Yhden avioliiton ihmiset harvassa
Melkein jokaisella on useampia liittoja ja uusperheitä.
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kai niitä suhteita on ihmisellä useampia. Jakaisin ehkä itse kolmeen merkitykselliseen. Ensirakkaus, "lastenteko"rakkaus ja se loppuelämän rakkaus. Niillä pärjää jo aika mukavasti. Nykyään kun ei tarvitse katsella ikävää kumppania loppuelämää 😀
Mutta ikävälle kumppanille kannattaa silti poikia liikakansoitusaikanakin 😀
Avioliitto on taloudellinen juridinen yhteenliittymä, joka asettaa puolisoille avio-oikeuden toistensa tuloihin ja varoihin sekä säätää lasten perintöoikeuden.
Miksi tämä olisi jotain itseisarvoista?
Oli yksi avioliitto, toista ei tullut. Ja ei tod. mitään uusperhettä. Nykyään olen avoliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Keskiarvoa alentavat incelit, joilla ei ole sitä ensimmäistäkään suhdetta.
Mitä sitten, ap? Kirveltääkö sun pyllyä?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yhden avioliiton ihminen. En aio enää koskaan mennä naimisiin ja tuskin muutakaan kumppania tällaiselle jämäpalalle löytyy.
Mä EN HALUA avioitua uudelleen enkä hakea seuraa. Losokulleille tiedoksi. Nainen oppii kyllä kerrasta miksi kannattaa pysyä sinkkuna. Muistakaa iltarunkkaus!
Ennen miehet oli useasti naimisissa. Niiden vaimot kuoli synnytyksiin tai väkivaltaan. Ja tää oli ap:n mielestä ihana systeemi.
Kylläpä on taas ultrajärkevästi ja tieteellisesmisesti käännelty positiiviseks ja uudeks normaaliks teidän kyvyttömyys muodostaa ja ylläpitää ihmissuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, ap? Kirveltääkö sun pyllyä?
Avioliitto on lasten koti. Mitä kertoo runsas lasten huonovointisuus vs uusioliitot?
Ehkä oikeesti olen vanhanaikainen, liitossa pysyttiin, jos huuma väheni, tuli ystävyys, toveruus, yhteinen talous. Toisen huonot puolet kestäen.
Jaa. Kukin tyylillään ja resursseillaan. Tosiaan jotkut ei pääse siihen ekaan suhteeseenkaan. Hyvä niin.
"No, suomalaisen "nuotion" äärellä yleensä on lukemattomat miehet olleet makkaroineen..."
...kertoo incelien tietotoimisto.
Jos ei suomalaisnainen muka "osaa kipinää sytyttää", mitä vattua sen ympärillä ukkolauma istuu? Yrität kehittää keskenään vastakkaisia argumentteja asiasta, josta et itse tiedä yhtään mitään 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, ap? Kirveltääkö sun pyllyä?
Avioliitto on lasten koti. Mitä kertoo runsas lasten huonovointisuus vs uusioliitot?
Ehkä oikeesti olen vanhanaikainen, liitossa pysyttiin, jos huuma väheni, tuli ystävyys, toveruus, yhteinen talous. Toisen huonot puolet kestäen.
Kyllähän se valitettavasti on totta, että avioeroperheissä lapset voivat _tilastollisesti_ keskimäärin huonommin kuin ydinperheissä. Toki avioerot ovat yleisempiä muutenkin elämänhallinnaltaan heikommilla ihmisillä, joten sinänsä korrelaatio varmaan melko pitkälti johtuu tästä. Toki osa lapsista on niitäkin, joiden perusturvallisuutta ero ja vuoroviikoin vaihtuva koti vain rasittaa niin paljon, että muuten kärjistymättä jääneet ongelmat realisoituvat vanhempien eron myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, ap? Kirveltääkö sun pyllyä?
Avioliitto on lasten koti. Mitä kertoo runsas lasten huonovointisuus vs uusioliitot?
Ehkä oikeesti olen vanhanaikainen, liitossa pysyttiin, jos huuma väheni, tuli ystävyys, toveruus, yhteinen talous. Toisen huonot puolet kestäen.
Lapset varttuvat noin 18 vuodessa. Onko sun suvun lapset vähän hitaampia, ehkä mamman nurkissa vielä nelikymppisinäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, ap? Kirveltääkö sun pyllyä?
Avioliitto on lasten koti. Mitä kertoo runsas lasten huonovointisuus vs uusioliitot?
Ehkä oikeesti olen vanhanaikainen, liitossa pysyttiin, jos huuma väheni, tuli ystävyys, toveruus, yhteinen talous. Toisen huonot puolet kestäen.
Lapset varttuvat noin 18 vuodessa. Onko sun suvun lapset vähän hitaampia, ehkä mamman nurkissa vielä nelikymppisinäkin?
Pitkissä liitoissa voi olla yhteistenkin ladten ikäero yli 20 vuotta. Niin omi vielä perheissä joissa suuret ikäluokat kasvoivat.
( Ei mulla vaan aikuisia lapsia nelikymppisenä vaan leikki-ikäiset)
Me menimme mieheni kanssa naimisiin 19-vuotiaina teineinä. Nyt avioliittoa takana jo 18 vuotta ja onnellisia ollaan. Lapsiakin ollaan saatu.
Det är nog igen fakta från röven.
För den som inte vet, är tiden före äktenskapet till för att pröva allt möjligt. Därefter fettar man beslut på basen av realiteter.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ja missä määrää, että pitää koko elämä roikkua yhdessä suhteessa?
Kuten aikaisemmin mainitsin, yhdessäolo on ihan oma valinta ja täysin vapaaehtoista. Kukaan ei voi määrätä eikä pakottaa.
Tilastollisesti ne joiden avioliitot kestävät ovat paremmin toimeentulevia, korkeammin koulutettuja ja onnellisempia. Lisäksi heidän lapsensa ovat keskimäärin koulutetumpia ja paremmin toimeentulevia.
Myös taipumus avioeroon periytyy.
Osan tästä selittää todennäköisesti vahvasti geneettisesti määräytyvä älykkyys ja impulssikontrolli. Hyvä impulssikontrolli korreloi vahvasti menestymisen kanssa. Googlatkaa "Vaahtokarkkikoe".
Toisaalta tietysti avioeroperheestä kumpuava lapsuuden stressi heikentää kognitiivista suoriutumista vielä aikuisenakin. Osa tästä periytymisestä tietysti myös liittyy lapsuudenkodissa opittuihin malleihin.
Mielestäni erityisesti ilman kunnollista miehenmallia kasvavat pojat saavat todella huonot lähtökohdat tässä nyky-yhteiskunnassa selviämiseen.
Voisinpa väittää, että perhekeskeisyyttä korostavan kulttuurin korvautuminen yksilökeskeisellä hedonismin palvonnalla on iskenyt todella pahasti juuri näihin huonompiosaisiin yhteiskuntaluokkiin ja pienentänyt tilastollisia todennäköisyyksiä luokkanousuun.
Keskiarvoa alentavat incelit, joilla ei ole sitä ensimmäistäkään suhdetta.