Työkaverimiehen outo käytös

Ollaan tunnettu saman työn puolesta pari kuukautta. Mies vaikutti alkuun tosi mukavalta ja sellaiselta, että meillä juttu luistaa ja huumorintaju kohtaa. Tietyllä tapaa miehen seurassa tuli sellainen kodikas fiilis, tuntuu kuin olisimme tunteneet kauemminkin ja oli kiva olo, että kerrankin mukavat työkaverit. Hän vaikutti ihmiseltä, jonka kanssa voisin olla kaveri vapaa-ajallakin, mutta toki sellaiseen ei tarvitse ryhtyä vaan työkaverit ovat työkavereita.

Tässä vaiheessa kerron, että olen itse varattu enkä etsi seuraa. Hänen statuksesta en tiedä. Tämä topic ei siis ole tarkoitettu niin, että suren etten saa vastakaikua vaan enemmän haluaisin ymmärtää, miksi hän käyttäytyy noin "sekavasti" ja ristiriitaisesti.

Mies on jutellut minulle jotain henkilökohtaisia asioitaankin, kun ollaan nähty. Lomareissuista ja asioista, joita haluaisi tehdä tulevaisuudessa.

Aloin kuitenkin huomaamaan hänessä joitakin merkkejä, jotka alkoivat vaivaamaan ja myöhemmin minä olen kokenut monesti oloni jotenkin hermostuneeksi hänen seurassaan, kun häntä on niin vaikea lukea. Toisinaan olen ajatellut, että eikai hän vaan ole ihastunut tms., mutta sitten en ole kuitenkaan varma.

Miehen katse. Porautuu syvälle silmiin jutellessaan minulle, ja hymyilee aina (myös silmillään) meidän jutellessa. Pokka ei siis pidä, kun katsoo minua silmiin. Olen huomannut, että muiden työkavereiden kanssa pystyy puhumaan vakavasti ja jotenkin rennommin, mutta minulle kun selittää työjuttuja niin aina se hymy tulee sieltä esiin.

Tämä mies on myös alkanut välttelemään, eli ei hakeudu samoihin paikkoihin enää, vaikka välillä pitäisikin (töiden takia). Mutta kun olemme samassa paikassa, niin taas tuo miehen käytös on outoa, jatkuvaa hymyilyä ja silmiin tuijotusta. Jotenkin todella ristiriitaista käytöstä. Viimeksi olimme työporukalla neuvotteluhuoneessa ja muut puhuivat jostain asiasta X, niin hän kiusoitellen heitti asian huumoriksi minuun kohdistaen.. "Roosalla varmaan kävisi asian kanssa näin heh.."

Kun jäämme kaksin, mies saattaa selittää jotain työasiaa, mutta yhtäkkiä huikkaa jotain asioita mitä on esimerkiksi tehnyt viime viikonloppuna. Tuntuu oudolta, että hän niitä haluaa jakaa, kun toisinaan ottaa selkeästi etäisyyttä ja on kirjaimellisesti outo. Kun olemme samassa paikassa, huumorintajumme kohtaa ja meillä on kivaa.

Onko hän ihastunut? Jos ei pitäisi minusta ja välttelee siksi, on todella outoa tuo ihmeellinen "silmäpeli" ja hymyily ja vaivihkaa omien asioiden jakaminen kun vielä ns. työjuttu kesken.

Toki en myöskään haluaisi, että on ihastunut joten sen vuoksi toisaalta hyvä jos ottaa etäisyyttä. Hämmennyttää vain käytös, kun en oikein ymmärrä mitä tässä tapahtuu. Toisinaan vaikuttaa siltä, että haluaa tilaa ja olla rauhassa. Sitten päätän sitä antaa, ja seuraavaksi onkin taas lähettyvillä puhumassa asioistaan ja hymyilemässä, jolloin ajatukseni menee taas enemmän sekaisin hänen tarkoitusperästään. Hän kai saa mutkin jotenkin hermostuneeksi tuolla käytöksellä, koska olen epätietoinen mitä hänen päässä oikein liikkuu ja miksi käyttäytyy näin.