Lue keskustelun säännöt.
Jos osaajapula on niin hirmuinen niin miksi työsuhteeseen johtavia rekrykoulutuksia ei järjestetä enempää?
24.10.2023 |
Katsoin juuri kaikki lähikuntien työvoimakoulutukset. Suurin osa on jotain ihan pilipali-hippaleikki-työvoimakoulutuksia, joihin pitäisi sitoutua ilman mitään takeita työsuhteesta. Miksi näitä edes järjestetään, jos kerran työnantajilla on niin mieletön tarve osaajille? Miksei sitten saman tien järjestetä räätälöidysti koulutuksia juuri niihin tehtäviin? Ai niin, ei mitenkään voi kun se maksaa.
Kommentit (110)
No koska työnantaja joutuisi siinä panostamaan koulutukseen, opetusolosuhteisiin, maksamaan palkkaa koulutusajalta ja mikä pahinta palkkaamaan koultuttamansa henkilön töihin täydellä palkalla, niin ymmärtäähän sen nyt herranjestas jokainen, ettei se käy! Harmi vaan kun ei löydy osaajia wääää-wääää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Koska työntekijäpula on samanlainen kollektiivinen harha kuin suurten ikäluokkien eläköityminen.
Ei tämä nyt mikään harha ole, koska sitä ovat jakaneet Suomen johtavat poliitikot ja valtamedia. Sen sijaan se on (ollut) harhaanjohtamista ja poliittista peliä.
Onko joku muuten kuullut aiheesta puhuttavan enää vaalien jälkeen? Samanlainen keppihevonen kuin rasi smiongelma.
Vierailija wrote:
Aivan yhtä jonninjoutavia koulutuksia nää konsulttifirmat pitää työntekijöille yrityksissä. Olen aikuisten oikeasti ollut työhyvinvointikoulutuksessa, jossa kolmivuorotyötä tekeville ihmisille sanottiin, että on tärkeää huolehtia säännöllisestä rytmistä menemällä aina nukkumaan samoihin aikoihin. En halua edes tietää, kuinka paljon tästäkin viisaudesta maksettiin. Alkaisi varmaan vaan itkettää se ettei itse tajunnut ryhtyä työhyvinvointikonsultiksi.
Miten Konsultit onnistuu myymään näitä sekä yksityiselle että julkiselle puolelle, on mulle mysteeri. Kova hinta maksetaan liirumlaarumista.
Näitä erilaisia työkkärin kautta haettavia koulutuksia on aika monen sorttisia: 1) puhtaasti työnhakuasioihin keskittyvät koulutukset, jotka lienevät yleensä aika diibadaabaa ja harvalle oikeasti hyödyksi, 2) jonkin tutkinnon tai sen osan sisältävät koulutukset, joissa on iso osa harjoittelua ja harkkapaikka hommataan itse - näissä työllistyminen on hyvin vahvasti kiinni siitä, millaisen harkkapaikan saa, mutta työllistymisaste voi olla ihan hyväkin, 3) jonkin tietyn yrityksen järjestämät rekrykoulutukset, jossa koulutetaan juuri siihen yritykseen tarkoituksena työllistää kaikki koulutuksen suorittaneet ainakin joksikin aikaa, ja joissa kyseinen yritys osallistuu usein itse myös henkilövalintoihin. Voi olla että vielä muitakin löytyy.
Vierailija wrote:
No, kaikki ei ole osaajia. Esim peruskoulu on aina ollut paikka johon säilötään lapsia, että vanhemmat voivat käydä töissä ja nyt tämä säilöminen on laajentunut myös aikuisuuteen. Johonkin pitää säilöä ne ihmiset joista ei ole työelämään.
Mitä ihmettä?? Luulet ettei työttömistä ole työelämään?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei ole osaajapulaa vaan halpatyövoimapula.
=orjapula
Yrittäkää nyt ymmärtää, että jos matalapalkka-alojen palkkoja nostaa, niin suhteessa pitää nostaa myös kaikkia muita palkkoja, koska palkkojen, koulutuksen ja työn vaativuuden välillä on oltava joku järki. Jos palkkoja nostetaan liikaa, Suomi ei pärjää maailmanmarkkinoilla, koska työvoimakulut ovat liian suuria --> tuotteet on liian kalliita eivätkä ne myy ja työvoimakulut on niin suuret, ettei ulkomaiset yritykset investoi Suomeen.
Ongelma ei ole niinkään palkkojen taso, vaan liian kireä verotus ja hintataso Suomessa. Nämä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Yhteiskunnassa on liikaa palveluita ja etuuksia, joiden ylläpitäminen vaatii kireän ansiotuloverotuksen ja alv:n. Tämä taas syö ihmisten ostovoimaa. Palveluita ja et
En ole samaa mieltä. Toki työn vaativuudesta pitää maksaa, mutta samoin työn raskaudesta. Koulutuksesta saa palkinnoksi mukavan ja siistin, omia taipumuksia vastaavan sisätyön. Itselleni ainakin humanistisessa tiedekunnassa opiskelleena olisi täysin ok, jos siivooja saa työstään saman palkan kuin minä. Ihmisten ostovoimakin olisi parempi kuin matalalia palkkoja nostettaisiin.
Vierailija wrote:
Näitä erilaisia työkkärin kautta haettavia koulutuksia on aika monen sorttisia: 1) puhtaasti työnhakuasioihin keskittyvät koulutukset, jotka lienevät yleensä aika diibadaabaa ja harvalle oikeasti hyödyksi, 2) jonkin tutkinnon tai sen osan sisältävät koulutukset, joissa on iso osa harjoittelua ja harkkapaikka hommataan itse - näissä työllistyminen on hyvin vahvasti kiinni siitä, millaisen harkkapaikan saa, mutta työllistymisaste voi olla ihan hyväkin, 3) jonkin tietyn yrityksen järjestämät rekrykoulutukset, jossa koulutetaan juuri siihen yritykseen tarkoituksena työllistää kaikki koulutuksen suorittaneet ainakin joksikin aikaa, ja joissa kyseinen yritys osallistuu usein itse myös henkilövalintoihin. Voi olla että vielä muitakin löytyy.
Ponikurssit. Päätarkoituksena tuottaa tuloja järjestävälle yritykselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tätä olen ihmetellyt. Itse katson että alallani työllistymisnäkymiä parantaisi jo tiettyjen yksittäisten ohjelmien (InDedign, Illustrator jne) ja verkkojulkaisualustojen syvällisempi osaaminen, mutta tällaisia koulutuksia ei näe juuri missään. Sen sijaan on kyllä jotain cv:n päivityskursseja.
Kyllä löytyy, jos vaan suostuu näistä maksamaan. Vai pitäisikö muiden maksaa täydennyskoulutuskin ihan täsmänä ihmisille?
Niin tässä puhuttiin nyt siitä, minkälaista työvoimakoulutusta kannattaisi järjestää näiden hippaleikkikurssien sijasta. Jos rahaa konsulttiyrityksille palaa joka tapauksessa kymmeniä tuhansia niin kai sillä rahalla voisi opettaa myös jotain hyödyllistä?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei ole osaajapulaa vaan halpatyövoimapula.
=orjapula
Yrittäkää nyt ymmärtää, että jos matalapalkka-alojen palkkoja nostaa, niin suhteessa pitää nostaa myös kaikkia muita palkkoja, koska palkkojen, koulutuksen ja työn vaativuuden välillä on oltava joku järki. Jos palkkoja nostetaan liikaa, Suomi ei pärjää maailmanmarkkinoilla, koska työvoimakulut ovat liian suuria --> tuotteet on liian kalliita eivätkä ne myy ja työvoimakulut on niin suuret, ettei ulkomaiset yritykset investoi Suomeen.
Ongelma ei ole niinkään palkkojen taso, vaan liian kireä verotus ja hintataso Suomessa. Nämä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Yhteiskunnassa on liikaa palveluita ja etuuksia, joiden ylläpitäminen vaatii kireän ansiotuloverotuksen ja alv:n. Tämä
Kouluttautumisen pituus, työn fyysinen ja henkinen raskaus ja vastuu ovat kaikki asioita, joiden pitäisi heijastua palkkaan. Nykyiselläänhän näin ei tosiaan ole, vaan esimerkiksi veturinkuljettaja tienaa melkein tuplaten sen mitä sairaanhoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tätä olen ihmetellyt. Itse katson että alallani työllistymisnäkymiä parantaisi jo tiettyjen yksittäisten ohjelmien (InDedign, Illustrator jne) ja verkkojulkaisualustojen syvällisempi osaaminen, mutta tällaisia koulutuksia ei näe juuri missään. Sen sijaan on kyllä jotain cv:n päivityskursseja.
Kyllä löytyy, jos vaan suostuu näistä maksamaan. Vai pitäisikö muiden maksaa täydennyskoulutuskin ihan täsmänä ihmisille?
Juurikin näin, Itse olen hakenut ja maksanut mm. Udemyn itselleni sopivista kursseista jonkun taalan tai katsonut ilmaiskursseista sopivaa tarjontaa. Pikaisella silmäyksellä löytyy Indesignia useampi vaihtoehto noin 15 taalan hintaan. Minä en pidä tuota pahana kun on oman ammattitaidon kehittämisestä kyse mutta toisille ei kelpaa mikään. Kursseissa on (oman kokemuksen mukaan) loppuiän tuki ja omat kommuunit missä voi kysellä apuja tms.
Vierailija wrote:
Minä olin tämmöistä järjestämässä työnantajani puolesta. Tarve oli 10-15 soveltuvalle ihmiselle, me perehdytetään itse työhon alusta loppuun. Ensin se paperisota TE-keskuksen kanssa oli jotain aivan käsittämätöntä, meidän piti PAPERILLA, NOTAARIN VAHVISTAMANA toimittaa dokumentti toisensa perään (muutama useampaan otteeseen, kun hukkuivat heillä johonkin). Ja siis tietoja, jotka on ihan viranomaislähteistä tarkistettavissa: verottajalta, eläyhtiöiltä jne ja kun ollaan vielä pörssiyhtiö, niin ne julkisia tietoja ihan muutenkin. Kun koulutus alkoi, TE-keskus tarjosi meille 4 harjoittelijaa, joista 3:n harjoittelu jouduttiin ekan viikon jälkeen päättämään syyhyn, joka oli sanottu jo ihan alussa, että tämä on AINOA vaatimus mikä meillä on. Ei ikinä enää kiitos noita koulutuksia, enemmin teetetään ylityöitä.
Ettekö voi järjestää tuota ilman TE-toimistoa? Onhan niitä muitakin rekrykoulutuksia, joissa TE-toimisto ei ole mitenkään mukana. Teillä vielä helpompaa, jos teillä on tieto työvoiman tarpeesta, niin voitte järkätä tuon jonkinlaisena trainee-ohjelmana tai oppisopimuskoulutuksena, jossa tehdään yhteistyötä oppilaitoksen kanssa.
Jos pystytte koulutuksen ajalta maksamaan osallistujille edes 1000€/kk ja takaamaan työpaikan koulutuksen jälkeen, niin luulisi tulijoita olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Pulaa on erityisesti kokeneista osaajista. Rekrykoulutuksesta valmistuisi keltanokkia.
Olen kokenut koodari, työtön, ja hakenut rekrykoulutuksiin monta kertaa, enkä vain pääse.
Keltanokkia juuri halutaan, koska ajatellaan ettei niille niin paljon maksaa tarvitse.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei ole osaajapulaa vaan halpatyövoimapula.
=orjapula
Yrittäkää nyt ymmärtää, että jos matalapalkka-alojen palkkoja nostaa, niin suhteessa pitää nostaa myös kaikkia muita palkkoja, koska palkkojen, koulutuksen ja työn vaativuuden välillä on oltava joku järki. Jos palkkoja nostetaan liikaa, Suomi ei pärjää maailmanmarkkinoilla, koska työvoimakulut ovat liian suuria --> tuotteet on liian kalliita eivätkä ne myy ja työvoimakulut on niin suuret, ettei ulkomaiset yritykset investoi Suomeen.
Ongelma ei ole niinkään palkkojen taso, vaan liian kireä verotus ja hintataso Suomessa. Nämä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Yhteiskunnassa on liikaa palveluita ja etuuksia, joiden ylläpitäminen vaatii kireän ansiotuloverotuksen ja alv:n. Tämä
Mulla on maisterintutkinto humanistisesta. Ensimmäisessä ammatissani laitoshuoltajana tienaan kyllä varsin mukavasti verrattuna museoon ja kirjastoon. Harmi sinänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ja miksi niihin ei ole pääsyä muilla kuin työttömillä? Haluaisin päästä pskaduunista pois, mutta en saa osallistua noihin.
Ei niihin pääse edes työttömät. Muutamalle kurssille hakenut ja sinne pääsee tyyliin 18 henkilöä 350 hakijasta
Mutta 100 % valituista on työttömiä. Työläisen noihin on turha edes hakea.
Niihin pääsee myös "työttömyysuhan alainen" eli esim. pätkätyöläinen. Jos olet vakituisessa kokopäivätyössä niin tietenkään sinua ei aleta työvoimakoulutuksena kouluttaa. Sitä varten oli mm. aikuiskoulutustuki, jolle toki saamme nyt hallituksen ansiosta sanoa hyvästit.
Sitähän tässä kritisoin, kun työ
Nykyisin voi todella paljon yliopisto-opintoja suorittaa myöskin etänä. Ei tosin kaikilla aloilla. Mutta kannattaa katsoa mikä on tilanne sinun haaveilemallasi alalla. Monet opiskelevat työn ohessa, vaikka on asuntolainat ja lapsiperhekuviot. En toki väitä, etteikö tällainen olisi rankkaa, mutta ainakin sitä opiskelua on mahdollista edistää itselle sopivina aikoina - iltaisin, viikonloppuisin ja kesälomalla.
Vierailija wrote:
Meillä osaajapula tarkoittaa sitä että pitää olla insinööri ja mielellään diplomi-insinööri, jolla on vähintään muutaman vuoden kokemus vastaavankaltaiselta alalta. Palkkataso on mielestäni ihan kilpailukykyinen, mutta kunnollisia hakijoita ei tunnu saavan.
Palkkasimme myös muutaman nuoren vastavalmistuneen. Heissäkin löytyy silloin tällöin muutama kehityskelpoinen yksilö joka yrittää kehittää itseään. Valitettavasti on myös aivan liikaa sellaisia, jotka vielä tarvitsevat äitiä pyyhkimään takapuolensa.
Ja otatteko teekkareita kesätöihin? Ja otatteko teekkareita tekemään diplomitöitä teidän firmaan? Katsos sillä tavalla saa niitä vastavalmistuneita, joilla on teidän näkökulmasta katsottuna relevanttia työkokemusta.
Eikö firmoissa oikeasti suunnitella rekryä yhtään pidemmällä tähtäimellä kuin mikä on juuri tämänhetkinen, kaikkein akuutein tarve? Eikö osata katsoa sinne seuraavaan kvartaaliin, saati tuleviin vuosiin? Eikö ymmärretä, että yritys joutuu kilpailemaan osaavista työntekijöistä toisten yritysten kanssa? Ja että nämä toiset yritykset ehkä hieman fiksummin hoitavat tätä HR-puolta, ovat aktiivisessa yhteydessä alan oppilaitoksiin ja järjestävät opiskelijoille yritysvierailuja tehdäkseen itseään tykö.
Nykyaikana yritykselle ei riitä pelkästään se, että on olemassa, jos haluaa saada palkatuksi osaavia tai edes lupaavia työntekijöitä.
Vierailija wrote:
Meillä osaajapula tarkoittaa sitä että pitää olla insinööri ja mielellään diplomi-insinööri, jolla on vähintään muutaman vuoden kokemus vastaavankaltaiselta alalta. Palkkataso on mielestäni ihan kilpailukykyinen, mutta kunnollisia hakijoita ei tunnu saavan.
Minkä alan henkilöä haette, ja mitä pitäisi osata? Vieläkö tilanne on ajankohtainen?
Ja ihan sivuseikkana, missä olette. Olen kyllä valmis muuttamaan, jos alanne on sellainen josta minulla on kokemusta. Kertoisitteko myös rehellisesti, onko yläikärajaa?
Minä en kerro niille, että olen koulutettu. Pistän työpaikat, mutta en kerro oikeeta työnkuvaa. Pistän tyyliin "avustaminen x alueen tehtävissä" vaikka tein ne kaikki itse. Sain duunin.
Vierailija wrote:
Minä en kerro niille, että olen koulutettu. Pistän työpaikat, mutta en kerro oikeeta työnkuvaa. Pistän tyyliin "avustaminen x alueen tehtävissä" vaikka tein ne kaikki itse. Sain duunin.
Pistät työpaikat, mutta et kerro oikeaa työnkuvaa? Siis mitä? Oletko työnhakija vai työnantaja?
Vierailija wrote:
Niin ja miksi akateemisille ei ole mitään muuntokoulutuksia? Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajaksi jostakin muusta akateemisesta tutkinnosta? Ei kuulemma ole.
Ei kannata pieraistakaan työkkäriin päin, jos olet korkeakoulutettu! Hallitus idiotismissaan poistaa aikuiskoulitustuen mutta luultavasti jokin koulutustuki säilyy koska kokoomuslainen liitto Akava niin vaatii. Kannattaa ottaa avoimen yliopiston ja monimuotokoulutuksista selvää. Jos on jo opettajan pedagogiset opinnot jossain aineessa, voi muuntokouluttaa itseään työn ohessa. Itsellä opettajatuttu, joka kouluttautui luokanopettajaksi työn ohessa.
Yrittäkää nyt ymmärtää, että jos matalapalkka-alojen palkkoja nostaa, niin suhteessa pitää nostaa myös kaikkia muita palkkoja, koska palkkojen, koulutuksen ja työn vaativuuden välillä on oltava joku järki. Jos palkkoja nostetaan liikaa, Suomi ei pärjää maailmanmarkkinoilla, koska työvoimakulut ovat liian suuria --> tuotteet on liian kalliita eivätkä ne myy ja työvoimakulut on niin suuret, ettei ulkomaiset yritykset investoi Suomeen.
Ongelma ei ole niinkään palkkojen taso, vaan liian kireä verotus ja hintataso Suomessa. Nämä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Yhteiskunnassa on liikaa palveluita ja etuuksia, joiden ylläpitäminen vaatii kireän ansiotuloverotuksen ja alv:n. Tämä taas syö ihmisten ostovoimaa. Palveluita ja etuuksia karsimalla voidaan alentaa verotusta, mikä lisää ihmisten tuloja ja ostovoimaa.
Joskus myös on vaan tehtävä vähän ikävämpää ja huonommin palkattua työtä, ja elettävä sen mukaisesti. Usein työ avaa ovia johonkin toiseen työhön, ja kouluttautumalla on mahdollista lisätä omia työmahdollisuuksia. Kotiin jäämällä jää auttamatta työmarkkinoiden ulkopuolelle, se on kaikkein pahin ratkaisu. Pitkä työttömyysjakso ei näytä cv:ssä hyvältä ja heikentää työmahdollisuuksia jatkossa.