20 vuoden parisuhde päättymässä..

Vierailija kirjoitti:

Liittyikö tuohon takapakki vaiheeseen jotain mikä sen laukaisi? Jos nyt lopullisesti hyväksyit että tilanne on tämä ja pääset irrottautumaan? Eli oliko tuolla takapakilla ns kuitenkin tarkoitus ja se auttaa sinua taas eteenpäin? 

Kyllä se oli vaan se lopullinen tajuaminen ja eron hyväksyminen.. Se, että vanha jää nyt taakse ja on aloitettava uusi. Ja osittain se takapakki johtuu varmaan tunteesta, että kaikki on vähän niinkuin aloitettava alusta..Se pitää vaan alkaa näkemään positiivisella tavalla..

Ja tuntui ehkä alussa että eletty aika meni hukkaan, mutta nyt olen sisäistänyt sen, että ei se niin ole.. Olihan siinä matkalka paljon hyvääkin. En vaan lopulta riittänyt toiselle ja toivottavasti elämä hymyilee jatkossa molemmille tahoillaan. Enhän itse haluaisikaan olla toiselle onnellisuuden esteenä vaan nimenomaan onnellisuuden tuojana..AP

Ja myös siihen takapakkiin liittyy hieman se, kun sitä luuli tuntevansa toisen aika hyvin kaikkien näiden yhdessä elettyjen vuosien jälkeen, mutta nyt tuntuu osittain siltä, että en sittenkään tuntenut.. Tai sitten vaan toinen muuttui ,niin paljon ja tapahtui sitten sen myötä myös tämä muutos. Nyt kun ajattelen ja katson kuvaa tuosta ihmisestä niin tuntuu etten oikeastaan tunnekaan.. Ei ole se sama tuttu ihminen enää.. Mutta eikö se olekin eron suurin muutos, että toiselle muututaan vieraaksi jälleen..AP

Olen myös eronnut 20 v suhteesta vähän aikaa sitten. Harkitsin pitkään tinder-profiilin tekemistä koska ajatus tuntui niin oudolta. Ja oudolta se swaippailu on kyllä tuntunutkin. Silti ajattelen, että se on tässä tilanteessa ihan paikallaan, kun se myös auttaa hahmottamaan paremmin mitä itse asiassa toivoo, ja raadollista kyllä, kertoo myös omasta asemasta "parisuhdemarkkinoilla". Tällaiset asiat kun ovat tässä parisuhteen aikana muuttuneet jonkun verran.

Aluksi tunsin itseni tosi kömpelöksi, ajattelin että miten osaan enää kenellekään jutella. Samoin ei jaksaisi kauheasti esittää mitään, ja koko ajan tulee opeteltua sitäkin miten olla sopivan avoin. En tiedä kuinka kauan tuolla silti pystyn olemaan, tietty kyynisyys heijastuu monista profiileista ja viestittelystäkin. Ja mulla on tunne, että monet ihmiset on aika rikki (niin kuin toki itsekin).

Vierailija kirjoitti:

Olen myös eronnut 20 v suhteesta vähän aikaa sitten. Harkitsin pitkään tinder-profiilin tekemistä koska ajatus tuntui niin oudolta. Ja oudolta se swaippailu on kyllä tuntunutkin. Silti ajattelen, että se on tässä tilanteessa ihan paikallaan, kun se myös auttaa hahmottamaan paremmin mitä itse asiassa toivoo, ja raadollista kyllä, kertoo myös omasta asemasta "parisuhdemarkkinoilla". Tällaiset asiat kun ovat tässä parisuhteen aikana muuttuneet jonkun verran.

Aluksi tunsin itseni tosi kömpelöksi, ajattelin että miten osaan enää kenellekään jutella. Samoin ei jaksaisi kauheasti esittää mitään, ja koko ajan tulee opeteltua sitäkin miten olla sopivan avoin. En tiedä kuinka kauan tuolla silti pystyn olemaan, tietty kyynisyys heijastuu monista profiileista ja viestittelystäkin. Ja mulla on tunne, että monet ihmiset on aika rikki (niin kuin toki itsekin).

Kiitoksia kun kerroit omasta kokemuksestasi. Joo en minäkään kyllä aio esittää mitään, vaan olla oma itseni. Mitä tulee avoimuuteen, niin siinä en usko olevan ongelmaa.. olen kuullut samaa, että voi olla aika raakaakin touhua, mutta kyllä itsekin jossain vaiheessa sen profiilin teen..Saa nähdä tuleeko paljon "tuttuja" vastaan.. Toisaalta eihän siitä tarvitse välittää, koska olen vapaa olemaan siellä sitten kun asiat näin ovat menneet..AP

Vierailija kirjoitti:

Ja myös siihen takapakkiin liittyy hieman se, kun sitä luuli tuntevansa toisen aika hyvin kaikkien näiden yhdessä elettyjen vuosien jälkeen, mutta nyt tuntuu osittain siltä, että en sittenkään tuntenut.. Tai sitten vaan toinen muuttui ,niin paljon ja tapahtui sitten sen myötä myös tämä muutos. Nyt kun ajattelen ja katson kuvaa tuosta ihmisestä niin tuntuu etten oikeastaan tunnekaan.. Ei ole se sama tuttu ihminen enää.. Mutta eikö se olekin eron suurin muutos, että toiselle muututaan vieraaksi jälleen..AP

Voin niin samaistua tähän, oma suhteeni kesti sen 28 vuotta. Ihminen oli niin tuttu minulle, kasvoimme yhdessä, luulin tuntevani eksäni kuin itseni. Eron jälkeen olen joutunut monen kertaan miettimään, että tunsinko sitten kuitenkaan ? Laisinkaan ? Meillä oli ongelmana eksän puhumattomuus, ero tuli todellakin puskista. Olen joutunut toteamaan, että joko toinen on muuttunut, tai molemmat ovat muuttuneet tai sitten en vaan tuntenut Häntä kuitenkaan. 

Omaan eropolkuuni kuului kyllä vaiheet, jolloin mentiin askel eteenpäin ja tultiin kaksi taaksepäin. Sanoisin, että normaalia on takapakitkin, kuuluu asiaan kun on rakastanut paljon.

Tinder asioihin en osaa ottaa kantaa, on nykyään toki nykypäivää, mutta itselleni vieras maailma. Ajatuksena hieman pelottava, mutta pohjautuu vain kuulopuheisiin.

Terkut Kuurankukalle, ilo aina lukea tekstejäsi (terveisin: 28v yhdessä toisesta pitkästä ketjusta).

Ap, joko talviloma lähenee? Reissu varattu?

Ak

Eihän mikään satu niin paljon kuin se, ettei rakasteta. Voit AP ajatella, että sinulla ei ole mitään hätää, sillä sinuun sattuu. Olet tunteva ihminen: sinulla on sielu.

Rakkaudettomuuden alla voi olla monia syitä, joista pitkäaikaista kumppaniaan arvostava ei puhu jätetylle osapuolelle. Usein siksi, että ne syyt ovat paljon hankalampia selittää kuin mihin sanat riittävät. Esimerkiksi toisen vieraan tuntuiseksi muuttuminen on tällainen, sen vain tuntee vaikkei olisi mitään eriteltäviä syitä sille.

Sinun on hyvä muistaa, että ainakin ex-vaimosi oli rehellinen ja kertoi, ettei rakasta sinua enää. Se kertoo siitä, että hän kunnioittaa sinua ja näkee sinut ihmisenä, joka ansaitsee totuuden eikä valheita. Sinä  et ole hänelle mitätön, eikä hänen rakkautensa ollut valhetta ennen kuin se hiipui. Todennäköisesti exäsi haluaa myös sinulle vielä rakkautta ja onnea.

 

Kauhun, surun, vihan ja tyhjyyden jälkeen jätetyksi tullut alkaa kasvattaa uutta minäkuvaa. Olet vielä tyhjyyden vaiheessa, siitä se outo tunne Tinderiä ladatessa. Minulla kesti noin 1,5 vuotta jätetyksi tulemisen jälkeen, että koin tuntevani uuden minäni ja olevani valmis toisten kohtaamiseen. Nyt kun erosta on yli 10 vuotta, olen samaa mieltä exäni kanssa: me emme sopineet yhteen.

Kiitos viesteistänne. Olen tässä nyt hetken kirjoitellut yhden naisen kanssa viestejä ja kyllä hieman ihmeelliseltä tuntuu kieltämättä.. mutta saa nähdä.  Viestittelystä on vielä pitkä matka seuraavaan vaiheeseen ja jos alkaa tuntua siltä, että ei pysty, niin sanon rehellisesti kyllä sitten viestissä.  Mutta osittain kivaa vaihtelua tilanteeseen,  mutta kyllä jopa "hieman" jännittää vaikka juttu luistaa...Mutta yritän muistaa että on vain viestittelystä kysymys tässä vaiheessa..AP 

Kuulostaa siltä että olet edistynyt :) Saitko luotua sen profiilin johonkin deitti paikkaan vai tunnetko naisen entuudestaan? Miten siis päädyit viestittelyyn?

Oli hetken profiili muualla kuin tinderissä.  Ja sitä kautta alkoi viestit, mutta tosiaan välimatka aika iso niin katsotaan nyt että kuinka toimin. Varsinkin jos pidemmälle sattuisi menemään, niin etäsuhde on aika haastava yleensä.. Ja sitten en tiedä johtuuko tämä outo olo vielä ajankohdasta, vaiko olisiko olo joka tapauksessa tällainen ns. ekaa kertaa suhteen jälkeen..AP

Olipa ihana viesti tuo numero 807. Oikein oivaltavaa. Joskus vain käy näin ja se pitää vain hyväksyä, mikä on oma prosessinsa kaikkine tunteineen.

Ap, kuulostaa hyvältä. Sinulla on oikeus kaikenlaisiin tunteisiin ja joskus ne ovat vain tunteita, jotka menevät ohi. Viestittely on jo konkreettinen askel kohti tulevaisuutta. Eihän siinä mitään menetäkään. Sen sijaan voit saada. Parisuhteen, ystävyyden tai seuraa. Kaikkihan on kiinni teistä kahdesta. Kannustan rehellisyyteen ja siihen, että kuuntelet itseäsi. Kyllä se siitä vielä valaistuu.

Ehkä voisit vielä miettiä, mikä on se viimeinen pidäke sinulla mikä saa uuden askelen ottamisen tuntumaan ihmeelliseltä. Eli lähinnä mitä ajatuksia päässäsi herää sillä hetkellä. Meidän ajatukset johtavat toimintaan ja joskus ne ovat aika kummallisia, jopa haitallisia. Tärkeintä on tunnistaa, millaisia "keloja" päässään pyörittää. Ja ovatko ne totta tai hyödyksi millään tavalla. Otetaan vaikka esimerkiksi, että jos ihminen ajattelee olevansa huono jossain, hän myös toimii sen mukaisesti, vaikka se ei olisikaan totta.

Voimia ja valoa! Kiva, että 28 vuotta yhdessä on löytänyt tiensä myös tähän ketjuun. Aina on kiva kuulla valoisia uutisia. Olet esimerkkinä varmasti monelle, että eron jälkeenkin on onnellista elämää. 

Kuurankukka

Terkut tutuille🌻

Itse erosin 20 v sitten 9-vuotisesta avioliitosta. Se oli kyllä yhteinen päätös, eikä ollut lapsia. Päätin silloin, että elän vapaata sinkkuelämää ainakin puoli vuotta. Kahden viikon päästä kuitenkin tapasin naisen, joka vei jalat alta. Me ollaan oltu nyt yhdessä 20v. Minä olin kyllä ehtinyt prosessoida eroa vuosia etukäteen ja halusin erota, kun taas sinut pakotettiin tähän. Mutta kyllä suhteen aluksi huomasin, että olisi ollut hyvä olla muutama kk yksin ennen kuin ryhtyy niin vakavaan suhteeseen. Toin mukanani vanhan suhteen epävarmuuksia ja prosessoimatonta traumaa. Mutta tilaisuus vain oli niin hyvä, että siihen piti tarttua. Pääsin niistä eroon uuden suhteenkin kuluessa.

Täällä myös yksi pitkästä liitosta eronnut. En olisi koskaan uskonut eron olevan tämmöinen kriisi elämässä. Tunnistan ja pystyn samaistumaan niin paljon Ap:n kirjoituksiin, ettei tosikaan. Eron vaiheita on monia ja päivät vaihtelevat vieläkin. Ja enpä usko, että ilman tätä kokemusta olisin koskaan voinut ymmärtää, mitä toinen eronnut oikeasti käy läpi. 

Ap, onko Pääsiäusen suunnitelmat selvillä?

Kerrohan kuulumisia

Mukavaa tikkutiistaita, huomenna on sit kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai🙂

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap, onko Pääsiäusen suunnitelmat selvillä?

Kerrohan kuulumisia

Mukavaa tikkutiistaita, huomenna on sit kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai🙂

Ak

Sori ap, näppivirhe: ak laittoi siis tämän viestin

Apllä taitaa kiireitä piisata, kun kirjoittelut jääny vähiin...

Toivottavasti kaikki on kunnossa

Leppoisaa lankalauantaita ja Pirteätä Pääsiäistä

Ak

Ap, hoi

Kerrothan kuulumisia

Ak

Hiljenikö tämä ketju kokonaan? Harmi, jos

Taisi olla provo...