20 vuoden parisuhde päättymässä..

Vierailija kirjoitti:

Moikka Ap ja muut. Mulla on nyt 1,5v erosta. Exän kanssa on hyvät, luontevat välit. Soitellaan kerran viikossa lapsen asioissa ja siinä samalla jutellaan vähän muutakin. Olemme molemmat jo päässeet "yli" toisistamme joka tavalla, mutta ehkä joku voisi ajatella että emme ole kun olemme kuitenkin säännöllisesti puheyhteydessä. Mutta siis: kenenkään uuden puolison ei ikinä tarvitsisi olla siitä huolissaan että minä haluaisin palata yhteen hänen kanssaan. Me ei riidelty erotessakaan, eikä aiota riidellä jatkossakaan. Tämä tuli vaan mieleen jostain sivukommentista täällä. 

Vaikka se onkin maailman tylsin klisee niin aika todellakin auttaa. Aika, keskustelut ystävien kanssa jotka kohottavat, antavat ajattelun aihetta eivätkä vain myötäile eronneen vihaa. Elämä jatkuu omana vaihtelevana itsenään koska sen on tarkoituskin jatkua! 

Aurinkoa päiviinne.

Kiva, myönteinen viesti. Jotenkin arvelen, ettei liittonne ollut kovin pitkä, vuosikymmeniä... sori jos arvasin väärin...

Nuo vanhan kansan sanonnat on usein jaloja. Ei niitä turhaan viljellä... kukin taaplaa tyylillään

Vierailija kirjoitti:

Moikka Ap ja muut. Mulla on nyt 1,5v erosta. Exän kanssa on hyvät, luontevat välit. Soitellaan kerran viikossa lapsen asioissa ja siinä samalla jutellaan vähän muutakin. Olemme molemmat jo päässeet "yli" toisistamme joka tavalla, mutta ehkä joku voisi ajatella että emme ole kun olemme kuitenkin säännöllisesti puheyhteydessä. Mutta siis: kenenkään uuden puolison ei ikinä tarvitsisi olla siitä huolissaan että minä haluaisin palata yhteen hänen kanssaan. Me ei riidelty erotessakaan, eikä aiota riidellä jatkossakaan. Tämä tuli vaan mieleen jostain sivukommentista täällä. 

Vaikka se onkin maailman tylsin klisee niin aika todellakin auttaa. Aika, keskustelut ystävien kanssa jotka kohottavat, antavat ajattelun aihetta eivätkä vain myötäile eronneen vihaa. Elämä jatkuu omana vaihtelevana itsenään koska sen on tarkoituskin jatkua! 

Aurinkoa päiviinne.

Moi, ja kiitos viestistäsi. Joo ei meilläkään mitään riitaa ole, eikä oikeastaan kunnon riitaa koskaan ollutkaan..Ja tuo soittelu on tietenkin tuossa tilanteessa eri kun on lapsen asioita hoidettavana..Tässä tapauksessa niitä ei ole sitten..Eli kommunikaatiota sen osalta ei tarvita..

En sitten tiedä tarvitaanko sitä ollenkaan kun tilanne on tämä ja toista ei tunnu kiinnostavan ottaa mitään kontaktia enää niin en minäkään ole sitten ottanut.  Minulle on varmasti haastavampaa olla ottamatta sitä kontaktia, mutta toisaalta miksi sitten enää ottaisin. Tuntuu niin oudolta kun ihan "loppuun asti" pysyimme hyvissä puheväleissä ja puhuimme kuulumiset ym. Vielä tuossa ihan loppuaikoinakin.. 

Nyt tuntuu niinkuin maa olisi niellyt toisen osapuolen.. Jotenkin olisi helpompi käsittää tämä jos olisi jotain riitaa..AP

Niinhän se on, että ei ole enää mitään syytä ottaa yhteyttä toiseen. Se pitää vaan hyväksyä vaikka onkin vaikeaa. 

Me oltiin itseasiassa yhdessä 23 vuotta eikä tosiaan erottu riidellen. Kai sitten kumpikin ajatteli että ei tuon toisen oloa tarvitse tahallaan enempää vaikeuttaa. 

Ollaan ihan erikseen sovittu että aina voi pyytää myös apua exältä jos sitä tarttee.

Ap, jatkat elämää ihan omaan tahtiin. Mikä vaan itsestä parhaalta tuntuu. Siinä on todennäköisesti aaltoilua luvassa. Jos saat nukuttua, syötyä ja käytyä töissä, oot hyvällä polulla.

Vierailija kirjoitti:

Me oltiin itseasiassa yhdessä 23 vuotta eikä tosiaan erottu riidellen. Kai sitten kumpikin ajatteli että ei tuon toisen oloa tarvitse tahallaan enempää vaikeuttaa. 

Ollaan ihan erikseen sovittu että aina voi pyytää myös apua exältä jos sitä tarttee.

Ap, jatkat elämää ihan omaan tahtiin. Mikä vaan itsestä parhaalta tuntuu. Siinä on todennäköisesti aaltoilua luvassa. Jos saat nukuttua, syötyä ja käytyä töissä, oot hyvällä polulla.

Joo tuon aaltoilun olen huomannut kyllä tässä..Välillä on parempi olla ja sitten välillä taas päinvastoin.. tähän asti ainakin suhteellisen hyvin on saanut syötyä, nukuttua sekä töissä käytyä..Olen myös "pakottanut" itseni jatkamaan liikuntaharrastusta normaaliin tahtiin.. jopa hieman enemmän vielä..AP

Tässä kun väkisinkin pyörii päässä mennyt aika ja elämä niin miettii väkisinkin sitä, että onkohan tuo toinen koskaan rakastanut minua missään vaiheessa..ja tätä mietin sen takia, että ikinä en sitä kuullut hänen sanovan. Ja tietysti myös siksi että tuntuu siltä että toinen "luovutti" niin helposti näin pitkän suhteen jälkeen.. vai onko se lause "minä rakastan sinua" jollekin vaan niin vaikea sanoa..AP 

Hei Ap. Antaisin sinulle vielä yhden näkökulman tilanteeseesi. Nimittäin tekstistäsi paistaa se, että olet parisuhde-ihminen ja toivot hyvää parisuhdetta tulevaisuudessa. Uskon, että sellaisen saatkin ennen pitkää. Eli voi olla, että tämä aikasi sinkkuna voi jäädä lyhyeen. Miksi et siis yrittäisi nauttia tästä vapaudesta, mikä sinulla nyt on? Tämä voi olla aivan ainutlaatuista aikaa elämässäsi.

Myös tuo neuvo, että elämä voi olla lyhyt eikä kannata jäädä odottelemaan, jos jotain haluaa on todella hyvä. Sillä juuri näin se on. 

Parasta mitä voisit nyt yrittää tehdä on jotenkin ankkuroitua tähän hetkeen. Eli et niin murehtisi mennyttä tai miettisi tulevaa. On tietysti luonnollista pohtia edellistä suhdetta ja sitä, mitä siinä tapahtui, mutta jos käytät siihen kovin paljon aikaasi niin onko se hyväksi sinulle tai viekö asioita eteenpäin?

Luota siihen, että elämä kantaa. Vaikutat fiksulta ja analyyttiseltä ihmiseltä, joka kykenee parisuhteeseen. Joten uskonpa, että sellainen elämääsi tulee kun olet itse valmis avaamaan sydämesi.

Mitä tulee edelliseen parisuhteeseesi, niin enpä ehkä uhraisi ajatuksia ihmiseen, joka ei ole edes kertonut rakastavansa sinua. Minun kokemukseni mukaan jos toista rakastaa, niin kyllä sen tekee tiettäväksi kaikin keinoin. Ihmiset ovat erilaisia ja voin olla väärässäkin, mutta tämä on minun kokemukseni.

Valoa kohti toivoo

Kuurankukka

Vierailija kirjoitti:

Hei Ap. Antaisin sinulle vielä yhden näkökulman tilanteeseesi. Nimittäin tekstistäsi paistaa se, että olet parisuhde-ihminen ja toivot hyvää parisuhdetta tulevaisuudessa. Uskon, että sellaisen saatkin ennen pitkää. Eli voi olla, että tämä aikasi sinkkuna voi jäädä lyhyeen. Miksi et siis yrittäisi nauttia tästä vapaudesta, mikä sinulla nyt on? Tämä voi olla aivan ainutlaatuista aikaa elämässäsi.

Myös tuo neuvo, että elämä voi olla lyhyt eikä kannata jäädä odottelemaan, jos jotain haluaa on todella hyvä. Sillä juuri näin se on. 

Parasta mitä voisit nyt yrittää tehdä on jotenkin ankkuroitua tähän hetkeen. Eli et niin murehtisi mennyttä tai miettisi tulevaa. On tietysti luonnollista pohtia edellistä suhdetta ja sitä, mitä siinä tapahtui, mutta jos käytät siihen kovin paljon aikaasi niin onko se hyväksi sinulle tai viekö asioita eteenpäin?

Luota siihen, että elämä kantaa. Vaikutat fiksulta ja analy

Moi,  kiitos jälleen viestistäsi. Yritän tässä olla suuremmin murehtimatta ja välillä se onnistuukin.. Välillä tulee niitä huonompia hetkiä. Mutta niinkuin sanotkin tuossa,  niin liika menneen märehtiminen ei kyllä ole hyväksi..Koitan oppia jotenkin nauttimaan tästäkin ajasta..AP

Miten tässä tapauksessa olisi hyvä toimia siinä vaiheessa sitten,  kun tuolla entisellä kumppanilla on merkkipäivä..Kun tässä viimeiset 20 vuotta on yhdessä juhlistettu näitä, niin onko se nyt sitten annettava olla ihan kuin ei olisikaan..vai kenties viestillä onnitella..

Vai onkohan kaikki ylimääräinen kommunikaatio vain omiaan vaikeuttamaan omaa olotilaa..Onneksi nyt ei vielä ihan ajankohtaista, mutta tulee sieltä kuitenkin eteen vielä..AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moi taas! Oletko pysynyt terveenä? Kaikki mahdolliset kulkutaudit nyt liikenteessä.. Mitä suunnitelmia tälle päivälle? Ihan kuin alkaisi pikkuhiljaa kevättä kohti kääntymään 🙂

 

N37 

Moi vaan! Kyllä terveenä on pysytty sentään, kuinkas siellä.. Tämän päivän suunnitelmia on sen verran, että käyn urheilemassa, sitten kaupassa ja illemmalla mökille saunaan..Tässä pääpiirteittäin tämän päivän ohjelma..Ei mitään kummempaa suunnitelmaa tuon lisäksi..Ei oikein minnekään yöelämään vielä sen enempää mieli tee lähteä..AP 

No mutta tuohan kuulostaa tosi mukavalta.. Alkaa se yöelämäkin olla ehkä (minun iässäni) jo jossain määrin nähty. Joskus aina mukava poiketa, mutta parasta on kallistua sänkyyn. Minä aloitin lomaviikon hyvänä työntekijänä kuumeella, kuinkas muuten. Onko sinulla talvilomaa? 

N37 

Mietit tuossa ylempänä mahtoiko ex rakastaakaan. Minä uskon, että kyllä varmasti rakasti. Mutta tiiätkö mitä, varmasti tulee rakastamaan joku muukin, mahdollisesti vielä kovemmin. Olet tosi sympaattisen ja mukavan oloinen mies. Oikein unelma kun osaat niin hyvin pukea ajatuksia sanoiksi. Vaikka tämä ei nyt lohduttaisikaan, niin siitä se vaan helpottuu kun aika kuluu. Luota minuun. Oot jo hyvällä tiellä.

N37 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moi taas! Oletko pysynyt terveenä? Kaikki mahdolliset kulkutaudit nyt liikenteessä.. Mitä suunnitelmia tälle päivälle? Ihan kuin alkaisi pikkuhiljaa kevättä kohti kääntymään 🙂

 

N37 

Moi vaan! Kyllä terveenä on pysytty sentään, kuinkas siellä.. Tämän päivän suunnitelmia on sen verran, että käyn urheilemassa, sitten kaupassa ja illemmalla mökille saunaan..Tässä pääpiirteittäin tämän päivän ohjelma..Ei mitään kummempaa suunnitelmaa tuon lisäksi..Ei oikein minnekään yöelämään vielä sen enempää mieli tee lähteä..AP 

No mutta tuohan kuulostaa tosi mukavalta.. Alkaa se yöelämäkin olla ehkä (minun iässäni) jo jossain määrin nähty. Joskus aina mukava poiketa, mutta parasta on kallistua sänkyyn. Minä aloitin lomaviikon hyvänä työntekijänä ku

Ikävä kuulla, että lomasi alkoin noin ikävästi..Toivottavasti ei kestä koko lomaa..Kyllä olisi viikon talviloma, sitten kun vaan haluaa sen pitää..Vielä en ole päättänyt koska pitäisin..AP 

Vierailija kirjoitti:

Mietit tuossa ylempänä mahtoiko ex rakastaakaan. Minä uskon, että kyllä varmasti rakasti. Mutta tiiätkö mitä, varmasti tulee rakastamaan joku muukin, mahdollisesti vielä kovemmin. Olet tosi sympaattisen ja mukavan oloinen mies. Oikein unelma kun osaat niin hyvin pukea ajatuksia sanoiksi. Vaikka tämä ei nyt lohduttaisikaan, niin siitä se vaan helpottuu kun aika kuluu. Luota minuun. Oot jo hyvällä tiellä.

 

N37 

No huh 🙂, kyllä tuo oli niin kiva kirjoitus, että kyllä se hieman ilahduttaa. Erittäin kiva kuulla. Kiitos.. Ja parhaani yritän.. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietit tuossa ylempänä mahtoiko ex rakastaakaan. Minä uskon, että kyllä varmasti rakasti. Mutta tiiätkö mitä, varmasti tulee rakastamaan joku muukin, mahdollisesti vielä kovemmin. Olet tosi sympaattisen ja mukavan oloinen mies. Oikein unelma kun osaat niin hyvin pukea ajatuksia sanoiksi. Vaikka tämä ei nyt lohduttaisikaan, niin siitä se vaan helpottuu kun aika kuluu. Luota minuun. Oot jo hyvällä tiellä.

 

N37 

No huh 🙂, kyllä tuo oli niin kiva kirjoitus, että kyllä se hieman ilahduttaa. Erittäin kiva kuulla. Kiitos.. Ja parhaani yritän.. AP

Se on niin harvinainen piirre suomalaisissa miehissä 🤔 Mutta naiset sitä kyllä arvostaa. Monet tuntemani ja itsekin. Silloin voi todella tutustua toiseen ja tuntea yhteyttä. 

Mitäpä touhuilet? Minä koitan järjestellä käytännön asioita, kuolema perhepiirissä. Taidan tehdä vähän niinkuin sinäkin, että pidän itseni kiireisenä. Välillä liiankin. Tänään jos vielä puusaunan lämmittäisi, niin ehkäpä se päivä alkaisi olla pulkassa. 

N37 

Vierailija kirjoitti:

Miten tässä tapauksessa olisi hyvä toimia siinä vaiheessa sitten,  kun tuolla entisellä kumppanilla on merkkipäivä..Kun tässä viimeiset 20 vuotta on yhdessä juhlistettu näitä, niin onko se nyt sitten annettava olla ihan kuin ei olisikaan..vai kenties viestillä onnitella..

Vai onkohan kaikki ylimääräinen kommunikaatio vain omiaan vaikeuttamaan omaa olotilaa..Onneksi nyt ei vielä ihan ajankohtaista, mutta tulee sieltä kuitenkin eteen vielä..AP

Just ajattelin äsken, että olikohan sinulla tapana muistaa puolisoasi Kansainvälisenä Naistenpäivänä? Se on 8.3

Ak

Ehkä merkkipäivänä 'asiallinen onnitteluviesti on ok' ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietit tuossa ylempänä mahtoiko ex rakastaakaan. Minä uskon, että kyllä varmasti rakasti. Mutta tiiätkö mitä, varmasti tulee rakastamaan joku muukin, mahdollisesti vielä kovemmin. Olet tosi sympaattisen ja mukavan oloinen mies. Oikein unelma kun osaat niin hyvin pukea ajatuksia sanoiksi. Vaikka tämä ei nyt lohduttaisikaan, niin siitä se vaan helpottuu kun aika kuluu. Luota minuun. Oot jo hyvällä tiellä.

 

N37 

No huh 🙂, kyllä tuo oli niin kiva kirjoitus, että kyllä se hieman ilahduttaa. Erittäin kiva kuulla. Kiitos.. Ja parhaani yritän.. AP

Se on niin harvinainen piirre suomalaisissa miehissä 🤔 Mutta naiset sitä kyllä arvostaa. Monet tuntemani ja itsekin. Silloin voi todella tutustua toiseen ja tuntea yhteyttä. 

Mitäpä touhuilet? Minä koitan järjestellä

Voimia tuohon raskaaseen aikaan sinulle..Raskaita asioita nuo kyllä.

Ei tässä sen kummempaa. Tulin tuossa kotiin harrastuksista ja laitoin iltapalaa..Sitten vaan teeveen ääreen joksikin aikaa..AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tässä tapauksessa olisi hyvä toimia siinä vaiheessa sitten,  kun tuolla entisellä kumppanilla on merkkipäivä..Kun tässä viimeiset 20 vuotta on yhdessä juhlistettu näitä, niin onko se nyt sitten annettava olla ihan kuin ei olisikaan..vai kenties viestillä onnitella..

Vai onkohan kaikki ylimääräinen kommunikaatio vain omiaan vaikeuttamaan omaa olotilaa..Onneksi nyt ei vielä ihan ajankohtaista, mutta tulee sieltä kuitenkin eteen vielä..AP

Just ajattelin äsken, että olikohan sinulla tapana muistaa puolisoasi Kansainvälisenä Naistenpäivänä? Se on 8.3

Ak

Ehkä merkkipäivänä 'asiallinen onnitteluviesti on ok' ?

Kyllä sitä aina naistenpäivän kunniaksi kukkasia tuli annettua..ja tietysti suklaata..AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietit tuossa ylempänä mahtoiko ex rakastaakaan. Minä uskon, että kyllä varmasti rakasti. Mutta tiiätkö mitä, varmasti tulee rakastamaan joku muukin, mahdollisesti vielä kovemmin. Olet tosi sympaattisen ja mukavan oloinen mies. Oikein unelma kun osaat niin hyvin pukea ajatuksia sanoiksi. Vaikka tämä ei nyt lohduttaisikaan, niin siitä se vaan helpottuu kun aika kuluu. Luota minuun. Oot jo hyvällä tiellä.

 

N37 

No huh 🙂, kyllä tuo oli niin kiva kirjoitus, että kyllä se hieman ilahduttaa. Erittäin kiva kuulla. Kiitos.. Ja parhaani yritän.. AP

Se on niin harvinainen piirre suomalaisissa miehissä 🤔 Mutta naiset sitä kyllä arvostaa. Monet tuntemani ja itsekin. Silloin voi todella tutustua toiseen ja tuntea yhteyttä. 

Kiitos. Onhan tämä aaltoilua. Mutta tämmöstä on elämä... Se on vaan hyväksyttävä 😞😞 Toivon sinulle rentouttavaa iltaa ja sikeitä yöunia.

Moikka kaikille ja tietenkin eritoten AP:lle. Täällä kohtalontoveri, jätetty. Ja kuten apn tilanteessa, ilman kunnollista selitystä, 15 vuoden jälkeen. Olen jo muuttanut pois, asun läheisen luona väliaikaisesti, mikä on kyllä helpompaa, kun ei tarvitse olla aivan täysin yksin vielä. Tunteiden vuoristorata on ollut aivan hullu, en olisi uskonut että muutun näin "epätasapainoiseksi"... Yllätyn ihan itsekin välillä, että miten nyt oli taas tuollainen vihanpuuska, itkutuokio tai outo lähes välinpitämättömyys toista kohtaan. Kun tuntuu, ettei siihen ole välttämättä mitään laukaisevaa tekijää, vaan yhtäkkiä tulee joku kuohu.

Meillä ero eteni ihan hirvittävän nopeasti, luulen jopa että hätiköiden. Itsellekin tuli kova kiire, kun toinen ei pienen mietiskelytauon jälkeen ollut yhtään jatkon kannalla, joten halusin vain äkkiä pois ja minulle oli tarjottu hyvä paikka mihin lähteä nopealla aikataululla. Nyt parin kk jälkeen se vähän harmittaakin, koska tuntuu että käsittely jäi niin kesken. En ymmärrä miksi minut jätettiin. Enkä ymmärrä miksi minut jätettiin noin kylmästi. Niin, itsesääli on ollut myös vahvasti läsnä, sekä itseinho, miksi en kelpaa. Annoin suhteelle kaikkeni, tuin kaikessa ja rakastin, ja sitten yhtäkkiä olen mitätön. Tuntuu, että voin luottaa lähinnä koiraani, ja sekin siksi, ettei sillä ole vaihtoehtoja. Tämä ei ole edes totta, minulla on läheisiä, jotka välittävät. Mutta silti näitä tunteita tulee.

Niin, ja kaiken lisäksi epäilen exälläni olevan uuden, väittää tietenkin muuta, mutta yhtäkkinen erohalu kaikkien yhteisten suunnitelmien keskellä antaa viitteitä muusta. En tiedä haluanko edes tietää. Tuntuu vielä kamalammalta, että joku uusi, joka ei ole koskaan esimerkiksi kantanut huolta ja vastuuta exästäni hänen huonoimpien aikojen (esim. paha addiktio ja taloushuolet) aikana, on ottanut paikkani tärkeimpänä. Eikö millään ollut mitään merkitystä? Jos joku vastaa minulle, ei välttämättä kannata kuitenkaan takertua tuohon mahdolliseen uuteen, koska sinällään se ei muuta mitään, minua ei haluta ja näin se vaan on...

Kirjoitan tätä puhelimella ja on vaikeaa saada tähän viestiin edes jotenkuten järkevää rakennetta. On taas huono päivä mielialan kannalta, joten ei tämä ehkä parempi olisi vaikka olisin tietokoneella isomman ikkunan ääressä. Mutta halusin tämän verran avautua, ehkä tulen kuokkimaan ketjuun muutenkin, jos se vaan on ok. En halua varastaa toisen terapiaketjua, mutta toisaalta palstalla ei usein nämä eroketjut ole kaikkein hedelmällisimpiä, ja täällä olisi kivan oloinen tunnelma...

-Leftover-

Tein itselleni ihan tunnuksen, jos tästä kehkeytyy jotain, mitä tahdon myöhemmin lukea. Niin löydän sitten viestit.