Mihin kirkko kadottaa nuoret riparin jälkeen?
Rippikoulu on edelleen suosittu nuorten keskuudessa, ja iso osa sen käyneistä aloittaa vähintään isoskoulutuksen. Moni kuitenkin jättäytyy pois kirkon toiminnasta jo vuoden sisällä ja suurin osa muistakin viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi siirtyä nuorten toiminnasta aikuisten toimintaan. Mitä kirkko tekee väärin, kun se ei onnistu pitämään nuoria mukana?
Kommentit (148)
Ap luulee että ripari käydään koska uskonto on nuorelle valtavan tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Ap luulee että ripari käydään koska uskonto on nuorelle valtavan tärkeä.
Samaan törmää kun keskustelee kirkosta eroamisesta sellaisen kanssa joka itse on sitoutunut kirkkoon ja joka eroaisi (väliaikaisesti) vain äärimmäisenä protestina. Tällainen henkilö ei ymmärrä että suurin osa eroajista on niitä joille kirkko ja uskonto kaikissa muodoissaan on täysin yhdentekevää. Eroaminen ei ole yleensä kannanotto kirkon linjaa vastaan tai sen puolesta. Eroaja eroaja eroaa kirkosta samasta syystä kuin heittää itselleen tarpeettomaksi käyneen tavaran roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap luulee että ripari käydään koska uskonto on nuorelle valtavan tärkeä.
Samaan törmää kun keskustelee kirkosta eroamisesta sellaisen kanssa joka itse on sitoutunut kirkkoon ja joka eroaisi (väliaikaisesti) vain äärimmäisenä protestina. Tällainen henkilö ei ymmärrä että suurin osa eroajista on niitä joille kirkko ja uskonto kaikissa muodoissaan on täysin yhdentekevää. Eroaminen ei ole yleensä kannanotto kirkon linjaa vastaan tai sen puolesta. Eroaja eroaja eroaa kirkosta samasta syystä kuin heittää itselleen tarpeettomaksi käyneen tavaran roskiin.
Kyllä näinkin, tosin kun kyseessä on verrattain kalliin jäsenmaksun omaava yhteisö, niin rahalla on kyllä erittäin merkittävä osuus eroamisissa, väittäisin että se on jopa se kaikkein merkkittävin syy. Niin se myös itsellänikin aikoinaan oli, kun jäsenmaksu uuden parempipalkkaisen työn vuoksi nousi niin merkittävästi, että en halunnut maksaa niin suurta vuosittaista jäsenmaksua puulaakille, jonka kansa en ollut ollut vuosikymmeniin missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Mua kiehtoo katolinen kirkko pyhimyksineen ja hienoine puitteineen. Usko on näkyvää ja osa arkea monessa maassa, ei mitään ihmeellistä siis. Ristinmerkit ja kaikki. Perinteiden kunnioitus näkyy.
Luterilaisuus on ankeaa, harmaata, kylmää ja synkkää. Riisutussa kivikirkossa istutaan kovalla penkillä, kirkon ainoana koristuksena ristillä roikkuva Jeesus ja ehkä joku alttarivaate. Uusista moderneista kirkoista en viitsi edes aloittaa. Lisäksi Suomessa uskonnollisuus on noloa ja uskovat aina jollain lailla hihhuleita. Katolisissa maissa uskonnollisuus on ihan normaalia ja tavalliset ihmiset voivat olla jollain tasolla uskossa.
Voi, olen hyvin eri mieltä kanssasi. Minusta luterilaisuuteen kuuluu hyvin kauniita, hienoja perinteitä. Esimerkiksi musiikki - vaikka pidänkin esim.ortodoksien laulusta omalla tavallaan ja siinä on omnalaisensa hieno tunnelma, kyllä vaikka Bachin kuuleminen uruilla soitettuna on hienointa kirkkomusiikkia, mitä tiedän. Myös luterilaiset kirkkorakennukset, erityisesti vanhat, ovat hyvin kauniita.
Itse olen nuori ja minulla ongelmana kirkon toiminnassa on taas kaiken arkistaminen niin, että sitä aitoa sanomaa ja pyhyyden tunnetta harvoin enää löytää. En vaadi, että ei saisi olla muunkinlaisia kokeiluja, mutta jos suurin osa tilaisuuksista alkaa olla sanomaltaan kevyttä höttöä ja se kaunis kirkkomusiikki korvataan koko ajan jollakin levottomalla uudella jutulla, tulee tyhjä ja ärsyyntynyt olo.
Tykkään käydä usein sunnuntaina aamukirkossa kauniissa lähikirkossani, mutta ei meinaa jaksaa kaikkia uusia tempauksia. Haluaisin vain istua penkissä hiljaa ja kuunnella yksinkertaista, selkeää ja suoraa saarnaa ja kaunista, rauhallista musiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap luulee että ripari käydään koska uskonto on nuorelle valtavan tärkeä.
Samaan törmää kun keskustelee kirkosta eroamisesta sellaisen kanssa joka itse on sitoutunut kirkkoon ja joka eroaisi (väliaikaisesti) vain äärimmäisenä protestina. Tällainen henkilö ei ymmärrä että suurin osa eroajista on niitä joille kirkko ja uskonto kaikissa muodoissaan on täysin yhdentekevää. Eroaminen ei ole yleensä kannanotto kirkon linjaa vastaan tai sen puolesta. Eroaja eroaja eroaa kirkosta samasta syystä kuin heittää itselleen tarpeettomaksi käyneen tavaran roskiin.
Kyllä näinkin, tosin kun kyseessä on verrattain kalliin jäsenmaksun omaava yhteisö, niin rahalla on kyllä erittäin merkittävä osuus eroamisissa, väittäisin että se on jopa se kaikkein merkkittävin syy. Niin se myös itsellänikin aikoinaan oli, kun
Voi olla että sinulla oli näin mutta kuvaukseni tyypillisestä eroajasta perustuu kirkon tutkimuskeskuksen tekemiin tutkimuksiin. Raha on varmaan yksi signaaleista.
Tiivistettynä: tyypillisen eroajan eroamista säätelee kaksi tekijää. Ensiksi on kirkosta eroamisen vaiva, mikä on nykyään käytännössä nolla. Toiseksi on kirkkoon kuulumisen aiheuttama vaivaantuneisuus. Mikä tahansa signaali mikä lisää jälkimmäistä (kirkollisvero, Päivi Räsäsen esiintyminen julkisuudessa jne) lisää eroja.
Nuorilla on muitakin paikkoja tavata toisiaan kuin seurakunnan tilat. Yleensä ajan vie opiskelu, harrastukset ja kaverit. Harrastuksetkin on useimmilla sellaisia, ettei kirkko pystyisi niitä edes järjestämään.
Kävin aikoinaan rippikoulun kauniin tytön vuoksi. Uskonto ei ole koskaan kiinnostanut millään lailla. Sadut ovat pienemmille lapsille.
Minun kohdallani kirkko teki sen väärin, että heidän opetuksensa perustuu ihmisten kirjoittamaan kirjaan, minkä väittävät tulleen taikuuden välityksellä kirjoittajien ulkopuolelta.
Riparilla rakennelma alkoi tuntua niin sietämättömän valheelliselta, että rippijuhlien jälkeen erosin koko laitoksesta.