemmän. On nimittäin aika raskasta raahata perässä miestä joka ei saa sanottua sitä mielipidettään mutta sitten kuitenkin jupisee selän takana miten häntä ei koskaan kuunnella.

Ei tuolla au tistijankkaajalla mitään naista ole, eikä koskaan tule.

 

Pitää  ymmärtää hei.

Sen kokemus on, että äiti eli nainen pakottaa siivoamaan huoneensa, eli määrää siisteystason.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on rahakas, maksaa enemmän? Jos nainen on rikas, maksaa enemmän? Ellei puoliksi. Vai kummallekin omat kodit ja äiti/isä/mummo maksaa osan.

Sitä tässä on yritetty sivutolkulla sanoa, että ei väliä kumpi (nainen vai mies) tienaa enemmän. Se, joka tienaa enemmän, maksaa enemmän. Koska köyhempi osapuoli joutuisi kärvistelemään omiin tuloihinsa liian korkeista menoista ja sitähän me emme omalle rakkaallemme halua. Siksi kohtuullistamme kulujamme maksamalla rikkaampana enemmän. Siksi, että rakkaallemme jäisi muutakin, kuin luu käteen.

Mitä ihmettä? Yleensä rahat lasketaan suhteessa tienesteihin prosentuaalisesti, vaikkapa vuokra ja laskut, ja jos tulot ovat kovin epäsuhtaiset, usein enemmän tienaava piffaa toiselle juttuja, että saadaan tehdä yhdessä kaikkea kivaa.

Lapsuudessani oli vielä sääntö, eikä poikkeus, että pariskunnilla oli yhteinen tili ja rahat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pariskunnan kulut pitää jakaa tasan muuten se parisuhde muuttuu toisen osalta hyväksikäyttösuhteeksi.

Jokainen on vastuussa omista tuloista ja se ei ole suurempituloisen vika jos toinen haluaa päästä mahdollisimman helpolla eikä hanki kunnon tuloja

Tämä on kiinnostava harha jollakin. Kuvitellaan, ettei työ ole vaativaa, jos siitä ei makseta paljon. Unohtuu täysin yleisesti tiedossa oleva fakta, että naisvaltaiset alat ovat palkkakuopassa. Sillä ei ole mitään tekemistä työn vaativuuden kanssa. Tuo on vain joidenkin epätoivoivoinen yritys selittää tämäkin epäkohta pois. Sama, kuin kieltää ilmastonmuutos. Ikävä toasiasia, jota ei haluu ajatella, niin kielletään sen olemassaolo😏

 

 

Tästähän voi jättää sitten sen "helpomman" työn sanan ja ajatuksen pois t

Voidaan toki vaihtaa sanoja, mutta sehän ei vielä muuta asenteita mihinkään. Ne tuli jo ilmi. Ja niin kauan,kuin suhtautuu alentuvati alempipalkkaiseen ammattiin, kertoo se myös senteesta sitä tekijää kohtaan. Se on moukkamaista, vaikea arvostaa tällaista henkilöä, oli palkkansa mikä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Jos parilla on lähes samat tulot, niin tasajako on hyvä ratkaisu.

Jos taas toinen tienaa 2000/kk ja toinen 10 000/kk, niin tasajako on vain, jos rikkaampi ei välitä puolisostaan tarpeeksi. 

Tuossa on selvää, että helpon seksin saanti on suhteen tarkoituksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos parilla on lähes samat tulot, niin tasajako on hyvä ratkaisu.

Jos taas toinen tienaa 2000/kk ja toinen 10 000/kk, niin tasajako on vain, jos rikkaampi ei välitä puolisostaan tarpeeksi. 

Tuossa on selvää, että helpon seksin saanti on suhteen tarkoituksena.

Naiset on siis maksullisia.

Vierailija kirjoitti:

NIin no näissä asioissa aina se vähemmän tienaava on sitä mieltä, että enemmän tienaava maksaa enemmän ellei jopa kaiken. Kyllä reiluinta on, että kulut menevät puoliksi, oli tulot sitten mitä tahansa. 

Tuo olisi todella outoa perheessä. Vanhemmilla olisi keskenään eri elintasot? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En ole tavannut yhtään naista joka tyytyisi vähään jos vaatimalla voi saada enemmän"

Ihan mielenkiinnosta kysyn että montako naista olet edes tavannut?

Hyvin useita, tämä vuonnakin käynyt yli 100 treffeillä

Kuvaavaa kyllä, että suhteita ei treffeistä seuraa. Toivon, että kerrot ihan alkuun myös treffikumppaneille nämä säkenöivät näkemykset kaikista naisista. Jotta ei heillä ole harhakuvitelmia, jos jatkoja haluavatkin.

Meillä oli ennen lapsia yhteinen taloustili, johon kumpikin laittoi saman summan rahaa joka kuukausi. Aika paljonkin laitettiin, jotta onnistui sitten yhteiset matkat jne.

Kun mentiin avioon ja saatiin lapsia, sovittiin, että kun kummallakin on suunnilleen samat tulot ja omaisuus, voidaan olla ilman avioehtoa ja laittaa kaikki yhteen. Kummankin piti pitää pientä omaa kuukausirahaa, jonka käyttöön toinen ei puutu.

Vuosien mittaan sitten itselläni ei ollut rahaa käydä hammaslääkärillä tai gynekologilla, ostaa alusvaatteita, kosmetiikkaa, silmälaseja jne jne jne, samalla kun mieheni rillutteli kavereiden kanssa ulkomaanmatkoilla. Hän vahti rahankäyttöäni ja torppasi joitain välttämättömänä pitämiäni asioita. Hän pimitti minulta tulojaan ja ihan suoranaisesti huijasi raha-asioissa. Vuosien saatossa myös aiemmin tasainen omaisuuskin alkoi näyttää erilaiselta - olen alkanut tienaamaan puolisoani enemmän. Rahankäyttöni on maltillisempaa ja puolisoni käyttää minuun taloudellista valtaa (siis rahoihin, jotka olen itse tienannut!). Myös perityn omaisuuden osalta hän alkoi vetää kotiinpäin - kaikki mikä tulee minun sukuni puolelta, pitäisi myydä ja vain hänen puolen perintönsä pidettäisiin - vaikka se olisi perheemme kannalta huonompi vaihtoehto. Näistä syistä lopulta halusin palata samaan systeemiin, mikä meillä oli parisuhteen alussakin. Otimme myös avioehdon. - tää kriisi on nyt siis ihan tuoretta juttua viimeisen 6kk ajalta. 

Tämän takia (+ joitain muita samantapaisia asioita) olen itse aika löyhästi enää sidoksissa liittoomme, mutta mies ei halua erota. Hän on tarrautunut kynsin ja hampain näihin liiton riekaleisiin ja olemme mm. pariterapiassa hänen vaatimuksestaan. Sitä vaan ihmettelen, että mitä hän tulevaisuudesta oikein kuvittelee. Arvostus ja kunnioitus (luottamus) kun aika vaikea saada enää takaisin. Itse en siis ole lainkaan rahan perään ja sen vuoksii tuollainen apinointi onnistuikin - mutta epärehellisyys (joka on mielestäni vain osoittanut miten suunnattoman typerä hän on) ärsyttää. Pohdin asiaa vielä, mutta saatan laittaa eropaperit joulun jälkeen menemään. Ennen joulua en lasten takia viitsi.

Summana - suosittelen kaikille tuollaista kumppanuuden tasoista kevyempää taloudellista jakamista. Mutta jos täytyy alkaa laskemaan kuka söi kalliimmin, niin sit voi ehkä jo miettiä, onko parisuhde enää elinkelpoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on reilusti jaettu vain silloin, kun prosentuaalisesti molemmat maksavat samanverran tuloistaan. Muu on AINA köyhemmän osapuolen riistoa ja taloudellista kaltoinkohtelua.

Prosentuaalinen jako. Köyhempi pääsee asumaan omakotitalossa sen sijään että asustelisi jossakin lähiön itsemurhayksiössä asumistukea nostellen ja Kelalle menojaan tilittäen. Samoin köyhempi pääsee vaikka pitkälle viikonloppulomalle Lontooseen sen sijaan että kävisi perjäntaina kaupasta ostamassa yhden siiderin. Prosentuaalinen jako on sitä että köyhempi kuppaa hyötyjä. Oli se köyhempi nainen tai mies. 

Kuka haluaa puolisonsa elävän noin? Itsellä varaa mällätä, mut puolison pitää elää kurjuudessa. Omituinen asenne. Naimisissa ollessa jopa laiton.

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä mikä laki kieltää ns. erilaisen elintason? Avioliittolaissa mainitaan elatuksesta näin:

"Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen."

Eli puolisojen pitää varmistaa yhdessä että molemmilla on saatavilla ruokaa ja asumus ynnä muut perustarpeet, mutta ei edellytä kustantamaan toisen lomamatkoja.

Sama laki kertoo myös mm. sen, että puolisot vastaavat itse lainoistaan, jotka ovat ottaneet ennen avioliittoa. Toisella voi esimerkiksi kulua tuloistaan suurempi osa vaikkapa opintolainan takaisinmaksuun, jolloin tällä on luonnollisesti muuhun kulutukseen vähemmän rahaa käytössä.

Ei siihen ole mitään pakottavaa kaavaa. Monet maksavat kumppaninsa opintolainoja, koska katsovat sen olevan hyödyksi YHTEISELLE TALOUDELLE, että päästään YHTEISESSÄ TALOUDESSA eteen päin, kun opintolainat on mahdollisimman nopeasti hoidettu pois alta. Se on joidenkin mielestä järkevä YHTINEN panostus YHTEISEEN elämään. Mitä järkeä on ottaa sellainen kumppani, jonka kanssa ei halua matkustella? Nykyään löytyy fukbaddeja ja vaikka sun mitä seksisopimuksia, ei siihen avioliittoa vaadita. Tarvitset seksiä ja tilaat seksiä. Sitten jos alkaa kiinnostaa rakentamaan YHTISTÄ tulevaisuutta ja kenties PERHETTÄ, niin kannattaa hieman opiskella ihmissuhteita, tunteita ja perheoppaita.

Tilaa siivooja, tilaa ruoanlaittaja, tilaa seksiä = maksat vain palvelusta

Tilaa perhe = maksat sen mitä perhe tarvitsee ja perheen hyvinvointi on ykkönen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni maksaa enemmän, koska hänellä on huomattavasti suuremmat tulot kuin minulla, noin kolminkertaiset. Emme halua, että parisuhteessa joutuisimme elämään kahden eri tulotason elämää. Mieheni rakastaa minua ja haluaa tarjota minulle esim. hienoja ravintolaillallisia yms. Minulla ei olisi itse näihin varaa, eikä mieheni halua mennä yksin romanttiselle illalliselle tai hemmottelulomalle. Yhteisistä lomamatkoista maksan kuitenkin omasta pussista aina jonkin verran.

Aina yhtä huvittavaa kun nainen valehtelee silmät kirkkaana kyllä minun mieheni haluaa käyttää ihan vapaaehtoisesti suurimman osan rahoistaan minun huomioimiseen

Miksi mies käyttää rahaansa puolisoon, jos ei kuitenkaan halua? Onko se mies sit vähän tyhmä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos parilla on lähes samat tulot, niin tasajako on hyvä ratkaisu.

Jos taas toinen tienaa 2000/kk ja toinen 10 000/kk, niin tasajako on vain, jos rikkaampi ei välitä puolisostaan tarpeeksi. 

Tuossa on selvää, että helpon seksin saanti on suhteen tarkoituksena.

Naiset on siis maksullisia.

Täysin päin vastoin. Mieshän ei maksa tuossa tapauksessa mitään, koska hän ei panosta taloudellisesti perhe-elämään. Mies haluaa tuossa vain seksiä naiselta, josta ei saa koitua mitään kuluja. Perhe puolestaan maksaa aina. Mieti nyt herranen aika paljonko lapset ja lemmikit tulevat maksamaan. Jos mies päätyy valitsemaan köyhän naisen lastensa äidiksi, niin pakkohan hänen on maksaa viulut. Lasten elossa pitäminen ei muuten onnistu. Ei ole pakko valita köyhää, mutta jos valitsee, niin kuvetta on kaivettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NIin no näissä asioissa aina se vähemmän tienaava on sitä mieltä, että enemmän tienaava maksaa enemmän ellei jopa kaiken. Kyllä reiluinta on, että kulut menevät puoliksi, oli tulot sitten mitä tahansa. 

Tuo olisi todella outoa perheessä. Vanhemmilla olisi keskenään eri elintasot? 

Miten näillä nyt eri elintasot sitten ovat? Toisella jää vain enemmän rahaa säästöön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni maksaa enemmän, koska hänellä on huomattavasti suuremmat tulot kuin minulla, noin kolminkertaiset. Emme halua, että parisuhteessa joutuisimme elämään kahden eri tulotason elämää. Mieheni rakastaa minua ja haluaa tarjota minulle esim. hienoja ravintolaillallisia yms. Minulla ei olisi itse näihin varaa, eikä mieheni halua mennä yksin romanttiselle illalliselle tai hemmottelulomalle. Yhteisistä lomamatkoista maksan kuitenkin omasta pussista aina jonkin verran.

Aina yhtä huvittavaa kun nainen valehtelee silmät kirkkaana kyllä minun mieheni haluaa käyttää ihan vapaaehtoisesti suurimman osan rahoistaan minun huomioimiseen

Miksi mies käyttää rahaansa puolisoon, jos ei kuitenkaan halua? Onko se mies sit vähän tyhmä?

AV:n perusteella on todellakin tyhmä, tosi tyhmä. AV:n miehet haluavat päähänpotkittavan seksinaisen, jota panna ja josta ei koidu kuluja. He vain unohtivat ajatella, että naiset eivät halua samaa kuin he itse.

Vierailija kirjoitti:

Vuosien mittaan sitten itselläni ei ollut rahaa käydä hammaslääkärillä tai gynekologilla, ostaa alusvaatteita, kosmetiikkaa, silmälaseja jne jne jne, samalla kun mieheni rillutteli kavereiden kanssa ulkomaanmatkoilla. Hän vahti rahankäyttöäni ja torppasi joitain välttämättömänä pitämiäni asioita. Hän pimitti minulta tulojaan ja ihan suoranaisesti huijasi raha-asioissa. Vuosien saatossa myös aiemmin tasainen omaisuuskin alkoi näyttää erilaiselta - olen alkanut tienaamaan puolisoani enemmän. Rahankäyttöni on maltillisemp

Olet oikeassa siinä, että hän on pettänyt luottamuksesi. Älä koe huonoa omaatuntoa jos päädyt eroamaan. Tietynlainen riistäminen menee vaan niin yli, ettei sen jälkeen ole paluuta. Tuohan on jo rikoksentasoista toimintaa.