Onko lestadiolaisperheissä edelleen tosi paljon lapsia?
Katolisessa kirkossa ehkäisy on virallisesti kielletty, mutta useimmissa perheissä lapsiluku on silti niin pieni, että ehkäisyä käytetään varmasti yleisesti. Onko lestadiolaiset onnistunut pitämään ehkäisykiellostaan paremmin kiinni vai onko sielläkin selvästi havaittavissa, että teoria ei enää vastaa käytäntöä?
Kommentit (240)
Oikeasti aika söpö tarjous, kiitosta vaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ihmisillä on usein virheellinen käsitys: tilastojen valossa katolisissa papeissa ei esiinny pedofiliaa tai heidän tekemäänsä hyväksikäyttöä sen enempää kuin muuallakaan yhteiskunnassa. Toki sellaiset ihmiset voivat hakeutua herkemmin ko.hommaan, mutta sille ei ole edes tieteellisesti tutkittuja vaikutuksia, että itse naimattomuuskielto lisäisi tällaista käyttäytymistä.
Voin linkata tutkimuksen/uutisen, josta asiasta luin, jos löydän tähän hätään. Yllätyin asiasta itsekin,
Ei enempää kuin muualla yhteiskunnassa mutta entä jos verrataan muiden yhteisöjen papistoon, joissa pappi saa mennä naimisiin? Koska se on se todellinen vertailuryhmä.
Tuo ei ollut se, josta asiasta luin (oli vielä uudempi
Miksei noinkin, mutta minun arkijärkeni sanoisi, että niitä lapsista väärällä tavalla kiinnostuneita ihmisiä vetää puoleensa työt ja alat, joissa pääsee toteuttamaan taipumuksiaan. Eikä siis tämä tarkoita välttämättä mitään hyväksikäyttöä, vaan että jos sulla on taipumus kiihottua lapsista niin saatat olla sen vuoksi halukkaampi työskentelemään vaikkapa peruskoulussa, lasten liikunta- tai soittoharrastusten parissa, neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Tai samalla tapaa työskentelemään puhujana tai pyhäkoulun vetäjänä. Tämä kai on vielä jonkinlainen tabu, siis luojan kiitos suurin osa näistä ei koskaan sorru mihinkään hyväksikäyttöön, mutta saattaa hyvinkin saada tyydytystä siitä kun saa istuttaa pyhäkoululapsia sylissä tai ohjata pienen tytön viulunsoittoa lähikontaktissa.
Ja joo, nämä hyväksikäyttäjät saisi kyllä minun puolestani viedä vaikka tallin taakse, ihan riippumatta uskonnollisesta suuntauksesta tai sen puutteesta. Halveksun syvästi myös kaikkia asiaa peitteleviä ja hyssytteleviä.
Llestadiolaisessa herätysliikkeessä raskausen ehkäisykielto on maalikkosaarnaien, kouluja käymättömien vanhojen miesten keksimä, sääntö. Kyseessä on naisia alistava, helvetin tulella peloteltu lestadiolaisten laki.
Jotain kehitystä parempaan suuntaan on tapahtunut,vuosikymmenien saatossa, hoitokokokouksista on päästy, pitkään niistäkin kerrottiin muuneltua totuutta, kiitos netin, valehtelu ei kannata.
Osallistuin pyhäinpäivämessuun rakkaassa kotikirkossa ja taas kuulin ne vuodesta toiseen pyhäinpäivänä luettavat lohduttavat Matteuksen evankeliumin sanat:
* Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. *
Hyvin vähän on uskonnollisia ryhmiä, joita esim. tällä foorumilla herjataan, mutta yksi ryhmä on esillä vuodesta toiseen, keskustelusta toiseen.
Jos joku sanoo etteivät vl:t tuputa uskoaan tai näkemyksiään, niin valehtelee. Avovaimoni sisko on vl ja kyllä sieltä säännöllisin väliajoin sitä tuputtamista tulee. Välillä on meinannu välit mennä poikki. Eniten minua ärsyttää tuossa se, että he tuntuvat ajattelevan, etteivät nuo tee parannusta koska ovat niin heikkoja ja sielunvihollisen vallassa. Ei. Minä en tuomitse esimerkiksi konservatiivisia arvoja, olen varsin konservatiivinen itsekin. Tuomitsen tuon liikkeen sisällä olevia muita arvoja epävanhurskaina. On paljon tietynlaista mammonnan palvontaa ja sitten esimerkiksi urheilua et saa käydä katsomassa, mutta sitä saat fanittaa. Esim eräskin vl-pappi tykkäsi Facebookissa suomalaisesta jääkiekkoliigan joukkueesta, sekä myöskin ammattilasjalkapallojoukkueesta. Sitä mitä hemmettiä? Et saa harrastaa huippu-urheilua tai käydä sitä katsomassa, mutta silti saat sitä fanittaa ja samalla sitä pitäisi yrittää näkyvästi vastustaa. Tuo jos joku on epävanhurskasta ja en todellakaan ole kyseiseen yhteisöön ikinä heidän arvoillaan liittymässä. Kyse ei todellakaan siis ole konservatiivisuudesta, vaan noista muista omiin silmiin epävanhurskaista jutuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän siinä useamman lapsen äidillä aina joku terveydellinen syy löytyy, jos haluaa ehkäistä. Jos ei muuta, niin väsymys tai mt-ongelmat. Ei kukaan kysele virallisten diagnoosien perään nykyisin. Raskasta se kuitenkin on noita tekosyitä keksiä.
Joku väitti, että Rauhanyhdistyksistä ei nykyisin eroteta mielipiteiden vuoksi. Ei erotetakaan, rivijäseniä, virallisesti. Jos on jossain "virassa" voidaan erottaa siitä tehtävästä. Mutta itse yhteisöstä erottaminen tapahtuu "kuoliaaksi vaikenemalla". Itse olen tuon "kuoliaaksi vaikenemisen" kokenut.
Kysyisin ihan varovaisen vilpittömästi, mitä tarkoitat tuolla kuoliaaksi vaikenemisella? Tai en ehkä ole törmännyt tuollaiseen mykkäkouluun tms. Usein on puhuttu siitä, että joku tulee puhuttelemaan, jos epäillään jonkun tekevän jotakin syntistä elämässään, mutta ihmiset ovat nykyään niin varovaisia puuttumaa
Lakattiin tervehtimästä, "katsottiin läpi", käännettiin selkä, kun yritti mennä tervehtimään. Ja en edes tiennyt, minkä "synnin" olen tehnyt. Yritin sitten tahallani ärsyttää ihmisiä, että joku tulisi nuhtelemaan. Jotta voisin kysyä, mikä mättää. Ne, jotka minun kanssani olivat tekemisissä, olivat sitä mieltä, että ei minua kukaan tarkoituksella välttele. Eivät siis tienneet tai esittivät, että eivät tiedä mitään siitä "kuoliaaksi vaikenemisesta". Myös puolisoni koki tätä samaa, silloinkin, kun minä en ollut paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Llestadiolaisessa herätysliikkeessä raskausen ehkäisykielto on maalikkosaarnaien, kouluja käymättömien vanhojen miesten keksimä, sääntö. Kyseessä on naisia alistava, helvetin tulella peloteltu lestadiolaisten laki.
Jotain kehitystä parempaan suuntaan on tapahtunut,vuosikymmenien saatossa, hoitokokokouksista on päästy, pitkään niistäkin kerrottiin muuneltua totuutta, kiitos netin, valehtelu ei kannata.
Liikkeessä on omat ongelmansa, mutta tuon korjaan, että ehkäisykriittisyys olisi joidenkin liikkeen puhujien keksimä juttu. Se on ollut vahvasti kristinuskossa mukana koko sen historian ajan ja muualla maailmassa osa muistakin kristityistä pitää ehkäisyä tuomittavana tai vähintäänkin mahdollisimman paljon vältettävänä asiana. Kuten tämänkin ketjun aloituksessa käsitelty katolinen kirkko.
Ehkäisykriittisyyttä kritisoidessa tämä olisikin hyvä muistaa, jotta asian historiallisista faktoista ei olisi vääriä käsityksiä ja näin olisi mahdollista pohtia aihetta eri puolilta.
Vierailija kirjoitti:
Jos vuosikymmeniä opetetaan ihmisiä luottamaan seurakuntaan oman arvioinnin sijasta niin ihmisiltä ihan oikeasti hämärtyy kyky ja uskallus arvioida asioita itse. Tai ei uskalleta toimia oikein. Se on uskomattoman tehokas keino hiljentää ihminen, jos pelkää joutuvansa heitetyksi ulos porukasta, jonka uskoo ainoana pelastuvan. Sitten on ehkä myös suojeltu yhteisöä (mainetta) yksilön kustannuksella (tämä on väärin). Asia on monelle kiusallinen ja vaikea. Mutta ihmettelen kyllä samaa, miten voi olla, että on noin huonosti hoidettu nuo tilanteet, luulisi, että siellä olisi ollut edes joku aikuinen joka olisi vienyt asian eteenpäin. Näiden asioiden valossa sen taas huomaa, on erittäin tärkeä kyseenalaistaa myös pappien ja puhujien mielipiteet, onko kyse totuudesta.
Ehkä se voi joidenkuiden kohdalla ollakin noin. Olen itse sellaisista vl-ympyröistä, jossa keskustellaan paljon - kriittisestikin -, mutta tiedän kyllä, että on myös sellaisia perheitä/piirejä, joissa asioista ei niin paljon puhuta.
Vaikka usko yhdistää, niin vl-likkeessä on ihmisiä todella erilaisista taustoista ja on monia sellaisia, joiden kanssa ei tunnu olevan hirveästi yhteistä. Toki kaikkien kanssa pyrkii tulemaan toimeen. Toisaalta minusta on hieno juttu, että ihmisiä on niin eri lähtökohdista ja ei niin herkästi ole sitten poterossa vaikka tietyn koulutustason ihmisten kanssa (vaikka varmasti vl:ista löytyy myös tällaisiakin porukoita).
Mutta ainakin omassa ystäväpiirissäni on monia aika erilaisistakin taustoista tulevia ihmisiä, mikä rikastuttaa elämää.
Ihmisinä kuitenkin tosiaan meitä on ihan laidasta laitaan. Joku mainitsi täällä Oulunsalon, jossa asuu paljon vl-perheitä, mutta en itse osaisi ikinä asua siellä - ja siis tarkoittamatta sitä, että he, jotka siellä asuvat, olisivat jotenkin huonompia tai jotakin! Mutta henkilökohtaisesti haaveilen enemmän kaupunkiympäristössä, erityisesti vanhassa sellaisessa, asumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku sanoo etteivät vl:t tuputa uskoaan tai näkemyksiään, niin valehtelee. Avovaimoni sisko on vl ja kyllä sieltä säännöllisin väliajoin sitä tuputtamista tulee. Välillä on meinannu välit mennä poikki. Eniten minua ärsyttää tuossa se, että he tuntuvat ajattelevan, etteivät nuo tee parannusta koska ovat niin heikkoja ja sielunvihollisen vallassa. Ei. Minä en tuomitse esimerkiksi konservatiivisia arvoja, olen varsin konservatiivinen itsekin. Tuomitsen tuon liikkeen sisällä olevia muita arvoja epävanhurskaina. On paljon tietynlaista mammonnan palvontaa ja sitten esimerkiksi urheilua et saa käydä katsomassa, mutta sitä saat fanittaa. Esim eräskin vl-pappi tykkäsi Facebookissa suomalaisesta jääkiekkoliigan joukkueesta, sekä myöskin ammattilasjalkapallojoukkueesta. Sitä mitä hemmettiä? Et saa harrastaa huippu-urheilua tai käydä sitä katsomassa, mutta silti saat sitä fanittaa ja samalla sitä pitäisi yrittää näkyvästi vastustaa. Tuo jos joku
Oho, onpa erikoista. Harmi, että kohdallesi on sattunut "tuputtajia". Monet vl:t pyrkivät ennemmin pitämään uskonsa piilossa ja välttämään aiheen esille tulemista, mutta varmasti näinkin isoon joukkoon mahtuu myös tuputtajia.
Sinulle, jolle esitin seurakutsun: jos innostut joskus lähtemään ja törmäät juuri tuputtajaan, etsi vain sitten joku muu keskustelukumppani. Varmasti löytyy myös meitä, joilla ei ole tarve pakottaa uskoa kenellekään mutta jotka ovat positiivisesti yllättyneitä ja ilahtuneita, jos joku haluaa tietää uskostamme lisää ja osaamme kyllä keskustella fakta- ja asiapohjaisesti ihan käytännön mutta myös uskonopillisista asioista, mistä nyt juuri kiinnostaakaan vaihtaa ajatuksia ja kuulla lisää.
Minulla oli joskus tilanne että kaipasin elämääni tietynlaista sisäistä rauhaa. Kuuntelin netistä seuroja ja muutaman kerran kävin sunnuntaiseuroissa jopa paikan päällä. Oli lohdullista kuunnella sitä sanaa, mutta jotenkin tunsin oloni siinä yhteisössä ulkopuoliseksi. Ihmekös tuo sinänsä, sillä olinhan ikään kuin ulkopuolisena tullut paikalle. Muilla taasen oli seuraa ja iloisia naamoja näkyi. Lopulta se homma jäi minulla taakse ja palasin vanhaan maailmaani, jossa minulla oli sentään jotain verkostoa ympärilläni. Koin, että jos olen siinä toisessa maailmassa, niin en voi käydä seuroissa, koska tietyllä tapaa ne maailmat ikään kuin sotivat keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli joskus tilanne että kaipasin elämääni tietynlaista sisäistä rauhaa. Kuuntelin netistä seuroja ja muutaman kerran kävin sunnuntaiseuroissa jopa paikan päällä. Oli lohdullista kuunnella sitä sanaa, mutta jotenkin tunsin oloni siinä yhteisössä ulkopuoliseksi. Ihmekös tuo sinänsä, sillä olinhan ikään kuin ulkopuolisena tullut paikalle. Muilla taasen oli seuraa ja iloisia naamoja näkyi. Lopulta se homma jäi minulla taakse ja palasin vanhaan maailmaani, jossa minulla oli sentään jotain verkostoa ympärilläni. Koin, että jos olen siinä toisessa maailmassa, niin en voi käydä seuroissa, koska tietyllä tapaa ne maailmat ikään kuin sotivat keskenään.
Saan kiinni kokemuksestasi, mutta voin sanoa, että kyllä meitä yksinäisempiäkin siellä käy ja sellaisessa elämäntilanteessa olevia, että ei paljon hymyilytä. Mutta tiedän, että ehkä sieltä seuroista ikään kuin nousee esiin sellainen tiivis yhteisöllisyys ja ymmärrän, että voi herkästi tulla olo ulkopuolisuudesta. Itselläkin jossain mielentilassa saattaa olla vähän sellainen olo, vaikka lestadiolainen olenkin, erityisesti jos käyn sellaisessa paikassa seuroissa, jossa "hukkuu massaan" ja kukaan ei erityisesti huomaa paikalla oloa toisin kuin ehkä pienemmillä rauhanyhdistyksillä. Toisaalta sekin on joskus rentouttavaa, että kukaan ei erityisesti huomaa sinua ja voit vain pujahtaa hiljaa penkkiin.
Mukava kuulla, että olit tullut kuitenkin seuroihin ja saarnat tuntuivat lohduttavilta! Lähesty sinäkin vain rohkeasti ihmisiä, jos uudemman kerran innostut joskus lähtemään. Halutessaan sitten kyllä tosi nopeasti "yhteisöllistyy". Tutustut johonkuhun ja sitä kautta kymmeneen muuhun sekä heidän tutun tuttuihinsa jne. Jos toiminta kiinnostaa, työvuoroissa on oikeasti tosi hauskaa useimmiten ja niihin osallistuminen ei todellakaan ole pakollista/voi säädellä jaksamisen ja ehtimisen mukaan. Näin vl:nakin tuntuu että parhaiten melkein tutustuu uusiin ihmisiin työvuoroissa. Suviseurojen vuorot ovat vielä oma juttunsa, niissä on omanlainen hieno yhteistyön tunnelma!
Tulee mieleen näistä tällaisista viesteistä, että voisi joskus ehdottaa, että voisiko seuroihin järkätä sellaisen "työvuoron" /vapaaehtoisten pienen ryhmän, joka pitäisi seuraa ja vastailisi kysymyksiin sellaisille, joita kiinnostaa uskon asia ja tämä yhteisö. Tuollainen olisi helppo järjestää ja auttaisi juuri vähän "alkuun", jos voi olla aluksi ulkopuolinen olo.
Minäpä informoin tähänkin ryhmään, jos saadaan jokin tuollainen joskus vaikka edes kokeiluun! :)
Miten ihanan vapauttavaa oli sanoa irti ystävyyssuhde ex-lestadiolaisen (?) kanssa! Uskonnosta ja papeista kyllä jauhettiin, mutta ei voitu silti kertoa, että on lähtöisin kyseisestä uskonsuuntauksesta ja että sisaruksia on yhteensä 15 (hän mukaanlukien 16). Minä kyllä kerroin hänelle jo alkuvaiheessa, kuinka monta sisarusta minulla on.
Omassa suvussa mummo VL, mummollani vain 2 lasta, en tiedä onko ollut lapsettomuutta. Näihin lapsiin ei tuo usko tarttunut, molemmilla veljeksillä 1 lapsi. Pikkuserkkuja on minulla kuulemma yli 100 Pohjanmaalla, en heitä tunne.
Omalla paikkakunnalla tietämistäni VL perheissä 6-14 lasta.
kirjoitti:
Perheet pienentyneet. Lisäksi suurin osa lapsista jättää liikkeen. -
Syntyvyys oli viimme tiedon mukaan 5uomessa mittaamishistorian pienin toissa vuonna. Syntyvyyttä on tilastoitu n. 150 v.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni oli todella iso yllätys, miten kovasti rahan perään lestadiolaiset ovat. Mutta niillähän on paljon isoja yrityksiä. Jotenkin ristiriidassa uskonnon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni oli todella iso yllätys, miten kovasti rahan perään lestadiolaiset ovat. Mutta niillähän on paljon isoja yrityksiä. Jotenkin ristiriidassa uskonnon kanssa.
Virsi 582
1.Jos maatamme ei rakenna
Jumala, auttajamme,
niin työmme tyhjiin raukeaa,
me turhaan harrastamme.
Se minkä ihmisvoima loi,
ei koskaan täällä kestää voi,
jos tuki Herran puuttuu.
2.
Jos kaupunkia varjella
ei tahdo itse Luoja,
niin turhaan valvoo vartija,
on sillä heikko suoja.
Ei kestä vahvin hallitus,
jos puuttuu Herran siunaus,
kuin kuiva puu se kaatuu.
3.
On ilman Herraa huoneemme
hiekalle rakennettu,
se olkoon vaikka vuorelle
lujasti perustettu.
Kun ajan myrskyt riehuvat,
päällemme virrat kuohuvat,
ei jälkeä jää siitä.
4.
Ja vaikka varhain nousemme
ja uurastamme yöhön,
ei pelkkä ahkeruutemme
tuo menestystä työhön.
Vaan työ jos tehdään uskossa
rukoillen voimaa Herralta,
ei puutu siunausta.
5.
Kun katsot lapsijoukkohon,
murheko siitä oisi?
Herranhan lahja lapset on,
hän leipää eikö soisi?
Kun linnut, ruoho, kukat maan
saa ruoan, vaatteet Luojaltaan,
hän myöskin meitä auttaa.
6.
Kun lapset tuovat elämää,
riemua keskellemme,
niin raikkaammin myös helkähtää
ylistys Luojallemme.
Ja missä Herran kiitos soi,
ei hävitä se koti voi,
yhteinen onni kasvaa.
7.
Ja onnellinen lapsista
saa olla isänmaamme.
Kuin huomispäivää kirkasta
katsella heissä saamme.
He isänmaamme vaiheisiin,
sen palvelukseen, tehtäviin
kasvavat keskellämme.
8.
Lähesty, Herra laupias,
kansaamme armossasi.
Suo meidän, Kaikkivaltias,
säilyä turvissasi.
Jos sinulta on siunaus,
ei estä meitä heikkous,
vaan työmme tehdä voimme.
- Minkälainen ihminen sanoo että kyllä jumala antaa uuden lapsen jos joku lapsista sattuisi eksymään vaaran teille ja kuolemaan? -
Minä puolestani kysyn, minkälainen on ihminen, jolla on niin suunnaton viha lestadiolaisia kohtaan ja niin paatunut omatunto, että voi valehdella muista noin kamalalla tavalla ihmisistä. Ilmeisesti elämä on jakanut hänelle niin hyvät pelimerkit, ettei hän ole koskaan joutunut lapsestaan luopumaan. Kehotan nauttimaan jokaisesta päivästä, jonka saa läheisten kanssa viettää.
Terveisin lapsensa syövälle menettänyt äiti
muista noin kamalalla tavalla ihmisistä - piti olla:
muista ihmisistä noin kamalalla tavalla
ed. kommentoija
Vierailija kirjoitti:
Omassa suvussa mummo VL, mummollani vain 2 lasta, en tiedä onko ollut lapsettomuutta. Näihin lapsiin ei tuo usko tarttunut, molemmilla veljeksillä 1 lapsi. Pikkuserkkuja on minulla kuulemma yli 100 Pohjanmaalla, en heitä tunne.
Omalla paikkakunnalla tietämistäni VL perheissä 6-14 lasta.
Ehdoton ehykäisykielto tuli vasta 1960-luvulla. Siihen asti pienet lestadiolaisperheet eivät olleet harvinaisia. Mun isän perhe oli vl, lapsia 2.
Oulun seudulla lestadiolaisperheiden koot ovat viime vuosina vaan kasvaneet, ja liikkeestä ei erota sillä tavalla kuin vaikkapa 10 vuotta sitten.
Tule joskus seuroihin! Tervetuloa :) Voin luvata, että meillä ei tuputeta uskoa/yritetä käännyttää (ainakaan suurin osa, toivottavasti ei kukaan), niin voi ihan vapaasti tulla juttelemaan ja kyselemään lisää. Vaikka seurojen jälkeen, jolloin useimmilla Rauhanyhdistyksillä siirrytään kahvioon vielä syömään tai juttelemaan (jos on kaksi puhetta peräkkäin, niiden väliajalla).
Voi olla, että joku ujompi tapaus saattaa hämmentyä, mutta lähesty vain sitten jotakuta muuta! Varmasti löytyy ihmisiä, jotka vastaavat mielellään kysymyksiisi, jos avoimella ja asiallisella mielellä olet ja kiinnostunut kuulemaan uskostamme ja elämästämme!
Jos törmäät juuri minuun Oulun ry:lla, voin ryhtyä kyllä juttusille ja tarjota sinulle kans kahvit! :D Ei ne kalliit ole kyllä ja voileivät ja pullat (joita yleensä tarjolla) on ihan hyviä hinta-laatusuhteeltaan. Joskus saattaa olla muutakin, mutta tuo on yleinen tarjoilu kautta maan :D