Mitähän isoisoäitisi sanoisi, jos näkisi sinut nyt?

"Painahan puuta, niin kisautetaa kahveet. Pullaakin leivoin eilen."

Aina oli vehnästä tarjolla! Mummo syntynyt 1875 ja kuoli 1960.

Olisi onnellinen vauraudestani ja riippumattomuudestani sekä siitä, miten nuori ja vahva olen 58-vuotiaana. Hänen aikanaan naiset kuolivat synnytykseen kolmekymppisinä ja miehet raadantaan ja tulehdussairauksiin nelikymppisinä.

Nuo olivat eliniänodotteet reilut sata vuotta sitten.

Vierailija wrote:

Nyt poika perkele, ne sormet pois sieltä vaimon pillusta.

Korjaan: Nyt poika perkele, ne sormet pois sieltä äitisi pillusta. Isäsikin haluaisi ejakuloida peräsuoleesi.

Toinen mummo kuoli jo ennenkuin synnyin ja toisen näin kerran 3-4 vuotiaana.  

Varmaan kättelisivät ja esittelisivät itsensä.  

Mun isoäiti syntyi 1901, ja hänen äitinsä 1875, jolloin odotettavissa oleva elinikä Suomessa oli naisilla reilusti alle 40 v., joten eiköhän hän vain ihmettelisi hyvinvointiani ja itsellisyyttäni.

Hänen aikanaan maa oli Venäjän suuriruhtinaskunta ja vaimo miehen holhouksessa, joten parempaan on menty.

Tuohon aikaan suuri osa miehistä oli tilattomia, maattomia ja vaalikelvottomia senaattorien vaalissa. Puukkojunkkareina ja kulkumiehinä kiersivät töiden perässä vailla mahdollisuutta asettua aloilleen tai perheen perustamiseen. Heitä tuomittiin pikkurikoksista Siperiaan ja vietiin Venäjän sotiin. Osa pakeni Amerikkaan paskaduuneihin, eli kaivoksiin ja pilvenpiirtäjätyömaille, junarataa käsipelissä rakentamaan.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Nyt poika perkele, ne sormet pois sieltä vaimon pillusta.

Tässä taas esimerkki, että jonkun lerppakullin pitää tunkea ketjuun kuin ketjuun. Olet tosi nolo ja halveksittava.

Kommentin esitti nimimerkki "Kalkun mummo".

Mitähän ap:n vaari ajattelisi nähdessään nykyiset piipittelijä-incelit, jotka eivät jaksa sataa metriä juosta läskimassunsa kanssa?

Vierailija wrote:

Äidin puoleinen isomummi (s.1888) varmaan jakelisi essun taskusta vähän käteistä "salaa" ja antaisi lempeästi ohjeita. En koskaan tavannut häntä (olen itse syntynyt 1988 ja hän kuoli -86), mutta oli kuulemma hyvä tyyppi.

Isän puoleinen isoisoäiti (s. 1898) olisi varmaan pettynyt, kun äidinkieleni ei olisikaan ruotsi, en ole akateemisesti koulutettu, enkä edes perheellinen. Varmaan näitä asioita surkuttelisi.

Entäs ne 2 muuta isoisoäitiä? Isän puolelta on 2 ja äidin puolelta 2.

Vaikea sanoa. En ole koskaan tavannut.

Toinen mummo ihmettelisi kuka olen, olin noin 12 vuotias kun mummo sairastui ja muisti meni, ei siis tuntenut enää kun luuli minunkin olevan vielä vauva. Toinen mummo sanoisi "onpa kaunis koira", tykkään eläimistä en ihmisistä, voisi toki kysyä mitä hänen kantabaarille on tapahtunut, kyllä yli 80- vuotiaana kävi siellä istumassa ja juomassa, kun putki iski päälle.

Vierailija wrote:

Olisi onnellinen vauraudestani ja riippumattomuudestani sekä siitä, miten nuori ja vahva olen 58-vuotiaana. Hänen aikanaan naiset kuolivat synnytykseen kolmekymppisinä ja miehet raadantaan ja tulehdussairauksiin nelikymppisinä.

Nuo olivat eliniänodotteet reilut sata vuotta sitten.

Älä viitsi, mummoni elivät kumpikin yli 80- vuotiaiksi ja heillä oli sisaruksia jotka eli noin 100 vuotiaiksi, näin siis 1915 syntyneillä. Äitini ja hänen sisarukset elää vielä kaikki 80 molemmin puolin.

"Menehän poika parturiin."

Mä en tarkkaan ottaen edes tiedä kaikkia, mutta ovat syntyneet n 1850-1870-luvuilla. Ainakin kaksi kuoli jo  suht nuorena, alle 40 v, Vaikea kai heidän olisi neuvoa, maaima oli niin erilainen silloin. Olivat kaikki talon emäntiä.

Voisihan tuo hieman ihmetellä juoppoa homoa, joka on kaiken lisäksi työtön.

Ihmettelisi varmaan miksi koulutettua ja työkykyistä nuorta ihmistä ei päästetä töihin vaan makuutetaan sohvalla.

En tiedä. En ole koskaan edes mummoja tuntenut tai muita sukulaisia.

Olin lapsi, kun isoisovanhemmat ovat kuolleet. Joten eivät tuntisi minua, koska olen jo reilu 30-vuotias. Jos puhutaan omista isovanhemmista, niin he elävät edelleen ja voivat hyvin. 

Ai sinäkö oot minun tyttärentyttäreni!.  Oot kyllä ihan toisen tyttäreni näköinen!  Mummoni sanoisi näin siksi, koska hän oli edesmennyt jo ennen minun syntymääni eli ei tavannut minua koskaan.

Yksi mun isoisoäideistä oli kotoisin Kiinasta. Niinpä mulla ei olisi harmainta hajuakaan, mitä hän yrittäisi mulle selittää:D

Vain yksi heistä eli samaan aikaan kuin minä, minulla ei ole muistikuvia, mutta hän varmasti muistaisi pikkutytön. En tiedä, mitä sanoisivat. Ehkä olisivat iloisia, että olen koulutettu, hyvässä työssä ja matkustellut ympäri maailmaa, kun oma elinpiiri oli aika pieni. Tai sitten paheksuisivat, kun olen koulutetumpi ja tienaan enemmän kuin mieheni, käytän pitkiä housuja, en kuulu kirkkoon ja meikkaan. Mistäpä näistä tietää, 1800-luvulla syntyneistä ihmisistä.