Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon

Vierailija kirjoitti:

Nopea päivitys. Mies lähti laivalle, omien sanojensa mukaan etsimään parempaa naista. Uhosi vielä että eri nainen kumpanakin iltana. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Joka tapauksessa meillä on teinien kanssa ollut ainakin tähän asti kiva viikonloppu. Ollaan pitkästä aikaa ihan oikeasti oltu yhdessä eikä vain samassa paikassa. Toinen heistä laittoi juuri saunan lämpenemään.

ap

Jätä se sika. 🐖

Ap, monelta "mies" kotiutuu reissultansa?

Vierailija kirjoitti:

Ap, monelta "mies" kotiutuu reissultansa?

Sehän nyt ei kiinnosta ketään. Jääköön vaikka sinne.

Käyttäjä2875 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, monelta "mies" kotiutuu reissultansa?

 

Sehän nyt ei kiinnosta ketään. Jääköön vaikka sinne.

Tästä ois saanut mehukkaan jos ap olisi vaihdattanut lukot tai kutsunut kylään jonkun uuden miestuttavuuden, johon aviomies sitten törmäisi kotiituessaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopea päivitys. Mies lähti laivalle, omien sanojensa mukaan etsimään parempaa naista. Uhosi vielä että eri nainen kumpanakin iltana. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Joka tapauksessa meillä on teinien kanssa ollut ainakin tähän asti kiva viikonloppu. Ollaan pitkästä aikaa ihan oikeasti oltu yhdessä eikä vain samassa paikassa. Toinen heistä laittoi juuri saunan lämpenemään.

ap

Miehesi alkaa saada tarpeekseen lakkoilustasi. Laivalla on naisia jotka eivät ole lakossa.

No varmasti on. Luultavasti niitä olisi löytynyt ihan lähikuppilastakin.

Kysymyshän on siitä, mitä elämältään haluaa. Jos haluaa kumppanin, joka ei välitä sotkuista, pitää heti jo alkuun etsiä ihminen, joka elää paskoissaan. Silloin homma natsaa.

Mikä hemmetin ajatus miehillä on etsiä huushollista huolehtivia naisia, jos kerran sotkussa on kivempaa? Ottaa vaan jonkun kassialman, mikä ei piparia säästele ja palkkaa siivoojan silloin, jos itsestä siltä tuntuu.

Taas ymmärrän, miksi moni nainen huomaa olevansakin lesbo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta on ihan tutkimuksia. Nuorena miehet tekevät osuutensa kotitöistä, mutta se loppuu lasten syntymään. Silloin kotityövastuu siirtyy naiselle, eikä enää palaa ikinä tasapuoliseksi. Lasten syntymän jälkeen miehet itse kokevat tekevänsä yksin kaikki kotityöt, jos tekevät niistä 30-40%.

Tässä on taustalla se, että kun naisesta tulee äiti, hänen kotona tekemänsä työ muuttuu niin itsestäänselvyydeksi kaikille, että siitä tulee näkymätöntä. Kun äiti laittaa ruokaa perheelle, ruoka vaan ilmestyy pöytään. Jos taas isä laittaa ruoan, se on hieno suoritus. Vielä sunnuntainakin koko perhe muistaa, että meillä isä laittaa arkisin ruoat. Juu, laittoihan se tiistaina.

Kun lapsemme olivat pieniä, mieheni haki heidät tarhasta maanantaisin ja torstaisin. Minä hain tiistaisin ja perjantaisin, ja isovanhemmat keskiviikkoisin. Sekä tarhassa että kotona lähipiirissä vallitsi yksim

Mihin tietoon tuosta haluat tutkimuksen? 

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta on ihan tutkimuksia. Nuorena miehet tekevät osuutensa kotitöistä, mutta se loppuu lasten syntymään. Silloin kotityövastuu siirtyy naiselle, eikä enää palaa ikinä tasapuoliseksi. Lasten syntymän jälkeen miehet itse kokevat tekevänsä yksin kaikki kotityöt, jos tekevät niistä 30-40%.

Tässä on taustalla se, että kun naisesta tulee äiti, hänen kotona tekemänsä työ muuttuu niin itsestäänselvyydeksi kaikille, että siitä tulee näkymätöntä. Kun äiti laittaa ruokaa perheelle, ruoka vaan ilmestyy pöytään. Jos taas isä laittaa ruoan, se on hieno suoritus. Vielä sunnuntainakin koko perhe muistaa, että meillä isä laittaa arkisin ruoat. Juu, laittoihan se tiistaina.

Kun lapsemme olivat pieniä, mieheni haki heidät tarhasta maanantaisin ja torstaisin. Minä hain tiistaisin ja perjantaisin, ja isovanhemmat keskiviikkoisin. Sekä tarhassa että kotona lähipiirissä vallitsi yksim

https://www.stat.fi/julkaisu/cku2d1we88fu70b506ua4x5tp

Onpa jotenkin surullista, että ap:n mies vajosi vieläkin alemmas. Kertoo todellakin siitä, että parisuhteessa hän ei ole toista arvostanut, vaan hyödyntänyt lähinnä kotitöiden tekemiseen. Toivon aloittajalle ja lapsille onnellisempaa loppuelämää!

Voin suorastaan haistaa tuon ap:n miehen paniikin ja vitutuksen. :D Ukko on tyytyväisenä vapaamatkustanut vuosikausia ja itseään oikein ovelana pitäen ajatellut jatkavansa samaan malliin maailman tappiin asti, mutta voi sitä järkytyksen määrään kun kotiorj... siis vaimo alkaakin puhua jostain tasa-arvosta! Miten kehtaakin vaatia jotain noin kohtuutonta! Eihän yhteiselosta mitään tule ellei vaimoa saa kyykyttää oikein urakalla.



Kotitöiden tekeminen olisi hänen ylhäisyydellään suoraastaan ihmisarvoa alentavaa, joten miehen on äkkiä keksittävä jotain muuta, ettei se vaimo oikeasti lähde ja siisti koti jää muistoksi vain. Hah, hänpä häipyy laivalle pariksi päiväksi! Palatessa on varmasti koti puunattu lattiasta kattoon ja vaimo eteisessä odottamassa polvillaan miehen puhtaaksi pesemiään kalsareita hysteerisenä suukotellen.

Olen niin ylpeä sinusta ap. Laitoit kovan kovaa vasten. 10+ ja papukaijamerkki! 💪

JA hyi helvetti sen AP:n ukon rantuiset paskakalsarit! Hyvä AP, pidä puolesi!

Vierailija kirjoitti:

Tän ketjun naiset ei ole kuin narinari ja valivali. Ottakaa nyt h.tissä ero miehestä, niin pääsette helpommalla. Ja palkatkaa palvelija, niin ei tartte tehdä kotitöitä. Suomessa kun ei ole pakkoavioliittoja!

Ai miten positiivinen kommentti! Olet varmaan joka juhlan auringonpaiste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitapa siis näkyviin linkkiä sellaiseen tutkimukseen niin että ei jää vain sinun väitteesi varaan. Kuullostaa valitettavan todennäköiseltä selitykseltä, mutta haluaisin että mullakin olisi tuo tutkimus esittää kun tästä (taas) tulee keskustelua uudelleen.

Kuullostaa?

Vierailija kirjoitti:

Jos sotku ei heitä häiritse, niin eivät he tee sille mitään.

 

Voipi olla mutta kun puhtaat vaatteet ja astiat loppuvat ja kaikki tärkeät tavarat joiden paikan äiti on aina tietänyt ovat häviksissä ja ruoka loppu niin ehkä kumminkin alkaa häiritä. Joku asia kumminkin. Tsemppiä ap. Älä anna periksi.

Vierailija kirjoitti:

"Helpotti huomattavasti selviytymistä sen jälkeen, kun mieheni kuoli. "

 

Ihan järkevää! Lisäksi voisin kuvitella, että lähentäisi myös toisen vielä eläessä. Et yhdessä jaetaan elämä kaikilta osin. Oman miehen kanssa tämä ei onnistu, kun haluaa hoitaa yksin mielestään hänelle kuuluvat asiat: sopparit, pankit, laskut ym. Mut nykyään osallistuu kotitöihin, mikä on hyvä. Omat voimat eivät ole enää kuin ennen, vaikka lapset jo muualla.

Enemmän kuin järkevää. Olin verotoimistossa töissä ja ei ollut yksi eikä kaksi kertaa kun pöytäni vieressä itki naisleski miehen kuoltua ettei tiedä mistään mitään kun mies on aina kaiken paperinpyörityksen ja hän vain ollut siellä nyrkin ja hellan välissä. Toisaalta mieslesket eivät käyneet valittamassa keittötaitojen puutetta mutta huomattavan nopeasti sinne kyökkiin löytyi uusi hutunkeittäjä. MOT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kaksosten kanssa äitiyslomalla ja olin ihan loppu... pyysin miestä auttamaan, hän totesi "minä maksan sun ylläpidon, minun ei tarvitse auttaa"... auts, sattuu vieläkin vaikka tästä jo 20 vuotta...

Oletko edelleen tuon miehen kanssa? 

- Olen

Voi räkä. Miksi? Tottumuksen voimastako vai onko sillä kuitenkin jotain hyviäkin puolia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varaudu siihen, että murrut ennen muita, kun et vaan kestä kodin sotkua. T. Toinen samassa tilanteessa 

Vähän sama tilanne täällä oman mieheni kanssa. Jos en itse pyyhi keittiön pintoja yhteisten kokkailuhetkien jälkeen, hän ei sitä koskaan tee. Sanoo vain että meneehän ne likaiseksi seuraavalla kerralla taas. Itselleni puhtaus on osa ruokaa, enkä voi aloittaa ruuanvalmistusta ennen kuin kaikki on siistiä.

Pelle se mies ?

Täällä sama.

Jokos AP on palannut normiarkeen ja psykoosit ohi?

PS. Millon syödään?

Vierailija kirjoitti:

naine aina palvela mies

-Fatima

 Eheh ehe olipa hauska 

Mulla on 2 veljeä. Toinen, 10v vanhempi on täysin vaimonsa passattavana (molemmat käy töissä, vaimo maksaa ehkä enemmän kuluista, kun tienaakin enemmän), vaimo hoitaa lapset, siivoukset, kauppareissut, lahjat, juhlat ja ruuat. Veljeni kehtaa vielä rutista, jos pesukoneen luukku on jäänyt hetkellisesti turhaan auki, koska "sehän menee rikki jos lapset siihen juoksee". Syö karkkia sohvalla ja jättää sohvan selkänojan ja seinän väliin roskat. Toinen lapsista teki joskus samoin, ja hieman ärhäkkäästi sanoin, että ne paperit roskiin! "Mutta kun isikin laittaa aina tohon". Sanoin että isän pitäisi ihan yhtälailla hoitaa omat roskansa roskiin, että ei ole äidin tehtävä siivota TEIDÄN jälkiä. Muutamankin kerran tiuskassut tuolle veljelleni, että ihan turha rutista yhtään mistään siellä kotonaan, kun ei jumalauta tee siellä MITÄÄN.

Toinen veli on saman ikäinen kuin minä (kaksonen), ja hänen perhe-elämänsä näyttää kyllä aivan erilaiselta. Pitävät muun muassa huolen vaimonsa kanssa että kumpikin saa täysin omaa aikaa päivän aikana (ei mitään siivousaikaa), vaikka se olisi vain se tunti. Ja kun veljeni on lapsensa kanssa, hän samalla siivoaa, tekee ruokaa tai käy kaupassa (lapsi mukanaan), eikä vaan "vahdi" tätä lasta. Pitävät vielä huolen siitä, että heillä on yhteistä laatuaikaa.

Ainut ero kasvatuksen suhteen on se, että äitini vihdoin laittoi isäni pihalle, kun olimme kaksoisveljeni kanssa alle kouluikäisiä. Haimme vuoroin kaksoisveljeni kanssa polttopuut ja lämmitimme, siivosimme keittiön, pyykkäsimme ja imuroimme. Isäni antama huono malli kuitenkin kerkesi tarttua vanhempaan veljeeni, joten tilanne on tämä. Ja kyllä äitimme yritti vanhemmallekin veljelle opettaa näitä elämisen perustapoja, mutta ei vaan suostunut koska "ei isäkään", eikä isä koskaan kompannut äitiäni näissä asioissa, päin vastoin - saattoi tiuskaista äidille takaisin että anna pojan olla.

AP tekee palveluksen itselleen, lapsilleen ja lasten tuleville puolisoille, kun laittaa nykyiselle hommalle stopin.

Edelliseen vielä;

Isäni meni uusiin naimisiin ja saivat pojan. Tätä minun pikkuvelipuoltani olen joutunut moneen kertaan ojentamaan muun muassa siitä, kuinka törkeästi hän puhuu omalle äidilleen (isältämme ottanut mallia). Onneksi pikkuvelipuoli ainakin vaikuttaa siltä että sanomisillani on painoarvoa, ja tuntuu häpeävän joka kerta, kun puutun hänen käytökseensä. Isäni ei ole enää tässäkään liitossa, eikä kukaan uusista naisystävistä (niitä on ollut yllättävän monta) ole jaksanut katsella sitä touhua kun max parin kuukauden ajan. Että ei se paljon auta vaikka siellä "jonossa" niitä naisia olisikin, jos kukaan niistä ei suostu kotiorjaksi...