20 vuoden parisuhde päättymässä..

Tässä kun eletään jo hyvän matkaa maaliskuuta,  niin mietin tuossa, kun on varmaan pari kertaa ohimennen nähty tämän vuoden puolella ja viimekertaisesta on jo useampikin viikko takana, niin tuntuisi varmaan "oudolta" nähdä edes sattumalta tuo ihminen, joka oli osa jokapäiväistä elämää niin kauan..

En tiedä kun ei ole kokemusta, mutta en osaa kuvitella..Nopeasti se läheisin ja tärkein ihminen elämässä tavallaan "katoaa" .. Fyysisesti ainakin..Ajatuksista ei niinkään.. Ja sitten siinä on varmaan se, että kun toinen osapuoli on työstänyt tuota eroa päässään jo pitkän tovin niin luulen, että ei hän varmaan hirveän paljoa uhraa ajatusta minuun, ainakaan tässä vaiheessa.. Se on myös se tila, johon itse pyrin päivä päivältä enemmän..AP

Vierailija kirjoitti:

Tässä kun eletään jo hyvän matkaa maaliskuuta,  niin mietin tuossa, kun on varmaan pari kertaa ohimennen nähty tämän vuoden puolella ja viimekertaisesta on jo useampikin viikko takana, niin tuntuisi varmaan "oudolta" nähdä edes sattumalta tuo ihminen, joka oli osa jokapäiväistä elämää niin kauan..

En tiedä kun ei ole kokemusta, mutta en osaa kuvitella..Nopeasti se läheisin ja tärkein ihminen elämässä tavallaan "katoaa" .. Fyysisesti ainakin..Ajatuksista ei niinkään.. Ja sitten siinä on varmaan se, että kun toinen osapuoli on työstänyt tuota eroa päässään jo pitkän tovin niin luulen, että ei hän varmaan hirveän paljoa uhraa ajatusta minuun, ainakaan tässä vaiheessa.. Se on myös se tila, johon itse pyrin päivä päivältä enemmän..AP

Jokaisen polku on erilainen, jokainen suree omalla tavallansa ja jokaisella se vaatii oman aikansa. Ole armollinen itsellesi.

Minulla meni 10 kuukautta siihen, että pystyin henkisesti päästämään irti. Tästä ensimmäiset 5 kk asuttiin vielä yhdessä ja 5 kk erillään. Erona oli se, että mies halusi erota, mutta tavallaan ei kuitenkaan pystynyt kokonaan päästämään irti. Myöhemmin selvisi, että toinen nainen oli kuitenkin siellä taustalla. Olimme 28v yhdessä ja ihan kokonaan yhteydenpitoa ei voinut katkaista, sillä meillä yhteinen lapsi (nyt aikuinen).

Kipeätä teki päästää irti, mutta oman toipumisen takia se oli tehtävä.

Olet hirmuisen hienosti pärjännyt. Ja kyllä se toisen osapuolen täydellinen hiljaisuus kertoo, että Hän on jatkanut matkaa.

Minä kyllä sanon, että elämä muuttuu vielä hyväksi Sinullakin. On ehkä hyvä ensin oppia olemaan myös yksin, mutta ei erolle ole mitään käsikirjaa. Elä avoimin mielin, elämä on yllätyksiä täynnä, myös positiivisia.

Itse tapasin uuden ihmisen todella pian, en sellaista etsinyt sillä olin vielä sydän ruvella. Oltiin hyvin avoimia alusta asti, Hänellä myös pitkästä suhteesta ero takana. Ei ollut paineita kun tapailu oli alkuun kevyttä, uskalsi puhua kaikki arimmatkin asiat. Niin siinä sitten kävi, että kohta vuosi oltu yhdessä ja suunnitelmia on paljon. Toisen kanssa on hyvä olla, elämä voi yllättää.

Ja tuolla edellisellä kirjoituksellani halusin vielä sanoa, että moni ajatteli, että oma suhteeni tuli liian pian. Onneksi uskalsin heittäytyä. Emme ole puhuneet eksistämme pahaa, olemme puhuneet täysin avoimesti kaikesta. Meidän tapauksessa olemme toipuneet yhdessä, olemme antaneet haavojemme näkyä ja parantua. Olemme nauttineet toisistamme ja mitään kumpikaan ei pidä itsestäänselvyytenä. 

Vierailija kirjoitti:

Ja tuolla edellisellä kirjoituksellani halusin vielä sanoa, että moni ajatteli, että oma suhteeni tuli liian pian. Onneksi uskalsin heittäytyä. Emme ole puhuneet eksistämme pahaa, olemme puhuneet täysin avoimesti kaikesta. Meidän tapauksessa olemme toipuneet yhdessä, olemme antaneet haavojemme näkyä ja parantua. Olemme nauttineet toisistamme ja mitään kumpikaan ei pidä itsestäänselvyytenä. 

 

Kiitoksia viestistäsi.  Hienoa että olen saanut vierellesi ihmisen, joka tukee sinua. Sitä minäkin toivon kun eteenpäin lähden. Ja mitä tulee jälkeenpäin tietoon kolmannesta osapuolesta, niin tässä vaiheessa minulle jo on aika selvää, että on sellaista ollut tai ei, niin lopputulos on nyt täysin sama. Tiet ovat nyt haarautuneet lopullisesti ja nyt on minunkin aika laittaa ykkösvaihde päälle ja katsoa minne matka jatkuu.. Juuri niinkuin hänkin on tehnyt.  Lähden ehkä hitaammin liikkeelle, mutta ei tämä ole kilpailu.

Sen tiedän, että jos minulle suodaan vielä se onni, että löytyy sellainen kumppani, joka kanssani haluaa matkaa jatkaa, niin kaikkeni annan uuteen suhteeseen siinä vaiheessa. Rehellisyyden,  uskollisuuden,  rakkauden ja 100% luotettavuuden. Mutta luulen, että siihen tilanteeseen saa vielä tovin kulkea yksin. Mutta suunta on nyt täysin selvä ja tie alkaa aueta sumun keskeltä..AP

Mikä asia johti tuohon viimeisimpään varmuuteen siitä että tiet ovat haarautuneet nyt lopullisesti? Hienoja oivalluksia että tässä ei ole kyse kilpailusta. Kilpailu vain sumentaa oikean järjen ja ajattelun ja tunteen siitä mitä oikeasti haluaa eli siitä ei seuraa välttämättä hyvää. Hienoja arvoja nuo rehellisyys, rakkaus ja luottamus, niitä kun seuraa niin löytää itselleen ainakin rauhan <3 

Vierailija kirjoitti:

Mikä asia johti tuohon viimeisimpään varmuuteen siitä että tiet ovat haarautuneet nyt lopullisesti? Hienoja oivalluksia että tässä ei ole kyse kilpailusta. Kilpailu vain sumentaa oikean järjen ja ajattelun ja tunteen siitä mitä oikeasti haluaa eli siitä ei seuraa välttämättä hyvää. Hienoja arvoja nuo rehellisyys, rakkaus ja luottamus, niitä kun seuraa niin löytää itselleen ainakin rauhan <3 

Se on varmasti se, kun kyllä tuo toinen on päästänyt irti jo hyvän aikaa sitten..Kuvitelmat ja toivot minkäänlaisesta paluusta ym. Ovat nyt selkiytyneet. Näinhän se on ollut jo tovin, mutta ei ole ollut valmis päästämään kokonaan irti oikeasti..Nyt olen sen tehnyt..Tiedän myös mitä haluan tulevaisuudelta, mutta pitää vielä tunnistaa oikea tapa lähteä sitä etsimään..

Sen takia en ole näiden kuukausien aikana edes mitään deittailuja ym. edes harkinnut, koska halusin päästää ensin irti ja sen jälkeen vasta antaa tilaa mahdolliselle uudelle ihmiselle. Ei siihen varmasti mitään sen selkeämpää merkkiä tule esimerkiksi, että nyt voisi laittaa jonkun profiilin nettiin ym. Mutta ainakin omassa mielessä irti päästäminen entisestä on se tärkein vaihe.. 

Aloitan sitten uuden kumppanin etsimistä viikkojen tai kuukausien sisällä, niin voin nyt rehellisesti todeta itselleni: "olen päästänyt irti ja nyt olen valmiimpi kuin koskaan jatkamaan elämää eteenpäin".  

Hyvät muistot jää ja katkeruus on poissa ja hänkin tietää sen. Eikä se aika hukkaan mennyt. Olen kehittynyt ihmisenä tuon suhteen aikana ja nyt eron jälkeen myös vielä valtavasti.  Ja olisihan se huonomminkin voinut mennä..Oli siinä sentään parin vuosikymmenen taival.  AP

Ja vielä tuohon edellisen loppuun vertauskuvallisesti,

Ensimmäinen kirja on nyt kirjoitettu kokonaan ja on nyt kansia myöden valmis. 

Pöydälle on nostettu luonnosvihko, joka odottaa tekstiä uuden kirjan syntymiseen. Se olisi vaan mukavampi kirjoittaa kaksin. AP

Hienoa että on selvästi edistynyt tuo asia sinulla ja alkaa taas tulla hieman valoa sinne elämään!

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä tuohon edellisen loppuun vertauskuvallisesti,

Ensimmäinen kirja on nyt kirjoitettu kokonaan ja on nyt kansia myöden valmis. 

Pöydälle on nostettu luonnosvihko, joka odottaa tekstiä uuden kirjan syntymiseen. Se olisi vaan mukavampi kirjoittaa kaksin. AP

Hienosti kuvattu... voithan seuraavan kirjan aloittaa yksin, juonenkäänteet sitten kertovat kuka/keitä matkalle tulee mukaan...

Ak

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä tuohon edellisen loppuun vertauskuvallisesti,

Ensimmäinen kirja on nyt kirjoitettu kokonaan ja on nyt kansia myöden valmis. 

Pöydälle on nostettu luonnosvihko, joka odottaa tekstiä uuden kirjan syntymiseen. Se olisi vaan mukavampi kirjoittaa kaksin. AP

Hienosti kuvattu... voithan seuraavan kirjan aloittaa yksin, juonenkäänteet sitten kertovat kuka/keitä matkalle tulee mukaan...

Ak

Näinhän se kyllä on. Olen kyllä jo tinder sovelluksen ladannut, mutta vielä en ole sitä ensimmäistä askelta ottanut profiilin luontiin.. yritän ehkä jossain vaiheessa tässä ja jos tuntuu luontevalta, niin voin edetä..Jos taas tuntuu oudolta niin katson uudelleen. Mutta ei voi tietää ennen kuin yrittää, koska vastaavasta ei ole kokemusta ennestään..

Pitää vaan lähteä sillä mielellä liikenteeseen, että on kuitenkin aito oma itsensä ja tosissaan, mutta ei ota heti liian vakavasti.  Ja voihan hyvin olla, että kestää kauan ennen kuin edes mitään tulee.. Nyt on oma mieli siinä pisteessä, että mikään hullu kiire ei ole vaan katsotaan rauhassa miltä tämä outo maailma näyttää ja sopii omaan ajatukseen. Kyllä siellä varmaan paljon on erilaisia ihmisiä, mutta olisihan se hienoa jos joku osuisi kohdalle, joka jakaisi samat arvot, jotka itselläni on ja kiinnostuisi ihan oikeasti minusta.

Näin sitä hieman jopa jännittää koko hommaa, mutta toisaalta viime ajat ovat olleet niin pimeät, että jos olen näistäkin selvinnyt, niin eiköhän sitä selviä jatkossakin kaikesta minkä elämä eteen tuo jatkossa..AP

Hienosti olet asiaa käsitellyt etkä heti lähtenyt seuraa hakemaan, kun oli ne vaikeimmat ajat päällä. On ollut ilo seurata edistymistä. Toivottavasti saa jatkoa vielä iloisemman tulevaisuuden merkeissä. 

Sen verran pitää kysyä, että onko jollain kertoa kokemusta omalta kohdaltaan tästä kun pitkän suhteen jälkeen alkaa hakemaan seuraa, joko tinder tai muuten niin onko ihan normaalia,  että hieman oudolta tuntuu aluksi ja onko kuinka nopeasti tuntunut luontevammalta..AP

Vielä ei ollut oikea aika laittaa mitään profiilia tuonne nettiin.. Ensin ajattelin, että yrittäisin jo viikonloppuna sen tehdä, mutta vasta sitten etenen siihen vaiheeseen kun tuntuu helpommalta. 

Nyt olen päässyt siihen pisteeseen, että vanhasta on päästetty irti ja olen hyväksynyt tapahtuneen, mutta vielä pitää päästä sinuiksi sen ajatuksen kanssa, että olisi valmis edes laittamaan tykkäystä kenellekään.. Vaikka entinen on jo selvästi mennyt jatkanut omaa polkuaan,  niin oma tahtini on vaan hieman erilainen..Ja luulen sen johtuvan siitä että toinen oli eron jo tehnyt päässään selväksi itselleen.. Ja varmasti siitä että luulen minulla olleen enemmän sitä Rakkautta häneen kuin päinvastoin..Mutta päivä kerrallaan..AP

Itsellä se erosuru ja tietynlainen viha tuli vasta siinä vaiheessa kun exä alkoi puolen vuoden päästä erosta tapailla naista johon oli ollut ihastunut ennen meidän seurusteluamme eli reilut 20 vuotta aikaisemmin. Aloin kyseenalaistaa käytännössä koko suhteemme historian. Kuvittelin siis itse päässeeni tässä vaiheessa jo erosta eteenpäin, mutta tunteiden vahvuus yllätti todella.

Jaksamista sinne <3 Kyllä se vaikuttaa kun olet eri vaiheessa kuin toinen, mutta kyllä sinäkin vielä pääset samaan pisteeseen. 

Pääsin siis siihen pisteeseen, että latasin tinder sovelluksen, mutta profiilin tekeminen jäi alkutekijöihinsä, kun outo tunne valtasi kehon. Katsoin parhaaksi laittaa vielä ns. harkinnan tasolle.  toisessa paljon pienemmässä, minulla oli hetken profiili, mutta senkin pistin pois, koska minulle tulleeseen viestiin / tykkäykseen ei vaan ollut valmis alkamaan mitään ja tuhlaamaan toisen kallista aikaa tässä vaiheessa minuun..Osittain harmittaa, että näin käsittelen tätä tilannetta, mutta näin se vaan menee..AP

Vierailija kirjoitti:

Itsellä se erosuru ja tietynlainen viha tuli vasta siinä vaiheessa kun exä alkoi puolen vuoden päästä erosta tapailla naista johon oli ollut ihastunut ennen meidän seurusteluamme eli reilut 20 vuotta aikaisemmin. Aloin kyseenalaistaa käytännössä koko suhteemme historian. Kuvittelin siis itse päässeeni tässä vaiheessa jo erosta eteenpäin, mutta tunteiden vahvuus yllätti todella.

Kiitoksia viestistäsi näin se varmasti usein menee. Se tulee pintaan uudelleen varsinkin kun näkee tai kuulee toisen jatkaneen nopeasti..Tuossa oli puoli vuotta sentään..Mutta jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee ja elää sitten tyylillään..AP

Vierailija kirjoitti:

Jaksamista sinne <3 Kyllä se vaikuttaa kun olet eri vaiheessa kuin toinen, mutta kyllä sinäkin vielä pääset samaan pisteeseen. 

Kiitoksia!  Uskon itsekin siihen pääseväni vielä <3 Mielestäni olen pahimmasta vaiheesta selvinnyt, niin eiköhän tämä tästä hitaasti mutta varmasti etene..AP

Vierailija kirjoitti:

Itsellä se erosuru ja tietynlainen viha tuli vasta siinä vaiheessa kun exä alkoi puolen vuoden päästä erosta tapailla naista johon oli ollut ihastunut ennen meidän seurusteluamme eli reilut 20 vuotta aikaisemmin. Aloin kyseenalaistaa käytännössä koko suhteemme historian. Kuvittelin siis itse päässeeni tässä vaiheessa jo erosta eteenpäin, mutta tunteiden vahvuus yllätti todella.

Kuinka muuten sen jälkeen pääsit taas siitä tunteesta eroon?  AP

Minulla on kohta 10v parisuhde päättymässä. Syynä miehen kylmyys, ei ole hellyyttää, ei luottamusta, ei seksiä. Olen näkymätön, miestä ei kiinnosta mikään minuun liittyen ja on tyytyväinen kun pysyn hiljaa ja näkymättömänä. Enää en edes ota asioita puheeksi kun se ei johda mihinkään. Mistään ei saa puhua, mies kyllä keskutelee muiden kanssa ongelmistamme, muttei minun. Kun nainen lopettaa puhumisen ja aloittaa mykkäkoulun, on ero hyvin lähellä.