Kuka muistaa markka-ajan hyvinvoinnin ja ostovoiman? Silloin pystyi ostamaan omakotitalon, vaikka vain toinen vanhemmista kävi töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin se kotiäiti ompeli itse lapsille vaatteita, parsi sukkia, hillosi ja säilöi, teki ruokaa halvoista mutta ravitsevista aineksista ja kantoi lauantai illan kunniaksi saunassa käyneen perheen eteen vadillisen porkkanatikkuja. Lapset saivat ehkä jakaa pikkupullon Jaffaa ja isä joi pullollisen pilsneriä.

Ne yhden hengen palkalla ostetut omakotitalot on maksettu vuosikymmenten köyhäilyllä muussa elämässä.

Ja ongelmana tässä oli.....?

Omakotitalon voi vieläkin ostaa yhden palkalla, kun ensin elää kituelämää kymmenen vuotta ja jatkaa sitä saman verran talon ostamisen jälkeen. Se tarkoittaa monesta nykyelämään kuuluvasta asiasta luopumisesta.

Esim. räpsyripsistä, rakennekynsistä, suihkurusketuksista, jatkuvasta vaattei

Ja pelikoneista, peleistä, autoista, moottoripyöristä ja muista härpäkkeistä. Pelaamisen sijaan vapaa-aikaa voi viettää viljelemällä tontilla perunoita ja juoksemalla marjojen ja sienten perässä. Nelihenkiselle perheelle riitti pikku-Fiiat, joka oli ostettu käytettynä ja joka korjattiin itse. Autolla käytiin lomalla kerran vuoteen mummolassa.

 

Hienoa, meillä oli 70-80-luvuilla pikku Fiat. Sitä kutsuimme Kotteroksi. Sen kattotelineellä kuljetetiin rakennustarvikkeita okt-tontille ja sementtisäkkejä takapenkillä. Se oli ihana auto😍

Rakennettiin Uudellemaalle keskisuureen kaupunkiin okt 79-80. 

Tontti maksoi 35000mk. Talon kustanusarvio oli 250 000 mk. Meni muuten vähän yli. Omaarahaa oli tuon tontin verran, se oli saatu myymällä eka perheasuntomme(25 neliön yksiö).

Olimme pienipalkkaisia säästäväisiä ihmisiä. 

Samoissa touhuissa oli löhes koko tuttavapiirimme. Kellään ei ollu mökkejä, matkoja eintehnyt kukaan ja auto saattoi olla joku vanha Lada yms. Joillakin jopa Mosse.

Laina-aika 10 v, johon saatiin armosta pidennystä 5 v opiskeluni vuoksi (2,5 v kesti)

Ompelin itse omat ja lasten vaatteet. Tein ruuat itse. Eipä paljon lomailtu vaan aika vietettiin tontilla puuhastelussa.

Mitään maksettuja harrastuksia ei ollut lapsilla.

Toinen oli 0-maksuluokassa päiväkodissa ja toinen koulussa.

Hienoa aikaa oli kuitenkin.

Ei ollut raiskaaja-takseja, ei lähiöiden rikollisjengejä eikä tällaisia leipäjonoja kuin nykyään.

Ja syötiin perunaa ja ruskeaa kastiketta seuranaan porkkanaraastetta, ei ollut kännyjä, suoratoistoja eikä merkkivaatteita. Auto oli joku pieni kottero ja kesälomamatka telttaretki jonnekin. Ulkomaanmatkoja ei juuri tehneet muut kuin rikkaat. Ei ne keihäsmatkatkaan kaikille olleet mahdollisia.

Muistaako kukaan kun keksimme tulen? Oli se vaan aika mageeta kun keksimme kuinka lihan voi kypsentää.

Tai entäs kun joukolla rakensimme pyramideja? Oi niitä aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Ja syötiin perunaa ja ruskeaa kastiketta seuranaan porkkanaraastetta, ei ollut kännyjä, suoratoistoja eikä merkkivaatteita. Auto oli joku pieni kottero ja kesälomamatka telttaretki jonnekin. Ulkomaanmatkoja ei juuri tehneet muut kuin rikkaat. Ei ne keihäsmatkatkaan kaikille olleet mahdollisia.

Ei vauva.fi palstaa? Mitä ihmettä työttömät silloin teki?

Oli halpaa silloin.

Jokunen vuosi ennen euron käyttöönottoa omakotitalojen hinnat liikkuivat monissa maakuntataajamissa 70000-200000 markan välillä. Euron tultua hinta humpsahti euroiksi muutaman vuoden sisällä (70000-200000 €). Palkoissa vastaavaa kehitystä ei näkynyt.

No ei nyt sentään.

V 98 rakensimme okt:n pks kehyskuntaan  2 miljoonalla markalla (ihan tavallinen 164m2 puutalo). Vuonna 2006 saimme hyvän hinnan kun myimme talon 384 000 eurolla. Ei 2 Me🤣

Korkea inflaatio söi lainojen arvon muutamassa vuodessa.

Ihan jokainen lainamarkka oli maksettava takaisin, ei kadonnut mihinkään oli inflaatio mitä vaan. Plus tietty 13-16% korot päälle

No ei tosiaan ostettu yhden ihmisen palkalla mitään taloa. Isä oli sähköasentaja, äiti kotona. Isän palkka oli enimmillään 6500 markkaa. Vuokralla asuttiin. Edes autoa ei ollut. Ei ollut iso palkka kolmihenkiselle perheelle. Tämä 80-luvulla. 

Paremmin muistan sen, ku toisella ihmisellä oli merkitystä. Suomella oli merkitystä. Naapurin lapsilla oli merkitystä. Oli tervettä auktoriteettia, eikä PS tapasia netissähuutelijoita. Telkkarissakin naiset puhu avoimesti nauttivansa anaaliseksistä, eikä siinä ollu mitään ihmeellistä. Pakolaiset otettiin vastaan kouluissa siten (ainaki Stadissa), et heidät kirjaimellisesti tuotiin kertomaan luokan eteen mistä tulevat ja mitä ovat. Kävi myös romaneja/lestoja/jotain hinduhihhuleita kertomassa omista tavoistaan alakoulussa. En muista, et kukaan olis pöyristyny tai ahdistunu. Oli seksuaalikasvatusta, jossa käytiin pragmaattisesti läpi heteroutta, homoutta ja transihmisiä. Siis... Nää vtt ysärillä pahimman laman aikaan isossa, mut ihan tavallisessa helsinkiläisessä koulussa. 

No. Pikku paikkakunnilta saa vanhempia taloja 100 000e vähän alle ja päälle. Priimaa ei köyhät ostele. Ei ole tainnut koskaan ostella.

Vierailija kirjoitti:

Paremmin muistan sen, ku toisella ihmisellä oli merkitystä. Suomella oli merkitystä. Naapurin lapsilla oli merkitystä. Oli tervettä auktoriteettia, eikä PS tapasia netissähuutelijoita. Telkkarissakin naiset puhu avoimesti nauttivansa anaaliseksistä, eikä siinä ollu mitään ihmeellistä. Pakolaiset otettiin vastaan kouluissa siten (ainaki Stadissa), et heidät kirjaimellisesti tuotiin kertomaan luokan eteen mistä tulevat ja mitä ovat. Kävi myös romaneja/lestoja/jotain hinduhihhuleita kertomassa omista tavoistaan alakoulussa. En muista, et kukaan olis pöyristyny tai ahdistunu. Oli seksuaalikasvatusta, jossa käytiin pragmaattisesti läpi heteroutta, homoutta ja transihmisiä. Siis... Nää vtt ysärillä pahimman laman aikaan isossa, mut ihan tavallisessa helsinkiläisessä koulussa. 

Nykyään tehdään hirveä haloo kun toinen on vain vähän erilainen. Pystyttiin antamaan anteeksi toisten erilaisuutta enempi ehkä silloin. Nykyään pitäisi kaikkien olla täydellisiä. Tietäs vaan minkä ohjekirjan mukaan tuntuu kaikilla olevan erilaiset. :D

Silloin oli Nokia. Toki markka hyödytti, kun luovuttiin vahvasta markasta ja annettiin kellua. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa menee lujaa. Meillä säästetään. 

Isäni osti 1990-luvulla asuntoja. Nettotulot oli jotain 400t markkaa. Pienet asunnot Helsingissä maksoivat 300t.

Vierailija kirjoitti:

Silloin oli Nokia. Toki markka hyödytti, kun luovuttiin vahvasta markasta ja annettiin kellua. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa menee lujaa. Meillä säästetään. 

markka veti tuhansia yrityksiä konkurssiin ja työttömyyden puoleen miljoonaan

Ennen oli kaikki paremmin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paremmin muistan sen, ku toisella ihmisellä oli merkitystä. Suomella oli merkitystä. Naapurin lapsilla oli merkitystä. Oli tervettä auktoriteettia, eikä PS tapasia netissähuutelijoita. Telkkarissakin naiset puhu avoimesti nauttivansa anaaliseksistä, eikä siinä ollu mitään ihmeellistä. Pakolaiset otettiin vastaan kouluissa siten (ainaki Stadissa), et heidät kirjaimellisesti tuotiin kertomaan luokan eteen mistä tulevat ja mitä ovat. Kävi myös romaneja/lestoja/jotain hinduhihhuleita kertomassa omista tavoistaan alakoulussa. En muista, et kukaan olis pöyristyny tai ahdistunu. Oli seksuaalikasvatusta, jossa käytiin pragmaattisesti läpi heteroutta, homoutta ja transihmisiä. Siis... Nää vtt ysärillä pahimman laman aikaan isossa, mut ihan tavallisessa helsinkiläisessä koulussa. 

Nykyään tehdään hirveä haloo kun toinen on vain vähän erilainen. Pystyttiin antamaan anteeksi toisten erilaisuutta enempi ehkä silloin. Nykyään pitäisi kaikkien olla täydellisiä. Tietäs vaan minkä ohjekirjan mukaan tuntuu kaikilla olevan erilaiset. :D

Tämä just. Sen erilaisuuden ymmärtäminen ja esilletuomisella normalisointi oli mun nuoruutta. Se, et lapsi kiinnittää huomion vinoihin silmiin, ihonvääriin, r-vikaan tai mihin muuhun tahansa on ihmisen tapa kysyä asiasta ja pyrkimys ymmärtää maailmaa. Nää ku tehdään tabuiksi, ni mitä muuta tapahtuu, ku hämmennystä, vihaa, mitä kaikkea nyt tapahtuukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja syötiin perunaa ja ruskeaa kastiketta seuranaan porkkanaraastetta, ei ollut kännyjä, suoratoistoja eikä merkkivaatteita. Auto oli joku pieni kottero ja kesälomamatka telttaretki jonnekin. Ulkomaanmatkoja ei juuri tehneet muut kuin rikkaat. Ei ne keihäsmatkatkaan kaikille olleet mahdollisia.

Ei vauva.fi palstaa? Mitä ihmettä työttömät silloin teki?

Ryyppäsi tuilla jonku asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paremmin muistan sen, ku toisella ihmisellä oli merkitystä. Suomella oli merkitystä. Naapurin lapsilla oli merkitystä. Oli tervettä auktoriteettia, eikä PS tapasia netissähuutelijoita. Telkkarissakin naiset puhu avoimesti nauttivansa anaaliseksistä, eikä siinä ollu mitään ihmeellistä. Pakolaiset otettiin vastaan kouluissa siten (ainaki Stadissa), et heidät kirjaimellisesti tuotiin kertomaan luokan eteen mistä tulevat ja mitä ovat. Kävi myös romaneja/lestoja/jotain hinduhihhuleita kertomassa omista tavoistaan alakoulussa. En muista, et kukaan olis pöyristyny tai ahdistunu. Oli seksuaalikasvatusta, jossa käytiin pragmaattisesti läpi heteroutta, homoutta ja transihmisiä. Siis... Nää vtt ysärillä pahimman laman aikaan isossa, mut ihan tavallisessa helsinkiläisessä koulussa. 

Nykyään tehdään hirveä haloo kun toinen on vain vähän erilainen. Pystyttiin antamaan anteeksi toisten erilaisuutta enempi ehkä silloin. Nykyään pitäisi kaikkien olla täydellisiä. Tietäs vaan minkä ohjekirjan mukaan tuntuu kaikilla olevan erilaiset. :D

Tämä just. Sen erilaisuuden ymmärtäminen ja esilletuomisella normalisointi oli mun nuoruutta. Se, et lapsi kiinnittää huomion vinoihin silmiin, ihonvääriin, r-vikaan tai mihin muuhun tahansa on ihmisen tapa kysyä asiasta ja pyrkimys ymmärtää maailmaa. Nää ku tehdään tabuiksi, ni mitä muuta tapahtuu, ku hämmennystä, vihaa, mitä kaikkea nyt tapahtuukaan. 

Sillon oli kyllä herkempiäkin. Mutta ei niitä esille hulluna tuotu tai että herkemmät hulluna huutelikaan joka paikkaan sitä. Eikä tuo vakava asia ollut. Jotku jopa tykkäsi jos toinen on herkempi. Nykyään siitäkin tehdään haloo. Kaikki mainostetaan heti pilalle. Sitten liika mainostettuna ihmisillä palaa hermot.