20 vuoden parisuhde päättymässä..

Leftover kirjoitti:

Tein itselleni ihan tunnuksen, jos tästä kehkeytyy jotain, mitä tahdon myöhemmin lukea. Niin löydän sitten viestit.

Kiitoksia kun kerroit omaa tariinasi tänne. Joo, aikamoista tunteiden vuoristorataa tämä on ollut monet kuukaudet. Itse en varmaan ole se paras neuvoja, kun oma juttu vielä näin ns. Päällä. Tuo on tietysti paha jos epäilee että kuvioissa on se kolmas henkilö.. ja varsinkin se on paha jos toisesta ei ole (miestä tai naista..kun ei käynyt ilmi tekstistä).. sitä myöntämään tuossa vaiheessa..

Ainoa mitä itse voin tässä vaiheessa itse sanoa helpottavista asioista on se,  että olen pitänyt arkirutiineja yllä. Jos siis on työ, niin sinne vaan "normaalisti" ja toinen on liikunta.  Nämä tietysti yksilöllistä juttua, mutta omalla kohdalla on hieman helpottavaa.. illat yksin kotona pahimmat ja ne viikonlopun yksinäiset aamut..

Useamman kuukauden itse olen tätä käsitellyt ja varmaan vielä tovi menee kyllä..On myös yksi muu murhe käsiteltävänä samaan aikaan, niin ottaa oman aikansa varmasti.. Sen verran olen tässä miettinyt josko esim parin kuukauden päästä olisi saanut itseään sen verran täältä jo "nostettua" että uskaltaisi kenties harkita jotain askelta eteenpäin, mutta sen näkee sitten..Erittäin paljon tsemppiä myös sinne..AP

Ei todellakaan mitään onnitteluja merkkipäivinä. Johan tuosta tulee olo, kuin olisit joku kerjäävä maan matonen. Nyt suunta eteenpäin!

Vierailija kirjoitti:

Tässä kun väkisinkin pyörii päässä mennyt aika ja elämä niin miettii väkisinkin sitä, että onkohan tuo toinen koskaan rakastanut minua missään vaiheessa..ja tätä mietin sen takia, että ikinä en sitä kuullut hänen sanovan. Ja tietysti myös siksi että tuntuu siltä että toinen "luovutti" niin helposti näin pitkän suhteen jälkeen.. vai onko se lause "minä rakastan sinua" jollekin vaan niin vaikea sanoa..AP 

Tässä luovuttamisessa on tietenkin kaksi näkemystä asiasta. Hänen näkemys voi olla, että yritti kaikkensa. Ja joskus toinen ei halua nähdä niitä asioita, jotka sitten johtaa eroon. Sitten ero voi yllättää ja vaikuttaa nopealta päätökseltä.

En sano, että näin välttämättä oli teidän tilanteessa, mutta se on yksi mahdollisuus. 

Tosiasia on nyt se, että ero on tullut, mitkä syyt sitten olivatkaan. Pitkän suhteen jälkeen aina saa oivalluksia pitkänkin ajan jälkeen, että miten asiat oikeastaan menivätkään. Välimatka ja tunteiden laantuminen auttaa näkemään asioita selvemmin. Siitä voi oppia tulevaisuuden varalle.

Yksi näkökulma täältä taas. On hyvin inhimillistä, että ihmisillä on kova tarve ymmärtää, miksi ero tapahtui. Se voi joissakin tapauksissa auttaa myös prosessissa eteenpäin ja auttaa ymmärtämään omaa osuuttaan tapahtumiin, mikä sitten voi olla hyödyksi tulevaisuudessa uusissa parisuhteissa. Joskus erolle on selkeitä syitä, on ylitsepääsemättömiä ongelmia tai paljastuu muita kumppaneita taustalta.

Mutta rakkaus on myös mysteeri. Joskus se vain loppuu. On klisee, että ihmiset kasvavat erilleen, mutta joskus se vain on niin. Esimerkiksi nuoresta asti yhdessä ollut pariskunta muuttuu paljon vuosien varrella. Se, mitä nuorena halusi, voi olla jotain aivan muuta mitä haluaa myöhemmin. Eli raadollisesti: joskus rakkaus vain loppuu. Jotkut jäävät silloin siihen tilanteeseen, jonkinlaiseen kämppis- tai muun tyyppiseen kumppanuussuhteeseen. Mutta onko sellaisessa tilanteessa lopulta kukaan onnellinen?

Tuossa on viisaita sanoja edellä, että ero on tullut ja näin se on, riippumatta mitä syitä siinä on takana. Eli on vain parasta hyväksyä tosiasiat, tavalla tai toisella, ja mennä eteenpäin. Se on suurin palvelus, mitä itselleen voi tehdä.

Kuurankukka

Vierailija kirjoitti:

Yksi näkökulma täältä taas. On hyvin inhimillistä, että ihmisillä on kova tarve ymmärtää, miksi ero tapahtui. Se voi joissakin tapauksissa auttaa myös prosessissa eteenpäin ja auttaa ymmärtämään omaa osuuttaan tapahtumiin, mikä sitten voi olla hyödyksi tulevaisuudessa uusissa parisuhteissa. Joskus erolle on selkeitä syitä, on ylitsepääsemättömiä ongelmia tai paljastuu muita kumppaneita taustalta.

Mutta rakkaus on myös mysteeri. Joskus se vain loppuu. On klisee, että ihmiset kasvavat erilleen, mutta joskus se vain on niin. Esimerkiksi nuoresta asti yhdessä ollut pariskunta muuttuu paljon vuosien varrella. Se, mitä nuorena halusi, voi olla jotain aivan muuta mitä haluaa myöhemmin. Eli raadollisesti: joskus rakkaus vain loppuu. Jotkut jäävät silloin siihen tilanteeseen, jonkinlaiseen kämppis- tai muun tyyppiseen kumppanuussuhteeseen. Mutta onko sellaisessa tilanteessa lopulta kukaan onnellinen?

Tuossa on viisaita sanoja edellä, e

Moi ja kiitos taas mielipiteestä. Ja nimenomaan tuo eteenpäin meno onkin nyt tässä vaiheessa jo se asia mikä on pääasiallinen tavoite minulle.  Ja sen eteen teen "töitä" .. Kun vaan tunnistan ne tekijät vielä, että uskallan ottaa sen ratkaisevimman askeleen tässä, eli lähestyä sitä treffailun maailmaa..Kyllä sekin vaihe tässä jossain kohtaa lähestyy.. AP

Ja liittyen nimenomaan tuohon eteenpäin menemiseen deittailun osalta, niin se on jännä tunne mikä itselle tulee, kun ajattelee esimerkiksi tekevänsä jonkun profiilin jonnekin deitti saitille.. Tuntee tekevänsä niinkuin jotain väärin..

Eli vaikka tuo toinen on lähtenyt ja ei enää olla yhdessä..Kai se tunne siitä häipyy, kun alkuun pääsee, mutta kummallista, koska eihän siinä enää tässä vaiheessa ole mitään pahaa..

Muistan lukeneeni jostain hiljattain haastattelun, että kun lähti eron jälkeen ensimmäisiä kertoja treffeille, niin oli tunne niinkuin olisi pettämässä..

Mutta pitää katsoa kuinka tämä tästä etenee siihen vaiheeseen sitten..AP

Vierailija kirjoitti:

Ja liittyen nimenomaan tuohon eteenpäin menemiseen deittailun osalta, niin se on jännä tunne mikä itselle tulee, kun ajattelee esimerkiksi tekevänsä jonkun profiilin jonnekin deitti saitille.. Tuntee tekevänsä niinkuin jotain väärin..

Eli vaikka tuo toinen on lähtenyt ja ei enää olla yhdessä..Kai se tunne siitä häipyy, kun alkuun pääsee, mutta kummallista, koska eihän siinä enää tässä vaiheessa ole mitään pahaa..

Muistan lukeneeni jostain hiljattain haastattelun, että kun lähti eron jälkeen ensimmäisiä kertoja treffeille, niin oli tunne niinkuin olisi pettämässä..

Mutta pitää katsoa kuinka tämä tästä etenee siihen vaiheeseen sitten..AP

Ja sitten siinä on se, että kun sen siirron tekee, niin se on sitten vähän niinkuin viimeinen sinetti entisen suhteen osalta. Mutta jompikumpi osapuoli sen jossain vaiheessa tekee..En tiedä kumpi on helpompaa. Nähdä toisen tekevän sen ensin vai kenties itse tehdä..

Vierailija kirjoitti:

Leftover kirjoitti:

Tein itselleni ihan tunnuksen, jos tästä kehkeytyy jotain, mitä tahdon myöhemmin lukea. Niin löydän sitten viestit.

Kiitoksia kun kerroit omaa tariinasi tänne. Joo, aikamoista tunteiden vuoristorataa tämä on ollut monet kuukaudet. Itse en varmaan ole se paras neuvoja, kun oma juttu vielä näin ns. Päällä. Tuo on tietysti paha jos epäilee että kuvioissa on se kolmas henkilö.. ja varsinkin se on paha jos toisesta ei ole (miestä tai naista..kun ei käynyt ilmi tekstistä).. sitä myöntämään tuossa vaiheessa..

Ainoa mitä itse voin tässä vaiheessa itse sanoa helpottavista asioista on se,  että olen pitänyt arkirutiineja yllä. Jos siis on työ, niin sinne vaan "normaalisti" ja toinen on liikunta.  Nämä tietysti yksilöllistä juttua, mutta omalla kohdalla on hieman helpottavaa.. illat yksin kotona pahimmat ja ne viikonlopun yksinäiset aamut..

Useamman kuuk

Oletko varma, että kolmas henkilö on mukana kuvioissa? Onko puolisosi tunnustanut? Vai millä verukkeella hän on poissa illat ja lauantaiaamun?

Pitää tähän sen verran laittaa selkeyden vuoksi, että minun eli AP:n tilanteessa ei ollut epäilyä kolmannen osapuolen osalta..vaan tuo yllä oleva koski tuota toisen ihmisen tilannetta..AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja liittyen nimenomaan tuohon eteenpäin menemiseen deittailun osalta, niin se on jännä tunne mikä itselle tulee, kun ajattelee esimerkiksi tekevänsä jonkun profiilin jonnekin deitti saitille.. Tuntee tekevänsä niinkuin jotain väärin..

Eli vaikka tuo toinen on lähtenyt ja ei enää olla yhdessä..Kai se tunne siitä häipyy, kun alkuun pääsee, mutta kummallista, koska eihän siinä enää tässä vaiheessa ole mitään pahaa..

Muistan lukeneeni jostain hiljattain haastattelun, että kun lähti eron jälkeen ensimmäisiä kertoja treffeille, niin oli tunne niinkuin olisi pettämässä..

Mutta pitää katsoa kuinka tämä tästä etenee siihen vaiheeseen sitten..AP

Ja sitten siinä on se, että kun sen siirron tekee, niin se on sitten vähän niinkuin viimeinen sinetti entisen suhteen osalta. Mutta jompikumpi osapuoli sen jossain vaiheessa tekee..En tiedä kumpi on he

Niin, mene ja tiedä sitten siitä..Mutta kyllä on tuntunut jo tovin siltä, että tämä suhde on jo sinetöity loppuun jo tovi sitten.. Luulen, että ainoa vaihtoehto nyt oman hyvinvoinnin osalta on se, että päästän irti ja menen eteenpäin omaa polkua. 

Yhteinen matka oli pitkä ja oli paljon hyviä hetkiä,  iloa, naurua, arkea ja juhlaa sekä matkoja ym. Vastoinkäymiset ja surut kestettiin yhdessä ja autettiin toisiamme. Kiitos siitä hänelle..

Nyt tämä tarina tuli siihen viimeiseen sivuun toisen tahdosta ja minunkin on nyt aika aloittaa uusi tarina..Toivon, että siitä tulee pitkä ja kaunis, sekä rakkauden täyteinen.. AP

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata olla niin symbioosissa puolison kanssa, jos tulee ero, niin se on kahta kauheampaa.

Ajattelin aivan samaa itse. Ero on tällaisessa tilanteessa todella karua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, mene ja tiedä sitten siitä..Mutta kyllä on tuntunut jo tovin siltä, että tämä suhde on jo sinetöity loppuun jo tovi sitten.. Luulen, että ainoa vaihtoehto nyt oman hyvinvoinnin osalta on se, että päästän irti ja menen eteenpäin omaa polkua. 

 

Yhteinen matka oli pitkä ja oli paljon hyviä hetkiä, iloa, naurua, arkea ja juhlaa sekä matkoja ym. Vastoinkäymiset ja surut kestettiin yhdessä ja autettiin toisiamme. Kiitos siitä hänelle..

 

Nyt tämä tarina tuli siihen viimeiseen sivuun toisen tahdosta ja minunkin on nyt aika aloittaa uusi tarina..Toivon, että siitä tulee pitkä ja kaunis, sekä rakkauden täyteinen.. AP

Tuo oli kyllä todella kauniisti kirjoitettu, toivon kaikkea hyvää jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

Leftover kirjoitti:

Tein itselleni ihan tunnuksen, jos tästä kehkeytyy jotain, mitä tahdon myöhemmin lukea. Niin löydän sitten viestit.

Kiitoksia kun kerroit omaa tariinasi tänne. Joo, aikamoista tunteiden vuoristorataa tämä on ollut monet kuukaudet. Itse en varmaan ole se paras neuvoja, kun oma juttu vielä näin ns. Päällä. Tuo on tietysti paha jos epäilee että kuvioissa on se kolmas henkilö.. ja varsinkin se on paha jos toisesta ei ole (miestä tai naista..kun ei käynyt ilmi tekstistä).. sitä myöntämään tuossa vaiheessa..

Ainoa mitä itse voin tässä vaiheessa itse sanoa helpottavista asioista on se,  että olen pitänyt arkirutiineja yllä. Jos siis on työ, niin sinne vaan "normaalisti" ja toinen on liikunta.  Nämä tietysti yksilöllistä juttua, mutta omalla kohdalla on hieman helpottavaa.. illat yksin kotona pahimmat ja ne viikonlopun yksinäiset aamut..

Useamman kuuk

Eikös uskovaisille ole oma tinder?

Sinne vaan rohkeasti:)

Vierailija kirjoitti:

Yksi näkökulma täältä taas. On hyvin inhimillistä, että ihmisillä on kova tarve ymmärtää, miksi ero tapahtui. Se voi joissakin tapauksissa auttaa myös prosessissa eteenpäin ja auttaa ymmärtämään omaa osuuttaan tapahtumiin, mikä sitten voi olla hyödyksi tulevaisuudessa uusissa parisuhteissa. Joskus erolle on selkeitä syitä, on ylitsepääsemättömiä ongelmia tai paljastuu muita kumppaneita taustalta.

Mutta rakkaus on myös mysteeri. Joskus se vain loppuu. On klisee, että ihmiset kasvavat erilleen, mutta joskus se vain on niin. Esimerkiksi nuoresta asti yhdessä ollut pariskunta muuttuu paljon vuosien varrella. Se, mitä nuorena halusi, voi olla jotain aivan muuta mitä haluaa myöhemmin. Eli raadollisesti: joskus rakkaus vain loppuu. Jotkut jäävät silloin siihen tilanteeseen, jonkinlaiseen kämppis- tai muun tyyppiseen kumppanuussuhteeseen. Mutta onko sellaisessa tilanteessa lopulta kukaan onnellinen?

Tuossa on viisaita sanoja edellä, e

Rakkaus loppuu kun

kumppani makaa sohvalla kaljamaha pystyssä pieruverkkareissa

Rakkaus loppuu kun

kumppani sairastuu/vammautuu  ja sitä pitää hoitaa kuin lasta lopun ikää

Rakkaus loppuu kun

kumppani kääntyy lahkoon (jeesus, allah ym)

Rakkaus loppuu kun..

työkaveri tarjoo nuorta persettä /kikulii virman virkistystapahtumassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leftover kirjoitti:

Tein itselleni ihan tunnuksen, jos tästä kehkeytyy jotain, mitä tahdon myöhemmin lukea. Niin löydän sitten viestit.

Kiitoksia kun kerroit omaa tariinasi tänne. Joo, aikamoista tunteiden vuoristorataa tämä on ollut monet kuukaudet. Itse en varmaan ole se paras neuvoja, kun oma juttu vielä näin ns. Päällä. Tuo on tietysti paha jos epäilee että kuvioissa on se kolmas henkilö.. ja varsinkin se on paha jos toisesta ei ole (miestä tai naista..kun ei käynyt ilmi tekstistä).. sitä myöntämään tuossa vaiheessa..

Ainoa mitä itse voin tässä vaiheessa itse sanoa helpottavista asioista on se,  että olen pitänyt arkirutiineja yllä. Jos siis on työ, niin sinne vaan "normaalisti" ja toinen on liikunta.  Nämä tietysti yksilöllistä juttua, mutta omalla kohdalla on hieman helpottavaa.. illat yksin kotona pahimmat ja ne vii

En tiedä mihin viittaat tuolla, että uskovaisille oma tinder, mutta itselle kelpaa normi tinderkin siinä vaiheessa kun asia on ajankohtaista. Ei tässä mitenkään erityisen uskovaisia olla..AP

Hei ap,

Mietipä aikaa 4kk sitten. Kyllä vaan, ihan kohta on kulunut tuo aika ketjun aloituksesta. Mikä on muuttunut ajattelussasi, tunteissasi, toiminnassasi? Onko olo selkiytynyt, suunnitelmia tulevaan kertynyt? Eikö olekin melko nopeaan aika kulunut? Pärjäät kyllä. Kevät ja tuleva kesä on erilaiset, totta. Toivottavasti pääset talvilomalla reissuun ja saat uusia kokemuksia, mitä voit tehdä ilman Häntä. Oletteko muuten tavanneet eron jälkeen, vaikka sattumalta?

Mukavaa viikonloppua

Ak

Vierailija kirjoitti:

Hei ap,

Mietipä aikaa 4kk sitten. Kyllä vaan, ihan kohta on kulunut tuo aika ketjun aloituksesta. Mikä on muuttunut ajattelussasi, tunteissasi, toiminnassasi? Onko olo selkiytynyt, suunnitelmia tulevaan kertynyt? Eikö olekin melko nopeaan aika kulunut? Pärjäät kyllä. Kevät ja tuleva kesä on erilaiset, totta. Toivottavasti pääset talvilomalla reissuun ja saat uusia kokemuksia, mitä voit tehdä ilman Häntä. Oletteko muuten tavanneet eron jälkeen, vaikka sattumalta?

Mukavaa viikonloppua

Ak

Moi ja kiitos taas viestistäsi, kyllä toisaalta nämä

kuukaudet näin jälkikäteen ovat menneet nopeasti..

Samalla olleet elämäni vaikeimmat..Sattumalta ei

olla nähty missään, ei edes kaupassa..Ja kun itse en ole käynyt yöelämässä baareissa nyt, niin sielläkään ei ole voinut törmätä..nyt on

mennyt yli 2kk siitä kun on nähty ja viikkoja ilman

minkäänlaista kontaktia..Kun kysyit mikä on muuttunut, niin ainakin se, että olen pystynyt olemaan ottamattakontaktia..Ja myös se että olen yrittänyt keskittyä omaan olemiseen tässä sitten..

Suunnitelmien osalta ei mitään hirveän suurtaa harppausta ole vielä otettu eteenpäin, mutta kyllä sen verran olen päässyt siihen tilanteeseen, että olen jotenkin hyväksynyt sen,  että on mentävä eteenpäin..

Vaikeinta viime viikkoina on ollut sen asian kanssa, kun ei tiedä oikein mitään sieltä suunnalta, toivon kuitenkin, että hänellä on kaikki hyvin ja on onnellisempi näin.. Tiedän että joskus kun kohtaamne sattumalta jossain ja jos siinä vaiheessa hänelle on jo tullut joku uusi, niin vaikka tiedän sen sattuvan minuun, niin toivon silti että hän on onnellisempi ja kaikki sujuu hienosti..Se on ollut aina minulle tärkeää, että toisella on hyvä olla. Ja siinä tapauksessa jos hän on onnellisempi ilman minua, niin silloin minun on oltava onnellinen hänen puolestaan.

Samalla toivon myös itselleni jossain vaiheessa löytyvän sen ihmisen, joka haluaa olla jakamassa elämääni..Koska tiedän sen, että pystyn myös jatkossa rakastamaan uutta ihmistä siinä vaiheessa kun olen antanut itselleni luvan päästää irti tästä. Ja se lupa on viime viikkojen aikana tässä pikkuhiljaa kehittynyt vahvemmaksi..Silti en ole vielä ihan lähtenyt käytännössä eteenpäin,  mutta töitä sen eteen on omassa ajatuksessa tehty..

Ja kyllä, talvilomalla jotain pikku reissua pitää tehdä..AP

Vaikeita aikoja nuo, mutta erittäin paljon tsemppiä kevääseen!

Vierailija kirjoitti:

Vaikeita aikoja nuo, mutta erittäin paljon tsemppiä kevääseen!

Kiitoksia paljon..Kyllä vaikeita aikoja on ollut.. Välillä ihan ok olo ja sitten yhtäkkiä joku pieni asia herättää ne muistot.

Mutta päivä kerrallaan pikkuhiljaa eteenpäin vaan mennään tässä. Ehkä joku päivä ne muistot, jotka tulevat yllättäen mieleen voi käsitellä pelkästään hymyssä suin..Vaikka surullista onkin vielä tässä vaiheessa.. Pitäisi ajatella jotenkin niin, että kiitos näistä vuosista, joiden aikana nämä muistot tehtiin..AP

Hei ap!

Mitenkäs viikonloppu on sujunut tähän asti ?  Onko ollut yhtään helpompaa verrattuna esimerkiksi kuukauden taaksepäin ajatellen..