Kuka muistaa markka-ajan hyvinvoinnin ja ostovoiman? Silloin pystyi ostamaan omakotitalon, vaikka vain toinen vanhemmista kävi töissä.

Vierailija wrote:

Joo, meillekin ostettiin talo vain isän palkkatuloilla. Siinä oli keittiö ja kamari, neliöitä ehkä 40 ja kaikki meidän nelihenkisen perheen käytössä. Mukavuuksina oli sähkö. Lämmitys hoitui pönttöuunilla ja käryttävällä öljykaminalla. Talo oli vetoinen, joten talvipakkasilla aamuisin lämmintä oli nipinnapin 10 astetta, mutta vetoisuuden ansiosta taloon saatiin raitista ilmaa. Ulkorakannuksessa oli ulkovessa ja ulkosauna. Vedet kulki sankossa sisään ja ulos, pyykit pestiin käsin.

Olen ihan varma, että vastaavaan elintasoon pääsee käsiksi nykyäänkin yhden ihmisen palkkatuloilla.

Kyllä tällä palstalla teidänkin taloa osataan kadehtia.😅

Kyllä minä muistan kun äitini osti talon 200 000 markalla v 1990. Minä omistan sen talon nyt kun äitini kuoli. Nyt talon ja tontin arvo onkin 350 000 euroa. Asun 6 km keskustasta satakunnassa. Aika iso tonttikin vielä.

Vierailija wrote:

Ehkä aloitus on vähän liioiteltu, mutta kyllä siinä paljon silti tottakin on. Ostovoima heikkenee hitaasti mutta varmasti kokoajan.

Oma isäni oli duunari ja hänen palkallaan elettiin silloin paremmin kuin minun nykyisellä insinööri palkalla. Ajattelisin että äitini palkka, silloin kaupan kassana vastaa elintasossa samaa,kuin oma nykyinen palkkani.

Tämäkin on tietysti vain mutuilua, mutta suunta on tälläinen, siitä olen varma.

Ja olen myös pähkäillyt mistä tämä johtuu. Minun yksinkertaisella rahamaailman tajullani kaikki on seurausta kapitalismista, jota en sinänsä pidä pahana asiana, sillä on saatu paljon hyvääkin. Tietyn pisteen jälkeen se vain alkaa edellekäyvissä maissa heikentämään keskiluokan elintasoa ja ostovoimaa väkisin. Kaikki koska suuret yritykset vaativat kokoajan suurempia voittoja jotta osakekurssit näyttävät hyvältä. Suurista yrityksistä on tullut suurempia talouden ohjaajia, kuin valtiot. Pörss

Pikemminkin sosialistinen riistoverotus vie kansan tulot. Siksi ollaan köyhiä.

Kyllä todellakin pystyi! Äitini oli kotiäiti ja isäni teki sekalaisia töitä/hanttihommia. Ostivat omakotitalon 3km:n päästä ison kaupungin keskustasta. Samassa tilanteessa ollut tuttavaperhe teki myöhemmin samoin. Autoa meillä ei ollut ja ulkomaanmatkoja ei tehty. Vanhemmat päihteettömiä. Nykyään samalta asuinalueelta ei olisi teoreettistakaan mahdollisuutta ostaa samanlaisilla tuloilla asuntoa. Kaikki (ja tarkoitan kaikki) sinne kymmenen vuoden sisällä muuttaneet ovat diplomi-insinööri/lääkäri/arkkitehti/opettaja/rehtori-pareja.

Vierailija wrote:

Ei pystynyt

No kyllä pystyin.

60- tai 70-luvulla kaverin pappa otti pankkilainan, talletti sen korkeakorkoiselle tilille ja osti asunnon tilin koroilla. Ei onnistuisi tänä päivänä!

Vierailija wrote:

Jos nyt eläisi 70-luvun elintasolla, riittäisi muutaman satasen tulot kuukaudessa.

Me elettiin 70-luvulla sellaisessa kuin äitini työsuhdeasunnossa. Onko moisia kummajaisia enää olemassakaan? Vuokra ei ollut kummoinen. Väliäkö sillä, että se oli vain kaksio, ei olllut meille lapsille omia huoneita, ja vanhemmat nukkui olohuoneessa. Ahtaasti ne asui muutkin.

Ruoka oli kastiketta ja perunaa, perunaa ja kastiketta, ja torstaisin hernekeittoa. Perunan ja kastikkeen kanssa sai porkkanaraastetta, jossa oli itse kerättyjä puolukoita.

Vierailija wrote:

Kyllä todellakin pystyi! Äitini oli kotiäiti ja isäni teki sekalaisia töitä/hanttihommia. Ostivat omakotitalon 3km:n päästä ison kaupungin keskustasta. Samassa tilanteessa ollut tuttavaperhe teki myöhemmin samoin. Autoa meillä ei ollut ja ulkomaanmatkoja ei tehty. Vanhemmat päihteettömiä. Nykyään samalta asuinalueelta ei olisi teoreettistakaan mahdollisuutta ostaa samanlaisilla tuloilla asuntoa. Kaikki (ja tarkoitan kaikki) sinne kymmenen vuoden sisällä muuttaneet ovat diplomi-insinööri/lääkäri/arkkitehti/opettaja/rehtori-pareja.

70-luvulla omakotitalo ei välttämättä tarkoittanut mitään hienoa. Saattoi olla, että peseytymismahdollisuus oli vain saunassa, ym. Kaverini kertoi, kuinka hienoa oli, kun 70-luvun alussa pääsivät muuttamaan lähiöön kerrostaloon, tuli kaikki nykyaikaiset mukavuudet kuten juokseva vesi ja keskuslämmitys.

Suihku oli aikoinaan huikea juttu kun oli päässyt peseytymään vain lauantaisin.

Vierailija wrote:

Ehkä aloitus on vähän liioiteltu, mutta kyllä siinä paljon silti tottakin on. Ostovoima heikkenee hitaasti mutta varmasti kokoajan.

Oma isäni oli duunari ja hänen palkallaan elettiin silloin paremmin kuin minun nykyisellä insinööri palkalla. Ajattelisin että äitini palkka, silloin kaupan kassana vastaa elintasossa samaa,kuin oma nykyinen palkkani.

Tämäkin on tietysti vain mutuilua, mutta suunta on tälläinen, siitä olen varma.

Ja olen myös pähkäillyt mistä tämä johtuu. Minun yksinkertaisella rahamaailman tajullani kaikki on seurausta kapitalismista, jota en sinänsä pidä pahana asiana, sillä on saatu paljon hyvääkin. Tietyn pisteen jälkeen se vain alkaa edellekäyvissä maissa heikentämään keskiluokan elintasoa ja ostovoimaa väkisin. Kaikki koska suuret yritykset vaativat kokoajan suurempia voittoja jotta osakekurssit näyttävät hyvältä. Suurista yrityksistä on tullut suurempia talouden ohjaajia, kuin valtiot. Pörss

Kassanhoitajan keskimääräinen palkka kauppalassa on ollu 1135 mk vuonna 1970. Löytyy täältä sivulta 37: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170226/xtds_pa_197100_1971_…

1135 mk vuonna 1970 vastaa samaa kuin 1853 € vuonna 2022. Rahanarvonmuunnin löytyy täältä: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

”Insinöörien mediaanipalkka lokakuussa 2021 oli 4 200 euroa kuu- kaudessa ja keskiarvopalkka 4 483 euroa kuukaudessa.” Näin kertoo insinööriliitto: https://www.ilry.fi/wp-content/uploads/2021/12/IN_palkkatilasto_fin_202…

Vierailija wrote:

60- tai 70-luvulla kaverin pappa otti pankkilainan, talletti sen korkeakorkoiselle tilille ja osti asunnon tilin koroilla. Ei onnistuisi tänä päivänä!

En usko, sillä tuolloinkin lainakorot olivat isommat mitä talletuskorot.

Muistelen haikeana ostovoimaista markkaa. 😍

Silloin Suomi oli vielä onnela. Ei ollut leipäjonoja eikä jengiväkivaltaa eikä kunniamurhia eikä kielitaidottomia tarjoilijoita. Nainenkin uskalsi vielä silloin ottaa taksin. Lapsilla ja nuorilla ei ollut adhd:ta, ahdistusta, pahoinvointia ja ylipainoa.

Inflaatio söi pankkilainaa, mutta se inflaatio oli erilaista, eikä vaikuttanut ostovoimaan oikeastaan mitenkään, koska kotimaassa valmistettu tuote oli joka tapauksessa aina halvempi kuin ulkomainen. Siksi meillä oli myös erittäin korkea työllisyysaste. Lähes kaiken sai laittaa verovähennyksiin kulutusluotoista lähtien ja ilmainen terveydenhoito oli myös ihan oikeasti ilmainen. Jossain vaiheessa mietittiin myös aikuisten hammashoidon maksujen poistoa, mutta sitä ei koskaan ehditty toteuttamaan, koska ensin tuli lama ja sitten vielä EU sekä yhteisvaluutta, joka vei maalta pois mahdollisuuden päättää omasta finanssipolitiikastaan. Nyt ollaan jumissa oltu jo 17 vuotta ilman minkäänlaista talouskasvua. On se hieno se euro, kun ei tarvitse rahaa vaihtaa... 

ps. ihme juttu, kun Ruotsissa missä on kruunu käytössä pystyy maksamaan ihan pankkikortilla kaikki ostoksensa valuutan vaihdosta välittämättä, eikä se valuutta jossain Thaimaassa tai muualla EUn ulkopuolella mitään ongelmia myöskään kenellekään aiheuta 

Vierailija kirjoitti:

Missä päin niitä kotiäitejä oli sankoin joukoin Suomessa 1950 luvulta lähtien? Meilläpäin Turussa ei ollut ainoatakaan kotiäitiä lähipiirissä. Kaikki äidit kävivät töissä tehtaissa tai kaupoissa myyjinä, kouluissa keittäjinä ym. Maaseudulla painettiin tietysti maataloissa niska limassa maatöitä ja navettahommia. Vaatimatonta oli elämä kuten ruoka, vaatetus ja huvitukset. Mikä muka oli ostovoima vuosina 1950-1970 esimerkiksi kun sotavelkoja oli maksettu ja palkat olivat mitä olivat. Yleensä hyvin pieniä. Lisäksi oli yleislakko 1956. Lapsiakin oli perheissä enemmän kuin yksi tai kaksi. Kannattaisiko tutustua ihan kirjoja lukemalla, millaista oli elämä tuohon aikaan, tutustua kotimaansa lähihistoriaan? Jotkut rakensivat ja rakennuttivat tietenkin taloja, kyllä siihenkin aikaan perittiin jotain ja sitten olivat myöhemmin ne, jotka kävivät Ruotsissa tienaamassa talorahoja, se oli 1960-70 luvulla. 

Minun äiti oli 10 vuotta kotiäiti ja rakensivat talon. 

Tuolloin kotona olo ei vaikuttanut työllistymiseen. Äiti sai 10 vuoden kotona olon jälkeen heti töitä ja teki niitä 30 vuotta. 

Nyt jos olet kotona lapsia hoitamassa luokitellaan pitkäaikaistyöttömäksi eikä työllisty millään. 

Totta!

Mä olin Cittarissa ostoskärryjä työntämässä ja rouva oli lasten kanssa kotona alkuun velkaisessa mutta uudessa  270m^2 ok talossa. Autoja oli kaksi corolla ja avensis vaan mutta ei kovin vanhoja kumpikaan. Kun lapset meni yläasteelle ja oli talovelka maksettu hommattiin vähän rehvakkaammat kulkupelit.

Tämä kaikki siis markka-aikaan!!

Ei pystynyt. 

Rakensimme talon kehyskuntaan v98, rahaa paloi 900 000mk. Omaa rahaa oli 170 000mk eli kunnan tontin hinta

Iso summa kun nettopalkkamme olivat yhteensä (2 työssäkäyvää!!) 12000mk mistä elätettiin myös 3 lasta ja appikset. Lainan korko vielä tuolloinkin n 6% ja lainakuluihin meni yli 5000mk/kk. Asumiskulut diihen päälle

Eipä olisi yhden palkalla selvinnyt!

Vierailija kirjoitti:

Ei pystynyt. 

Rakensimme talon kehyskuntaan v98, rahaa paloi 900 000mk. Omaa rahaa oli 170 000mk eli kunnan tontin hinta

Iso summa kun nettopalkkamme olivat yhteensä (2 työssäkäyvää!!) 12000mk mistä elätettiin myös 3 lasta ja appikset. Lainan korko vielä tuolloinkin n 6% ja lainakuluihin meni yli 5000mk/kk. Asumiskulut diihen päälle

Eipä olisi yhden palkalla selvinnyt!

Ja nyt ollaan valmiita heittäytymään ikkunasta alas, kun korko on 3% huitteilla. Suurin syy taitaa olla nykyiset kulutustottumukset 

Aika yleistä oli, että äiti oli kotona kunnes lapset olivat tarpeeksi suuria kukeakseen itsenäisesti kouluun ja takaisin. Silloin kauhisteltiin näitä avainkaulalapsia. Mutta se äidin töihin meno toi perheelle ihan valtavan buustin elintasoon ja vielä juuri sopivaan aikaan, kun lapsille alkoi kavereiden suhteen olemaan tärkeää minkälaisella polkupyörällä ajaa tai minkälaiset vaatteet on päällä 

>>Aika yleistä oli, että äiti oli kotona kunnes lapset olivat tarpeeksi suuria kukeakseen itsenäisesti kouluun ja takaisin.<<

 - No eipä ollut. Meillä oli, kun diabeetikko-lapsi piti saada kopuluun ja rouva oli ala-asteen ajan kotona. Sen mahdollisti se, että tein päivätyön lisääksi yrittäjänä toista työtä iltaisin ja viikonloppuisin. Pertti-perusinsinöörin sinänsä kilpailukykyisellä liksalla ei  sitten millään ollut mahdollista muuten toisen vanhemman olla kotona enkä tiennyt yhden yhtä toista tapausta, jossa äiti olisi ollut kotona.

 

nain.on.marjat.fi

Muistan. Ihmiset eivät olleet niin velkaisia kuin nykyään. Ei ollut leipäjonojakaan. Töitä riitti, koska elinkeino voi hyvin, koska töitä riitti, koska elinkeino voi hyvin, koska...