Lue keskustelun säännöt.
Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon
21.10.2023 |
Perheessä mies ja kaksi teiniä. Havahduin siihen, että he odottavat itsestäänselvyytenä kaiken tulevan valmiina eteen, eikä mitään tarvitse tehdä itse. Teineille on kyllä opetettu kotityöt, mutta eivät näköjään viitsi tehdä niitä. Olen tehnyt pitkään ns. kaiken edes miettimättä sitä, nyt riittää. Aloitin lakon iltapäivällä, en tee enää yhtään mitään kenenkään muun hyväksi, tehkööt itse.
Ensimmäinen ilta: mies ihmettelee, eikö sauna olekaan lämmin. No ei ole, kun et lämmittänyt. Minähän sanoin, että hoitakaa kaikki itse.
Kommentit (8326)
Pidä pintasi Ap!
Miehelläsi on paljon menetettävää. Vapaa-aika uhkaa vähentyä ja palvelu huonontua. Yrittää viimeiseen asti puhumalla ja kiukkuamalla saada asiat entiselle mallille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kunhan listat tekee joku muu kuin ap. Hahmottuu perheenjäsenille hoidettavien asioiden määrä saranoiden rasvauksineen, salaojineen ja auton renkaidenvaihtoineen. Saavat kaivella muistinsa syövereitä ja pohdiskella, mitä kaikkea onkaan joulun aikaan ohjelmassa ja mistä asioista kunkin perheenjäsenen joulu muodostuu. Siinä saattaa olla kimmoke muutokselle ja asenteiden muokkaukselle.
Ap:na ilmoittaisin, että haluat tulla jouluna valmiseen pöytään, eli koti siivottuna, ruoat tehtynä, pyykit pestynä, sauna lämpimänä jne. Joululahjatoiveen voi toki ilmaista. Selvyyden vuoksi sen ulkopuolelle kannattaisi jättää tähän asiaan liittyvät jutut, etteivät perheenjäsenet anna joululahjana itsetehtyä kotisiivousta ja kuvittelevat, että asia on ok ja kaikki muuttuisi ennalleen, siis ennen tätä lakkoa vastaavaksi tilanteeksi, yhden kotijoulun ponnistuksen vuoksi.
Hei, yksinhuoltajat ja eläjät. Kertokaas nyt tyhmälle, miten teidän saranat rasvottuu ja salaojat kaivuuntuu? Tai miespuolisilla yksinhuoltajilla, käykö äitinne hoitamassa taloustyöt?
Mietin tässä, pitäiskö mies laittaa vaihtoon, kun ei ole koskaan noihin saranoihin koskenu. Miten ihmiskunta on voinu selvitä tähän asti hengissä, kun puolet on koko ajan kyvyttömiä tekemään puolia hoidettavista asioista??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olet perheesi laiskaksi opettanut.
Mutta parempi korjata myöhään kuin ei milloinkaan.
Varmaan osittain totta. Mun mies tekee itsenäisesti joitain hommia (tiskaa, käy kaupassa, osaa ostaa oikeat puutteet paitsi jauhot ja sellaiset mitkä loppuu harvemmin) joitain osittain (pesee pyykkiä mutta niin että joko minä täytän tai sitten hän mättää kaikki sekaisin väriin ja materiaaliin katsomatta katsomatta) ja joitain ei ollenkaan (imurointi, ikkunan pesut, moppaus, pölyt).
Olen suht tyytyväinen tilanteeseen. Mutta muutamassa kohtaa olen havahtunut tuplasääntöihin jos en pidä varaani, esim jos mies viikkaa pyykit, laittaa vain omansa kaappiin mutta jättää mun pyykit sängylle yhteen kasaan. Teen hänelle samoin. Hyvin voisin laittaa nekin kaappiin ja alussa laitoinkin, mutta se toimii vain toiseen suuntaan. Mies ed
Noh, mua kyllä vähän pännii tämä kun saa olla niinsanotusti tarkkana etten tee tavallaan liikaa ettei mies totu saavutettuihin etuihin ja ala ottamaan asetelmaa itsestään selvyytenä. Esim lomien aikana, jotka eivät mene ihan päällekkäin. Silloin helposti teen lähes kaiken ja tilanne tahtoo jäädä päälle kun omat työt taas jatkuu. Onneksi olen huomannut tämän itse.
Miehellä kyllä on välillä sellaista, että esimerkiksi saapastelee ympäri asuntoa ja valittaa pölypalleroista nurkissa. Jolloin sanon, että no imuroi pois jos häiritsee. Ei mies imuroi, mutta sulkee suunsa vähäksi aikaa :D viimeksi dramaattisesti huokaisten kumartui noukkimaan pölypallon roskiin. Ja ylipäätään helposti narisee jostain kertyneestä rojukasasta tai pöydän sotkuisuudesta, mutta ei tee asialle mitään.
Imuroin siis ehkä 2 viikon välein. Kuulostan varmasti huonolta ihmiseltä, mutta miltä kuulostaa se, että mies on imuroinut tämän 10v aikana ylipäätään 2-3 kertaa? Siis noin joka neljäs vuosi. Plus kaksi kertaa vaihtanut pölypussin.
Siivoamattomuutta mies perustelee sillä että täällä on jotain mattoja hei, en halunnut näitä enkä tätä ja tätä huonekalua, en halua kumartua imuroimaan sieltä ja tämänkin kaapin alla on joku matto, en halua eikä tämä käy, siivoa ihan itse.
Ei tämä kyllä taidakaan olla kovin mukava tilanne mulle. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olet perheesi laiskaksi opettanut.
Mutta parempi korjata myöhään kuin ei milloinkaan.
Varmaan osittain totta. Mun mies tekee itsenäisesti joitain hommia (tiskaa, käy kaupassa, osaa ostaa oikeat puutteet paitsi jauhot ja sellaiset mitkä loppuu harvemmin) joitain osittain (pesee pyykkiä mutta niin että joko minä täytän tai sitten hän mättää kaikki sekaisin väriin ja materiaaliin katsomatta katsomatta) ja joitain ei ollenkaan (imurointi, ikkunan pesut, moppaus, pölyt).
Olen suht tyytyväinen tilanteeseen. Mutta muutamassa kohtaa olen havahtunut tuplasääntöihin jos en pidä varaani, esim jos mies viikkaa pyykit, laittaa vain omansa kaappiin mutta jättää mun pyykit sängylle yhteen kasaan. Teen hänelle samoin. Hyvin voisin laittaa nekin kaappiin ja alussa laitoi
Auttaisiko sektorointi, siis mies ottaisi hoitaakseen jonkun toisen homman kokonaan, ellei imurointi suju? Näin molemmat kantavat korttaan kekoon, eikä kumpikaan koe asetelmaa epäreiluksi (tästähän ne kriisit lopulta syntyvät)?
Mä aloitin saman lakon mutta sairastelun kanssa. Meillä ei ole siis lapsia.
Miehen flunssa on ihan maailmanloppu. Minun pitäisi jatkuvasti olla kiikuttamassa teetä, Buranaa, soppaa, hieromassa päätä/jalkoja jne.
Minä olen kipeänä? Mies ei edes kysy vointia. Lupaa tuoda särkylääkettä, keksii jotain muuta tekemistä, ja unohtaa koko jutun. Huokailee kun pitää käydä yksin kaupassa. On se rankkaa.
Minä lopetin miehen paapomisen. Hakekoot itse lääkkeet kaapista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, yksinhuoltajat ja eläjät. Kertokaas nyt tyhmälle, miten teidän saranat rasvottuu ja salaojat kaivuuntuu? Tai miespuolisilla yksinhuoltajilla, käykö äitinne hoitamassa taloustyöt?
Mietin tässä, pitäiskö mies laittaa vaihtoon, kun ei ole koskaan noihin saranoihin koskenu. Miten ihmiskunta on voinu selvitä tähän asti hengissä, kun puolet on koko ajan kyvyttömiä tekemään puolia hoidettavista asioista??
Vaihtoon vaan, jos kovasti harmittaa, mitta on täynnä eikä lakkoilukaan auta.
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitin saman lakon mutta sairastelun kanssa. Meillä ei ole siis lapsia.
Miehen flunssa on ihan maailmanloppu. Minun pitäisi jatkuvasti olla kiikuttamassa teetä, Buranaa, soppaa, hieromassa päätä/jalkoja jne.
Minä olen kipeänä? Mies ei edes kysy vointia. Lupaa tuoda särkylääkettä, keksii jotain muuta tekemistä, ja unohtaa koko jutun. Huokailee kun pitää käydä yksin kaupassa. On se rankkaa.Minä lopetin miehen paapomisen. Hakekoot itse lääkkeet kaapista.
Miksi kukaan koskaan menisi valitsemaan itselleen tuollaista miestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitin saman lakon mutta sairastelun kanssa. Meillä ei ole siis lapsia.
Miehen flunssa on ihan maailmanloppu. Minun pitäisi jatkuvasti olla kiikuttamassa teetä, Buranaa, soppaa, hieromassa päätä/jalkoja jne.
Minä olen kipeänä? Mies ei edes kysy vointia. Lupaa tuoda särkylääkettä, keksii jotain muuta tekemistä, ja unohtaa koko jutun. Huokailee kun pitää käydä yksin kaupassa. On se rankkaa.Minä lopetin miehen paapomisen. Hakekoot itse lääkkeet kaapista.
Miksi kukaan koskaan menisi valitsemaan itselleen tuollaista miestä?
Ei se ollut aina tällaista, tämä käytös on alkanut vasta kun meillä kummallakin on tullut ikää.
Vierailija kirjoitti:
Laitoin perheelle viestin, että jatketaan keskustelua illalla ja siihen mennessä jokainen tekee listan mitä kotitöitä on hoitanut aikaisemmin ja katsotaan sitten ollaanko samoilla linjoilla.
Jokaisella pilvellä on hopeareunus. Jos olet jo päättänyt että uusi järjestys on reilu, ja poismuuttaminen on sinulle vaihtoehto: voit vain voittaa. Miehellä on vaikeampaa, pitäisi puolustaa saavutettuja etuja ilman että edes myöntää vaativansa kohtuuttomia. Aiempi viestisi kuulosti siltä että miehesi välttelisi itse asiasta puhumista, eli on jossain määrin tilanteesta tietoinen mutta ei halua myöntää sitä edes itselleen.
Mielestäni jo se, että annat äijälle mahdollisuuden ryhdistäytyä on hienoa. Lähtökohdat sovulle ovat hankalat, mutta viestiesi perusteella teet nyt paljon asioita oikein. Onnea neuvotteluun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä asun yksin lasten kanssa omakotitalossa ja ihan itse ne saranat rasvaan ja teen pihahommat. Salaojia en kyllä ole kaivanut, enkä itse rempannut saunaakaan. Autonkin vien renkaan ja öljynvaihtoon, osaisin kyllä itsekin. Mutta satasen säästö vuodessa ei vaan ole sen arvoinen. Kotityöt ei juuri lisääntynyt kun erosin, vaikka se exäkin jotain teki. Mutta teki myös sotkua. Nyt on varmaan vielä vähemmän kun hommasin robotti imurin. On kyllä kätevä, moppaa myös. Lapsetkin meillä tekee osansa, eihän ne muuten opi. Hävettäisi jos poikani olisi joskus tuollainen vätys. Mutta ainakin vielä on hyvinkin ahkera kun sille päälle sattuu. Saattaa ihan yllärinä siivota keittiön tms. On 11v.
Mielenkiintoista, laita ap raporttia oliko palaverista mitään hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olet perheesi laiskaksi opettanut.
Mutta parempi korjata myöhään kuin ei milloinkaan.
Varmaan osittain totta. Mun mies tekee itsenäisesti joitain hommia (tiskaa, käy kaupassa, osaa ostaa oikeat puutteet paitsi jauhot ja sellaiset mitkä loppuu harvemmin) joitain osittain (pesee pyykkiä mutta niin että joko minä täytän tai sitten hän mättää kaikki sekaisin väriin ja materiaaliin katsomatta katsomatta) ja joitain ei ollenkaan (imurointi, ikkunan pesut, moppaus, pölyt).
Olen suht tyytyväinen tilanteeseen. Mutta muutamassa kohtaa olen havahtunut tuplasääntöihin jos en pidä varaani, esim jos mies viikkaa pyykit, laittaa vain omansa kaappiin mutta jättää mun pyykit sängylle yhteen kasaan. Teen hänelle samoin. Hyvin voisin laittaa nekin kaappiin ja alussa laitoinkin, mutta se toimii vain toiseen suuntaan. Mies ed
Eikö sinulla eikä miehelläsi kumallakaan ollut lainkaan isää? Mietin vaan kun et maininnut heidän osuuttaan mallin antamisesta millään tavalla. Miksi vain äiti on vastuussa tästä (kin)?
Vierailija kirjoitti:
Itse pyysin kans vaimoa vaihtamaan autonrenkaat ja tienaamaan yhtä paljo, ei onnistunu.
No jo löytyi epälooginen kommentti! Tuloeroon on varmaan joku syy, jos teillä ei ole sama koulutus + sama työpaikka? Tämän olisit voinut parinvalinnassa ottaa huomioon ja ottaa parempituloisen rouvan, turha jälkiäteen kitistä. Jäithän myös lasten kanssa kotiin ettei rouvan työura katkennut suotta ja vaikuttanut työllisyyteen/tienaamiseen? Anna rouvan numero niin vinkaan hyvän firman joka vaihtaa renkaat 2xvuodessa (toivottavasti huomasit että kotitöitä pitää tehdä joka päivä, 365xvuodessa vrs 2x vuosi renkaanvaihto). Itse tienaan rouvana enemmän kuin mieheni, renkaat omaan autoon vaihtaa Vianor, mutta eipä ivelä ole näkynyt kotitöissä/omien jälkiensä siivoomisessa aktivointia moehen suunnalta. Sanonko sille että tienaa yhtä paljon ja jos et niin teet sen takia kaikki kotityöt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole lukenut kuin muutaman kommentin, mutta ihmettelen sitä että tässä tuntuu suurin osa odottavan että lapset astuu remmiin eikä mies. Eiköhän se pitäisi miehen ottaa koko hommasta johto, niin ruuanlaitosta ja kotitöistä eikä lapset ole se ensimmäinen kenen odotetaan toimivan.
Aloin vasta lukea ketjua, mutta meillä tapahtuisi juuri tämä. Joko teinit astuisivat oma-aloitteisesti remmiin, tai sitten mies käskyttäisi heitä. Turha olisi olettaa, että mies itse tekisi paljoakaan, sillä henkilö ei kerta kaikkiaan tajua asioita...
Ehdotin miehelleni, että vaihdettaisiin vaikka vuodeksi kotitöitä, mies siivoaa, kokkaa ja pyykkää, minä vaihdan renkaat, rasvaan saranat ja leikkaan nurmikon. Jotenkin kummallisesti ei sopinutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ap, niin arvostukseni miestä kohtaan olisi jo mennyt niin lopullisesti, etten pystyisi jatkamaan suhteessa enää.
Tuo lakko on osoittanut, että sille oli oikwa tarve ja että miehen vapaamatkustaminen ei ole ollut vahinko vaan tietoista. Miehen mielestä ap näköjään on alempiarvoinen ja palvelustyöt kuuluvat ap:lle ja sen vastustsminen on kiukuttelua. Olisi niin vastenmielinen havainto todeta oman miehen ajattelevan niin, että tunteeni häntä kohtaan kuolisivat samantien.
Väitänpä kyllä että ei välttämättä kuolisi. Sinut, kuten muutkin naiset, on kasvatettu tähän naisten väheksymiseen pikkutytöstä asti.
Olemme tottuneet siihen, että meitä pidetään miehiä huonompina. Siitä on tuhansia merkkejä jatkuvasti, tiedämme syvällä mielen perukoilla että noin se asia on. Vaikka ääneen sanotaan että olemme saman arvoisia ja sanomme niin itsekin, se ei ole totta.
Siksi emme loukkaannu ja järkyty, kun meitä kohdellaan miestä huonompana. Emme edes silloin kun läheiset ihmiset tekevät niin. Vaan mukaudumme, emme edes huomaa kunnolla. Siihen yhteiskunta meitä kouluttaa koko elämämme. Voi mennä vuosia tai vuosikymmeniä, ennen kuin tosiasiat nousee kunnolla tajuntaan.
Toisinaan sitä vain jotenkin ajautuu passaamaan liikaa. Itse huomasin että mieheni jätti aina oman lautasen/lasin jne. pöytään syömisen jälkeen ja oletti että se kuuluu minun korjata pois, huuhdella ja laittaa tiskikoneeseen. (oli tietysti 'tottunut' siihen koska kävi töissä joka päivä lounaalla ravintolassa..) mutta sitten tietenkin myös lapset ottivat mallia ja tekivät samalla tapaa. Siinä vaiheessa meni kuppi nurin ja sanoin että hei kuulkaas, nyt riittää. Tämä koti ei ole hotelli eikä ravintola ja minä en ole piika. Onneksi uskoivat kerta sanomisesta ja näytti että miestäkin vähän hävetti..
Vierailija kirjoitti:
Hei, yksinhuoltajat ja eläjät. Kertokaas nyt tyhmälle, miten teidän saranat rasvottuu ja salaojat kaivuuntuu? Tai miespuolisilla yksinhuoltajilla, käykö äitinne hoitamassa taloustyöt?
Mietin tässä, pitäiskö mies laittaa vaihtoon, kun ei ole koskaan noihin saranoihin koskenu. Miten ihmiskunta on voinu selvitä tähän asti hengissä, kun puolet on koko ajan kyvyttömiä tekemään puolia hoidettavista asioista??
Olen saanut saranat rasvattua, ovenkahvat kiristettyä ja seinän maalattua. Sekä fillarin renkaat vaihdettua, vaihteet ja satulan korkeudet säädettyä. Renkaat olen autooni vaihtanut itse, kun isä aikanaan opetti. Tankatakin osaan autoni. Auton öljyt sen sijaan vaihtaa lähellä oleva huoltoliike. Salaojia en ole tohtinut tuohon kerrostalon pihalle ruveta kaivelemaan, siitä voisi tulla sanomista. N53
Näin yksin asuvana naisena tuntuu hassulta tuo "miesten töiden" luettelointi. Osaan huollattaa itse autoni ja lukea tarvittaessa vikakoodit, osaan rasvata ne saranat, tyhjentää hajulukon, vaihtaa sulakkeet, koota Ikean huonekalut, rasvata pyörän ketjut, tehdä kaikki sellaiset remontit mitä voi tehdä omin päin ilman taloyhtiön lupaa. Jos jotain en osaa, otan selvää ja opettelen. Osaan käyttää myös moottorisahaa, puusorvia, sirkkeliä, klapikonetta ja lumilinkoa.
N38
Mrillä ollut osin samankaltaisia juttuja. Mutta kun mies hoitaa pyykinpesun ja kaupassakäynnit, niin en enää jaksa muista asioista "antaa opetusta". Lähes nelkytvuotta yhteiseloa. Tekee sit muitakin juttuja, eli ei ollut tässä tarkoitus valittaa. Mietin lähinnä sitä, kuin suuri vaikutus sillä kotikulttuurilla on oikeasti meihin kaikkiin. Mieheni kotona äiti teki aina ihan kaiken. Voileipiä myöten. Siihen asti, kun muuttivat pois kotoa.
Meillä äiti ei todellakaan tehnyt kaikkea, vaan siskoni ja veljieni kanssa hoidimme kodin aika pienestä lähtien. Äitini teki kahta työtä. Minulle on luontevaa, että molemmat tekevät. En koskaan edes aloittanut sitä, että hoidan kaiken kotona. Mutta mieheltäni olisi ollut luontevaa niin odottaa.