Onko mitään leiriä minne teini-ikäisen voi lähettää?

Varaa kesäksi lomamatka, MUTTA... älä oikeasti varaa mitään, kerro vain, että tämmöinen suunnitelmissa. Ja sitten dramaattisesti perut sen matkan ja sanot perään terveiset, että tuolla pelleilyllä et kyllä mukaan pääse. Siellä pitää käyttäytyä kunnolla..

Vierailija wrote:

Muistan kun äitini uhkaili samalla. Olin ihan normi 16-17 vuotias, mutta jos äiti uhriutui/haukkui sukulaisia/sekaantui asioihin jotka eivät hänelle kuuluneet niin kerroin sen hänelle kyllä.

Eräänä päivänä sanoi että ilmoittaa sossuille että ei pärjää minun kanssani, ei kuulemma äitienkään tarvi kaikkea sietää.

Olen nähnyt hänet viimeksi syksyllä 2006 ja tuskin enää koskaan näen. Sai mitä halusi. 

Sitten kun sun äiti kuolee, olettaen, että kuolee aiemmin kuin sinä, kyllä tulet häntä suremaan. Et välttämättä sitä henkilöä, joka kuoli vaan sitä äitiä, jota sinulla ei ollut.

Terv. kokemusta on. Kuulostaa siltä, että sovintoa ei kannata yrittää rakentaa mutta varaudu siihen, että tunteita tulee.

Palauta sinne mistä tuli.

Teinit nyt on. Itse olin ison ja ei niin varakkaan perheen lapsi. En oikeasti saanut koskaan mitään teinien keskuudessa ”coolia”. Valitin siitä aika huolella ja ainakin silloin omasta mielestäni oikeutetusti. Nyt oma ainoa lapseni on teini. Valittaa ja narisee ihan samalla tavalla, vaikka on saanut paljon enemmän kuin minä ikinä.

 

Nyt käydään keskustelua siitä, että hänen puhelin(iPhone 12) on nolo ja tarvitsisi uuden. Listasin ison kasan kotitöitä, joita saa tehdä tunnollisesti seuraavan vuoden. Siivoamista, pyykinpesua, ruoanlaittoa. Kaikkea mitä nyt täytyy elämässä osata muutenkin, mutta enemmän vastuuta kuin teineillä yleensä. Jos suoriutuu kunnialla kaikista noista vuoden, saa minkä tahansa puhelimen haluaa. Ehkä arvostaa puhelinta enemmän, kun sen eteen on tehnyt töitä. Ja ehkä myös samalla oppii mikä työ kodin ihan peruskotitöissä on ja ymmärtää miksi en suostu tekemään niitä kaikkia yksin puolta ajasta, kun isänsä on työmatkoilla. Ja saa myös hyvät eväät itsenäisesti pärjäämiseen tulevaisuuteen. 

"Äiti rakantaa nyt pihalle iglun/lumikammin ja asuu siellä. Pysykää te muut pois."

Vierailija wrote:

Teinit nyt on. Itse olin ison ja ei niin varakkaan perheen lapsi. En oikeasti saanut koskaan mitään teinien keskuudessa ”coolia”. Valitin siitä aika huolella ja ainakin silloin omasta mielestäni oikeutetusti. Nyt oma ainoa lapseni on teini. Valittaa ja narisee ihan samalla tavalla, vaikka on saanut paljon enemmän kuin minä ikinä.

 

Nyt käydään keskustelua siitä, että hänen puhelin(iPhone 12) on nolo ja tarvitsisi uuden. Listasin ison kasan kotitöitä, joita saa tehdä tunnollisesti seuraavan vuoden. Siivoamista, pyykinpesua, ruoanlaittoa. Kaikkea mitä nyt täytyy elämässä osata muutenkin, mutta enemmän vastuuta kuin teineillä yleensä. Jos suoriutuu kunnialla kaikista noista vuoden, saa minkä tahansa puhelimen haluaa. Ehkä arvostaa puhelinta enemmän, kun sen eteen on tehnyt töitä. Ja ehkä myös samalla oppii mikä työ kodin ihan peruskotitöissä on ja ymmärtää miksi en suostu tekemään niitä kaikkia yksin puolta ajasta, kun

Mistäköhän se johtuu, että jotkut teinit narisee ja haluaa kaikkea hienoa ja kallista, toiset taas ei? Itselläni on 15v teini ja hänelle käy hyvin Samsungin puhelin, ei kallis ja ainakin kolme vuotta vanha. Lenkkarit ja vaatteetkin on adidasta ei sen kalliimpaa 

1. Puhelimen ratsaus. Puhelimesta pois TikTok, Instagram ja Snapchat. 

 

2. Ulos lenkille. 

 

3. Kunnon ruokaa lautaselle tofun sijaan. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Olisiko aika ottaa ihan perinteinen kuri käyttöön teinin kasvatuksessa?

Kurin pitäminen se vasta rankkaa onkin sen teinin kanssa, jos on paha vaihe menossa. Itse olen ainakin aivan loppu siihen, että joka asiasta pitää vääntää, jos haluaa edes yrittää pitää teinin  jotakuinkin kurissa. Tuntuu, että kapinoi vaan enemmän, jos huomauttaa ihan asiastakin. 

Kunnon rangaistuksista on iso apu teininkin kanssa, kun se ei todellakaan halua sitä rangaistusta kokea. Siksi pysyy aika hyvin kurissa monta kuukautta kunnes joutuu uudestaan rankaisemaan.

Millaisia rangaistuksia pidät kunnon rangaistuksena?

Sellaisia jotka ovat aito ja voimakas pelote juuri kyseiselle lapselle/teinille. Se riippuu henkilöstä, että mikä on tällainen sietämättömän epämiellyttävä asia. Sama rangaistus ei toimi kaikilla.

En saa lainattua viestiä pohdinnasta, että miksi jotkut teinit haluaa enemmän kuin toiset.

 

Mutta luulen, että kaveripiiri vaikuttaa todella paljon. Lapsen kaveripiirissä on ollut tietynlaista kilpavarustelua jo ihan alakoulusta saakka. Lähtenyt siis enemmän vanhemmista kuin lapsista. Ainakin siltä tuntui tuon porukan ollessa nuorempia. Varmaan siihen on tullut itsekin syyllistyttyä, kun on kohtuuden rajoissa ostanut lapselle tämän haluamat asiat, jos niille on ollut tarvetta. 

”Mistäköhän se johtuu, että jotkut teinit narisee ja haluaa kaikkea hienoa ja kallista, toiset taas ei? Itselläni on 15v teini ja hänelle käy hyvin Samsungin puhelin, ei kallis ja ainakin kolme vuotta vanha. Lenkkarit ja vaatteetkin on adidasta ei sen kalliimpaa ”

Paljon riippuu asuinpaikastakin ja siitä millaisessa porukassa hengaa ja millainen on luonteeltaan. Ja mitä vanhemmat ovat valmiita tarjoamaan. Kaveri asuu Varsinais-Suomessa pikkukunnassa täysin landella. Me pk-seudun kupeessa kehyskunnassa ns. parempituloisten alueella.  Saman ikäiset teinit molemmilla. Kaverin teinit elää ihan eri todellisuudessa kuin omani. 

Mun teini harrastaa niin paljon, että on hädintuskin koskaan kotona kiukuttelemassa. Toki meilläkin on vääntömme ja raskasta on välillä, mutta purkaa pahimmat treeneissä. 

painileiri

Ai, se on syysloma ja päiväkoti eli peruskoulu kiinni. Täytyy ruokkia ja sietää sitä omaa kultamussukkaa kotona. 

Oi ja voi. Kannattais miettiä mitä se kasvatusvastuu on, ennen kuin on pulla uunissa. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

”Mistäköhän se johtuu, että jotkut teinit narisee ja haluaa kaikkea hienoa ja kallista, toiset taas ei? Itselläni on 15v teini ja hänelle käy hyvin Samsungin puhelin, ei kallis ja ainakin kolme vuotta vanha. Lenkkarit ja vaatteetkin on adidasta ei sen kalliimpaa ”

Paljon riippuu asuinpaikastakin ja siitä millaisessa porukassa hengaa ja millainen on luonteeltaan. Ja mitä vanhemmat ovat valmiita tarjoamaan. Kaveri asuu Varsinais-Suomessa pikkukunnassa täysin landella. Me pk-seudun kupeessa kehyskunnassa ns. parempituloisten alueella.  Saman ikäiset teinit molemmilla. Kaverin teinit elää ihan eri todellisuudessa kuin omani. 

Meillä vanhemmat teki ihan selväksi kuinka paljon rahaa on käytettävissä. Kyllä siitä vähemmänkin välkky lapsi tajuaa, voiko saada iPhonen vai ei.

Tajuaa, mutta ei se silti poista sitä, että lapsi sellaisen haluaisi, jos on halutakseen. Juuri oli juttu velkaantuneesta naisesta is:n sivuillla. Ei ollut saanut mallia muotivaatteisiin eikä muihin perheeltään. Silti velkaantui niitä himotessaan. Ei nämä jutut aina katso kasvatusta. Ihmiset on erilaisia. 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009926651.html

Kokemusta on. Yleensä se on helpottanut, kun on sanunut sille, että rakastaa sitä ja halaa. Vaikka kuinka itse kohtelisi ystävällisesti, teini tulkitsee sen niin, että vanhempi vihaa häntä ja vastaa siihen raivoten. Vaika kysyisi, että haluaako hän ruokaa, hän pitää sitä vttuiluna. Suosittelen kokeilemaan sitä selväsanaista rakastan sinua-lähestymistapaa.

Kohta on kunhan fasistipersut saavat keskitysleirinsä valmiiksi. Piikkilankateollisuutta elvytetään ja nato-lankaakin tulossa. Niiltä leireiltä kotiutuu taatusti uudelleenkoulutettuna tai sitten kukkapurkissa tms.

Onhan niitä kesäleirejä vaikka kuinka. Useimmat liittyy johonkin harrastukseen (partio, voimistelu, ratsastus, musiikki jne), mutta on sellaisia yleisleirejäkin. 

Sisäoppilaitos? On Suomessakin jokunen olemassa. 

Birkenau, Bergen-Belsen ja mitä niitä on.

514Nykyiset teinit ovat jo Ruotsin lisäksi Suomessakin siinä rajoilla että nuo pitäisi avata uudelleen ja tuikata tuli uuniin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Muistan kun äitini uhkaili samalla. Olin ihan normi 16-17 vuotias, mutta jos äiti uhriutui/haukkui sukulaisia/sekaantui asioihin jotka eivät hänelle kuuluneet niin kerroin sen hänelle kyllä.

Eräänä päivänä sanoi että ilmoittaa sossuille että ei pärjää minun kanssani, ei kuulemma äitienkään tarvi kaikkea sietää.

Olen nähnyt hänet viimeksi syksyllä 2006 ja tuskin enää koskaan näen. Sai mitä halusi. 

 

Sitten kun sun äiti kuolee, olettaen, että kuolee aiemmin kuin sinä, kyllä tulet häntä suremaan. Et välttämättä sitä henkilöä, joka kuoli vaan sitä äitiä, jota sinulla ei ollut.

Terv. kokemusta on. Kuulostaa siltä, että sovintoa ei kannata yrittää rakentaa mutta varaudu siihen, että tunteita tulee.

 

Hahahaha!

Geneettinen isäni, äitini entinen aviopuoliso keksi mm. laittaa minut lukioikäisenä isyystestiin varmistaakseen ettei äiti ole käynyt huoraamassa minua. Poistuttuani kotoa vuotta myöhemmin en häntä nähnyt, kun äitikin lopulta ymmärsi ottaa eron. Kuoli 30 vuotta myöhemmin, enkä ole perään surrut. Sen verran monta äidin turpaanvetoa muistan lapsuudestani.

Että älä yleistä omia kokemuksiasi.