Oonko mä surkea ja elämässä epäonnistunut yksilö?

Et ole epäonnistunut. Oot hyvä. Kaksio on muillakin. Ei kaikille löydy ehkä omanlaista ystävää, monet ovat kovin erilaisia keskenään. Ehkä ajan myötä keksii mistä tuttuja. Pääsetkö joskus kävelylle, entä pihaan, vai tuuletus tai voiko kotona tehdä jotain kivaa - onko mitään materiaalia tai muuta.

Olet, jos ajattelet niin.

Olet yhtä surkea tapaus kuin palstan työttömät miehetkin.

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva mies ikäluokassa 40+. Teen jaksamisen mukaan ihan hyväpalkkaisia hommia. Velaton omistusasunto Helsingin kantakaupungissa. Kokoomusta äänestelen.

Vierailija kirjoitti:

Et ole epäonnistunut. Oot hyvä. Kaksio on muillakin. Ei kaikille löydy ehkä omanlaista ystävää, monet ovat kovin erilaisia keskenään. Ehkä ajan myötä keksii mistä tuttuja. Pääsetkö joskus kävelylle, entä pihaan, vai tuuletus tai voiko kotona tehdä jotain kivaa - onko mitään materiaalia tai muuta.

Mä en yhtään nauti nysvätä tai askarrella. En vaan saa siitä mielihyvää. Kävelyllä käyn joskus, mutta nyt sekin jäänyt. Ei vaan jaksa ja harmittaa oma tilanne ja kaikki. Nyt lisäksi exä sanoi että aikoo hankkia uuden naisen ei aio olla yksin. Teki pahaa koska mulle ystävienkin hankkiminen vaikeaa. Kukaan ei halua olla ystäväni. Lapset vajaa 20v ja äiti ei kiinnosta vaan omat jutut. Toinen lapsi kyllä yhtä yksinäinen kuin itse

Ap

Miksi kysyt ventovierailta tällaista asiaa? Kysy sitä vain ja ainoastaan itseltäsi. Jos koet olevasi epäonnistunut, kuten ilmeisesti koet, niin sitten sitä myös olet, jos et, et ole. Jos kerran olet epäonnistunut, kysy itseltäsi mitä voit tehdä parantaaksesi tilannettasi, ja ryhdy toimiin. Asian voivottelu ei ainakaan auta mitään. Puhun kokemuksesta, miljoonien muiden tavoin. 

Kuka muu sen epäonnistumisen märittelee kuin sinä itse. Lähdet liikkeelle, jos haluat. Alat harrastaa jotain, jos haluat. Menet  joko netti ryhmään tai elävään ryhmään ja saat kontakteja, jos haluat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole epäonnistunut. Oot hyvä. Kaksio on muillakin. Ei kaikille löydy ehkä omanlaista ystävää, monet ovat kovin erilaisia keskenään. Ehkä ajan myötä keksii mistä tuttuja. Pääsetkö joskus kävelylle, entä pihaan, vai tuuletus tai voiko kotona tehdä jotain kivaa - onko mitään materiaalia tai muuta.

Mä en yhtään nauti nysvätä tai askarrella. En vaan saa siitä mielihyvää. Kävelyllä käyn joskus, mutta nyt sekin jäänyt. Ei vaan jaksa ja harmittaa oma tilanne ja kaikki. Nyt lisäksi exä sanoi että aikoo hankkia uuden naisen ei aio olla yksin. Teki pahaa koska mulle ystävienkin hankkiminen vaikeaa. Kukaan ei halua olla ystäväni. Lapset vajaa 20v ja äiti ei kiinnosta vaan omat jutut. Toinen lapsi kyllä yhtä yksinäinen kuin itse

Ap

On vaikeaa saada ystäviä, jos omaa negatiivisen asenteen elämään. Raskas tunnelma karkottaa ihmiset. Kun otat vastuun omista tunteistasi etkä levitä raskautta ympärillesi, ihmiset viihtyvät paremmin seurassasi.

Et ole. Älä kieri enää itsesäälissä.

Olet takuulla, niin kuin suurin osa ihmisistä.

Olet jos sitä täältä kyselet