20 vuoden parisuhde päättymässä..

Vierailija kirjoitti:

Hei, mikäs Ap:n tilanne on? miten joulu ja uusi vuosi meni? ja oletko puhunut eksän kanssa, onko tullut jotain uutta esiin? Tämä ketju jäi mieleeni ennen joulua, aloittaja tuntui mukavalle miehelle ja siksi kaivoin tämän esiin, kun kiinnostaa mitä ap: kuuluu?

Kiva kun jäin mieleen. Tosiaan joulu meni sukulaisten luona hieman kauempana..Töiden lisäksi, niin tässä tämä nyt on mennyt lähinnä yksin olemisen opetteluna, sekä kotona, että muissa toiminnoissa.. Mitään ns. Uutta ei ole tullut esille ja kyllä ollaan yhteydessä ja nähdään välillä, mutta aika sellaista "kylmää / neutraalia " on kyllä.. olen tässä yrittänyt valmistautua siihen hetkeen jos tulee sellainen ilmoitus, että tämä oli nyt tässä sitten kokonaan.. ja myös miettinyt kuinka kauan itse pystyn olemaan tässä olotilassa ja niin sanotusti odottelemaan. Mitään kiirettä minulla ei ole alkaa etsiä vielä uutta suhdetta,  mutta toki jossain vaiheessa tulee joku raja vastaan tällaisessa olemisessa.. saa mennä aika pitkälle aikaa taaksepäin, että olisin nukkunut yli kuukauden yksin niin sekin on vaatinut totuttelua..Niinkuin on moni muukin asia.. Ja kiitos vielä kaikille,  joita on kiinnostanut tämä ketju.. AP

Ja jatkoa varmasti seuraa kun aikaa kuluu..AP

Ap, sovitteko puolison kanssa jotain koeaikaa erolle vai 'katsotaan, miten tilanne etenee'?

Ak

Vierailija kirjoitti:

Ap, sovitteko puolison kanssa jotain koeaikaa erolle vai 'katsotaan, miten tilanne etenee'?

Ak

Mitään aikaa ei ole sovittu ja lähinnä se on nyt siten, että katsotaan kuinka tämä etenee..Ei helppoa ole, mutta näin tämä nyt menee..AP

Pitäisikö sopia joku aikaraja jos on vielä toivoa yhteen paluusta? Kuulostaa todella julmalta roikottamiselta. Sinulla on oikeus myös edetä eteenpäin jos toivoa ei ole.

Minulla oli aika vastaava tilanne. Eksä halusi "miettiä" asioita lähes 30 vuotta kestäneen suhteen jälkeen ja muutti omilleen. 10 kuukautta odotin ja toivoin yhteenpaluuta, mutta sitten riitti. Eksä lupaili ja antoi toivoa, mutta sanat ja käytös oli ristiriidassa. Lopulta siis itse pistin stopin. Myöhemmin noin vuosi erilleen muuton jälkeen selvisi, että ns. kolmas osapuoli oli kokoajan kuvioissa, vaikka eksä muuta väitti. Tarkalleen, en tiedä koska Heidän kuvio alkoi, mutta todistetusti ainakin 4 kk ennen lopullista eroa. Varaudu myös siihen, että taustalla voi olla vahva ihastus toiseen. Itse en olisi ikinä uskonut.

Meilläkin oli puolen vuoden mietintätauko. Ei ollut toisia, ei pettämisiä yms. No, mietinnän jälkeen päätettiin jatkaa yhdessä, ens toukokuussa tulee 30v.

Näin meillä

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sopia joku aikaraja jos on vielä toivoa yhteen paluusta? Kuulostaa todella julmalta roikottamiselta. Sinulla on oikeus myös edetä eteenpäin jos toivoa ei ole.

Varmasti näinkin.. Olen varmaan tällä hetkellä vaan vähän siinä tilanteessa, niinkuin hukkuva, joka tarttuu pienimpäänkin pinnalla pitävään asiaan.. Tähän pitää saada muutosta kyllä..AP

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin oli puolen vuoden mietintätauko. Ei ollut toisia, ei pettämisiä yms. No, mietinnän jälkeen päätettiin jatkaa yhdessä, ens toukokuussa tulee 30v.

Näin meillä

Hieno juttu,  kaikkea hyvää myös tulevaan.. AP

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli aika vastaava tilanne. Eksä halusi "miettiä" asioita lähes 30 vuotta kestäneen suhteen jälkeen ja muutti omilleen. 10 kuukautta odotin ja toivoin yhteenpaluuta, mutta sitten riitti. Eksä lupaili ja antoi toivoa, mutta sanat ja käytös oli ristiriidassa. Lopulta siis itse pistin stopin. Myöhemmin noin vuosi erilleen muuton jälkeen selvisi, että ns. kolmas osapuoli oli kokoajan kuvioissa, vaikka eksä muuta väitti. Tarkalleen, en tiedä koska Heidän kuvio alkoi, mutta todistetusti ainakin 4 kk ennen lopullista eroa. Varaudu myös siihen, että taustalla voi olla vahva ihastus toiseen. Itse en olisi ikinä uskonut.

Kiitos viestistäsi ja Ikävä kuulla, ja kyllä tässä olen yrittänyt varautua kaikenlaiseen,  mutta saa nähdä kuinka lopulta sitten sujuu..AP

Outo on tämä ihmisen mieli, kun yhtäkkiä saattaa kesken työpäivän tulla ajatus yllättäen siitä, että toinen on lähtenyt. Ja muistaa että on palattava yksinäiseen kotiin..Eikä mikään ole ennallaan enää.. Välillä näitä tulee, mutta saa nähdä kuinka kauan..AP

Useinkin, kun jotain ikävää tapahtuu, ihmismieli käyttäytyy 'oudosti'. Kun vaikka joku läheinen on kuollut, aluksi se ajatus on läsnä tietysti ihan koko ajan, joka hetki. Vaikka aamulla herätessä olisikin yksi nanosekuntti muistamatta. Sitten kun aikaa kuluu, tulee näitä pätkiä, kun unohtaa. Ja samalla ihmettelee, miten on voinut edes hetkeksi unohtaa? Ajan mittaan näitä 'unohtamisia' tulee aina enemmän, kun kalenterivuosi on kulunut, on ohitettu ensimmäiset joulut, juhannukset, kesät, keväät, merkkipäivät ilman häntä. Ja pikkuhiljaa suurinkin suru vaimenee... näin se yleensä menee, ainakin itsellä.

Ap, oot ihan alussa uuden tilanteen kanssa. Aika kyllä parantaa, mutta joku raami erossa ololle olisi hyvä saada. Tilinpäätös suhteelle: tase plussalle tai miinukselle -> jatko yhdessä vai erikseen?

Tämmösiä mietiskelin tällä erää🤔

Ak

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli aika vastaava tilanne. Eksä halusi "miettiä" asioita lähes 30 vuotta kestäneen suhteen jälkeen ja muutti omilleen. 10 kuukautta odotin ja toivoin yhteenpaluuta, mutta sitten riitti. Eksä lupaili ja antoi toivoa, mutta sanat ja käytös oli ristiriidassa. Lopulta siis itse pistin stopin. Myöhemmin noin vuosi erilleen muuton jälkeen selvisi, että ns. kolmas osapuoli oli kokoajan kuvioissa, vaikka eksä muuta väitti. Tarkalleen, en tiedä koska Heidän kuvio alkoi, mutta todistetusti ainakin 4 kk ennen lopullista eroa. Varaudu myös siihen, että taustalla voi olla vahva ihastus toiseen. Itse en olisi ikinä uskonut.

Nämä niitä törkeimpiä. Pidetään varalla jos uuden kanssa ei sujukaan, niin palataan takas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli aika vastaava tilanne. Eksä halusi "miettiä" asioita lähes 30 vuotta kestäneen suhteen jälkeen ja muutti omilleen. 10 kuukautta odotin ja toivoin yhteenpaluuta, mutta sitten riitti. Eksä lupaili ja antoi toivoa, mutta sanat ja käytös oli ristiriidassa. Lopulta siis itse pistin stopin. Myöhemmin noin vuosi erilleen muuton jälkeen selvisi, että ns. kolmas osapuoli oli kokoajan kuvioissa, vaikka eksä muuta väitti. Tarkalleen, en tiedä koska Heidän kuvio alkoi, mutta todistetusti ainakin 4 kk ennen lopullista eroa. Varaudu myös siihen, että taustalla voi olla vahva ihastus toiseen. Itse en olisi ikinä uskonut.

Nämä niitä törkeimpiä. Pidetään varalla jos uuden kanssa ei sujukaan, niin palataan takas.

Joo, tuo on kyllä todella väärin..AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli aika vastaava tilanne. Eksä halusi "miettiä" asioita lähes 30 vuotta kestäneen suhteen jälkeen ja muutti omilleen. 10 kuukautta odotin ja toivoin yhteenpaluuta, mutta sitten riitti. Eksä lupaili ja antoi toivoa, mutta sanat ja käytös oli ristiriidassa. Lopulta siis itse pistin stopin. Myöhemmin noin vuosi erilleen muuton jälkeen selvisi, että ns. kolmas osapuoli oli kokoajan kuvioissa, vaikka eksä muuta väitti. Tarkalleen, en tiedä koska Heidän kuvio alkoi, mutta todistetusti ainakin 4 kk ennen lopullista eroa. Varaudu myös siihen, että taustalla voi olla vahva ihastus toiseen. Itse en olisi ikinä uskonut.

Nämä niitä törkeimpiä. Pidetään varalla jos uuden kanssa ei sujukaan, niin palataan takas.

Tää on niin ala-arvoista. Aina on rehellisyyden paikka, mutta etenkin ihmissuhteissa. En todellakaan ymmärrä tälläisiä ihmisiä, miten voivat elää itsensä kanssa...

Oliko sinulla AP tässä välissä joku parempi vaihe kun et päivitellyt tänne? Olitteko enemmän tekemisissä yms? 

Vierailija kirjoitti:

Oliko sinulla AP tässä välissä joku parempi vaihe kun et päivitellyt tänne? Olitteko enemmän tekemisissä yms? 

Ei ollut kyllä mitään kummempaa, eikä oltu sen enempää tekemisissä.. Välillä pitää vaan yrittää saada ajatuksia jonnekin muualle ja keskittyä muihin asioihin. Varsinkin tuolloin joulun aikaan, kun tuli oltua sukulaisten luona, niin ei tullut sen enempää päiviteltyä ja se myös kun ei ole oikein mitään muutoksia tilanteessa..AP

Elämä on lyhyt, en käyttäisi sitä odotteluun.. minun mielestäni toinen on käytöksellään jo osoittanut että sinun tulisi elää nyt eikä odotella. Sillä tavalla myös näkisit mitä muuta voi olla.. 

Vierailija kirjoitti:

Useinkin, kun jotain ikävää tapahtuu, ihmismieli käyttäytyy 'oudosti'. Kun vaikka joku läheinen on kuollut, aluksi se ajatus on läsnä tietysti ihan koko ajan, joka hetki. Vaikka aamulla herätessä olisikin yksi nanosekuntti muistamatta. Sitten kun aikaa kuluu, tulee näitä pätkiä, kun unohtaa. Ja samalla ihmettelee, miten on voinut edes hetkeksi unohtaa? Ajan mittaan näitä 'unohtamisia' tulee aina enemmän, kun kalenterivuosi on kulunut, on ohitettu ensimmäiset joulut, juhannukset, kesät, keväät, merkkipäivät ilman häntä. Ja pikkuhiljaa suurinkin suru vaimenee... näin se yleensä menee, ainakin itsellä.

Ap, oot ihan alussa uuden tilanteen kanssa. Aika kyllä parantaa, mutta joku raami erossa ololle olisi hyvä saada. Tilinpäätös suhteelle: tase plussalle tai miinukselle -> jatko yhdessä vai erikseen?

Tämmösiä mietiskelin tällä erää🤔

Ak

Tämä!!!

Vierailija kirjoitti:

Elämä on lyhyt, en käyttäisi sitä odotteluun.. minun mielestäni toinen on käytöksellään jo osoittanut että sinun tulisi elää nyt eikä odotella. Sillä tavalla myös näkisit mitä muuta voi olla.. 

Olet tässä kyllä ihan oikeassa.. Ei tämä hirveän helpolta ja mielekkäältä elämäntyyliltä tunnu pidemmän päälle ainakaan.. suhteellisen haastavaa.. Pitäisi vain saada itsestään irti "voimia" tehdä ratkaisu itse..AP