Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon
Perheessä mies ja kaksi teiniä. Havahduin siihen, että he odottavat itsestäänselvyytenä kaiken tulevan valmiina eteen, eikä mitään tarvitse tehdä itse. Teineille on kyllä opetettu kotityöt, mutta eivät näköjään viitsi tehdä niitä. Olen tehnyt pitkään ns. kaiken edes miettimättä sitä, nyt riittää. Aloitin lakon iltapäivällä, en tee enää yhtään mitään kenenkään muun hyväksi, tehkööt itse.
Ensimmäinen ilta: mies ihmettelee, eikö sauna olekaan lämmin. No ei ole, kun et lämmittänyt. Minähän sanoin, että hoitakaa kaikki itse.
Kommentit (8310)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Älä sitten ihmettele kun lapset aikuistuttuaan eivät halua sinua elämäänsä tai lastensa elämään. Se on tällaisten oikkujen sato.
Kyllä lapset osaavat olla vanhemmilleen kiitollisia, kun ovat kotona oppineet huushollin hoitoa. Meidän lapset olivat teinejä, kun ostettiin halpa asunto, jossa oli paljon korjaamista. Sukulainen tuli apuun sisustamaan ja heti otti teinit mukaan töihin. Oppivat maalaamaan ja tapetoimaan ym. ja nyt ovat suosittuja opiskellessaan, kun toiset pyytävät heiltä apua kotitöihin.
Sukulaisen sisko osti tyttärelle akkuporakoneen joululahjaksi. Oli vielä tuunannut sen timanteilla aika hienoksi.
Miten voi olla sukulaisen sisko olematta myös sukulainen?
Vierailija kirjoitti:
Minun vinkkini (kolme lasta ja mies) mikä meillä on toiminut
Ensin kerrot perheelle että et kestä enää. Sinulla on niin paljon asioita mielessä mitä pitää tehdä ja koet itsesi niin yksin vastuulliseksi niistä ja tunnet että muut ei välitä. Tämä on tärkeää koska miesten aivot ei toimi kuten naisten ja näin saat sitoutuneisuutta seuraavaan askeleeseen.
Sitten näytät heille listan arjen töitä. Olet valmistellut tätä itseksesi ja kirjannut IHAN KAIKKI mielenpäällä olevat asiat mitkä pitää hoitaa. Sinne kaikki ne metatason työtkin esim mieti mitä anopille syntymäpäivälahjaksi tai lasten opettajille joululahjaksi ja erikseen sitten tehtävä ostaa se. Palastele nämä asiat mahdollisimman hyvin koska harvoin se itse tekeminen on stressaavaa (esim ostaminen) vaan se tutkiminen ja valinta. Voit jakaa tehtävät myös päivittäin, viikottain ja kuukausittain toistuviin jolloin saat mukaan myös ne ihan perusarkirutiinit.
Ku
Jaa että tuollainen valtaisa määrä työtä ja valmistelua ja selittelyä naisen huoleksi, koska "miesten aivot on erilaiset"?
Kotitöiden kaatumisesta naisen niskaan on puhuttu kymmeniä vuosia. Mies tietää tämän sataprosenttisen varmasti. Ei ole mennyt keneltäkään ohi. Mies tekee naisesta palvelijan tarkoituksella, koska edelleen näkee itsensä jumalasta seuraavana. Ei tasa-arvoisena naisen kanssa.
Älkää hyvät ihmiset teeskennelkö, että kyseessä olisi väärinkäsitys. Ei ole. Miehet tekevät tämän ihan tarkoituksella.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei painosta naisia koti orjiksi vaan naiset itse ottavat tämän roolin. Miksi?
Tätä minä olen aina miettinyt. Miksi jotkut naiset passaavat itsensä kipeiksi ja sit valitetaan, minne katosi oma elämä, mutta ei tehdä mitään muutosta. Missä on itsekunnioitus? Jos sinä et itse kunnioita itseäsi niin miksi odotat toisten kunnioittavan.
Vaimon/ äidin/ tyttöystävän/ tyttären tehtävä ei ole olla orja. Ja jos mies ei auta niin mies vaihtoon. Yksinkertaista.
Tässäkin julistavassa kommentissa puhutaan, että miehet "auttavat". Itse toivoisin, että eivät auttaisi, vaan olisivat tasavertaisia toimijoita.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei painosta naisia koti orjiksi vaan naiset itse ottavat tämän roolin. Miksi?
Tätä minä olen aina miettinyt. Miksi jotkut naiset passaavat itsensä kipeiksi ja sit valitetaan, minne katosi oma elämä, mutta ei tehdä mitään muutosta. Missä on itsekunnioitus? Jos sinä et itse kunnioita itseäsi niin miksi odotat toisten kunnioittavan.
Vaimon/ äidin/ tyttöystävän/ tyttären tehtävä ei ole olla orja. Ja jos mies ei auta niin mies vaihtoon. Yksinkertaista.
Tästä on niin paljon tutkimuksia että on naurettavaa väittää, ettei naisia muka painosteta kodinhoitajiksi. Jo pelkästään se että lähes kaikki käyttävät ilmaisua: "Mies auttaa kotitöissä" kertoo että koko yhteiskunta vaatii naista vastuuseen. Mies sitten auttaa ja ansaitsee siitä mitalin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei painosta naisia koti orjiksi vaan naiset itse ottavat tämän roolin. Miksi?
Tätä minä olen aina miettinyt. Miksi jotkut naiset passaavat itsensä kipeiksi ja sit valitetaan, minne katosi oma elämä, mutta ei tehdä mitään muutosta. Missä on itsekunnioitus? Jos sinä et itse kunnioita itseäsi niin miksi odotat toisten kunnioittavan.
Vaimon/ äidin/ tyttöystävän/ tyttären tehtävä ei ole olla orja. Ja jos mies ei auta niin mies vaihtoon. Yksinkertaista.
Tästä on niin paljon tutkimuksia että on naurettavaa väittää, ettei naisia muka painosteta kodinhoitajiksi. Jo pelkästään se että lähes kaikki käyttävät ilmaisua: "Mies auttaa kotitöissä" kertoo että koko yhteiskunta vaatii naista vastuuseen. Mies sitten auttaa ja ansaitsee siitä mitalin.
Jep. Minun mieheni kerran tokaisi minulle, että "etkö edes huomannut,kun olin tyhjentänyt tiskikoneen? En edes kiitosta saanut" Siis ihan oikeasti, kuinka monta kertaa minä olen saanut kiitokset siitä,että olen tehnyt jonkun kotityön? Yksittäisen kotityön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei painosta naisia koti orjiksi vaan naiset itse ottavat tämän roolin. Miksi?
Tätä minä olen aina miettinyt. Miksi jotkut naiset passaavat itsensä kipeiksi ja sit valitetaan, minne katosi oma elämä, mutta ei tehdä mitään muutosta. Missä on itsekunnioitus? Jos sinä et itse kunnioita itseäsi niin miksi odotat toisten kunnioittavan.
Vaimon/ äidin/ tyttöystävän/ tyttären tehtävä ei ole olla orja. Ja jos mies ei auta niin mies vaihtoon. Yksinkertaista.
Tästä on niin paljon tutkimuksia että on naurettavaa väittää, ettei naisia muka painosteta kodinhoitajiksi. Jo pelkästään se että lähes kaikki käyttävät ilmaisua: "Mies auttaa kotitöissä" kertoo että koko yhteiskunta vaatii naista vastuuseen. Mies sitten auttaa ja ansaitsee siitä mitalin.
Jep. Minun mieheni kerra
Typerintä on että tuo oikeasti herättää naisessa kiitollisuuden ja helpotuksen tunteen. "Ihanaa, se tekee kotitöitä!" Meidät on opetettu tyytymään niin vähään ja sietämään niin huonoa kohtelua, että olemme kiitollisia jos meitä edes hetkittäin kohdellaan tasavertaisina miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa mutta toisaalta surullista, että joku on samassa tilanteessa kun minä. Tekisi kyllä mieli mennä ns. lakkoon mutta joutuisin itse kärsimään, enkä välttämättä pääsisi esim. töihin aamulla!
Lapset oppisivat varmaan parissa päivässä, että äitin vapaa on vapaa mutta mies ei koskaan. Hän on tehnyt selväksi, että koska tienaa enemmän, häntä kuuluu "passata". Eli siis minä hoidan kotityöt, hän autot ja omat harrastuksensa.
Minulle voi huutaa vaikka klo. 23 illalla, että nyt sitä ruokaa pöytään, vaikka olen jo nukkumassa. Jos en toimi näin, voi aamulla olla käyttämäni auton (puolison omistama, hänen nimissään jne) avaimet piilotettu. Minulla ei ole sananvaltaa asiaan, koska auto on hänen.
Tietäisitte kuinka monta kertaa olen kieltäytynyt mutta saan kärsiä siitä itse.
Minun tehtäväni on myöskin antaa säännöllisin väliajoin "***ppiä". Kun en ole tehnyt näin, olen vieläkin a
Ei kannata mennä lakkoon vaan jättää se sika.
Itse olen viimeiset 20v hoitanut kotitöitä, vaikka joka kerta vaimo niistä on löytänyt jotakin vikaa ja valttamista.
En kyl yhtään ihmettele jos miehet/lapse kyllästyy niitä tekemään jos valituksen määrä on sama riippumatta siitä onko työt tehty vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen viimeiset 20v hoitanut kotitöitä, vaikka joka kerta vaimo niistä on löytänyt jotakin vikaa ja valttamista.
En kyl yhtään ihmettele jos miehet/lapse kyllästyy niitä tekemään jos valituksen määrä on sama riippumatta siitä onko työt tehty vai ei.
Käyttämäsi manipulointitaktiikka on nimeltään weaponized incompetence.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa mutta toisaalta surullista, että joku on samassa tilanteessa kun minä. Tekisi kyllä mieli mennä ns. lakkoon mutta joutuisin itse kärsimään, enkä välttämättä pääsisi esim. töihin aamulla!
Lapset oppisivat varmaan parissa päivässä, että äitin vapaa on vapaa mutta mies ei koskaan. Hän on tehnyt selväksi, että koska tienaa enemmän, häntä kuuluu "passata". Eli siis minä hoidan kotityöt, hän autot ja omat harrastuksensa.
Minulle voi huutaa vaikka klo. 23 illalla, että nyt sitä ruokaa pöytään, vaikka olen jo nukkumassa. Jos en toimi näin, voi aamulla olla käyttämäni auton (puolison omistama, hänen nimissään jne) avaimet piilotettu. Minulla ei ole sananvaltaa asiaan, koska auto on hänen.
Tietäisitte kuinka monta kertaa olen kieltäytynyt mutta saan kärsiä siitä itse.
Minun tehtäväni on myöskin antaa säännöllisin väliajoin "***ppiä". Kun en ole tehnyt näin, olen vieläkin a
Hirveätä henkistä väkivaltaa! Sano sille että jos perseily ei lopu, otat eron.
Minulle sitä kotiorjuutta -ja veljilleni täyttä avuttomuutta- oli opettamassa ihan sinänsä voimaantunut yh-äiti. Kummankin puolen sukujen naiset vielä sitten korosti tätä meille lapsille.
Toinen veljistä on jo teininä ryhdistäytynyt ja todennut että ihan helvetin noloa, että hän ei muka osaisi siivota, laittaa ruokaa. Että hän on muka jonkinlainen avuton passattava simpanssi koska munat.
Toinen veljistä elää sellaisessa läävässä että taloyhtiö joutunut puuttumaan. Käy edelleen kolmikymppisenä mamman luona syömässä ja pyykkäämässä (istuu katsomassa telkkaria tai pelaamassa kun mamma pyykkää). Mielestäni tuolla porsasveljellä ei ole muuten mitenkään naisvihamielinen asenne? Päinvastoin, varsin tasa-arvon kannalla, mutta ei kuitenkaan näe naisia ihan samanlaisina ihmisinä kuin miehiä?
Itselläni on naisena tätä samaa vikaa, lapsesta asti kasvatettu uskomaan että en ole yhtä hyvä kuin pojat/miehet. Minun ahkeruus, tottelevaisuus ja täydellinen suorittaminen itsestäänselvyys. Veljiä taas vielä teininäkin kehuttiin jos pesivät kätensä tai veivät omat tiskit altaaseen.
Ja tämä asenne on nimenomaan tullut äidin puolelta! Isä meillä on ihan hulttio noin niinkuin muuten, mutta ei naisvihamielinen kuten äiti. Hänen luona kyläilemässä oli ainoa milloin sain lapsena tehdä samat työt kuin -vääryyttä huutavat ja itkevät:D - velipojat. Äiti ja mummit heistä koittivat sinnikkäästi kasvattaa sohvalla makaavia aikuisvauvoja.
Aikuisena en ole ketään passannut ja possuveljeen ei oikein voi olla väleissä koska hän olettaa edelleen että olen jonkinlainen varamamma hänelle, hyi. Toiseen veljeen ja hänen vaimoon meillä hyvät välit.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa mutta toisaalta surullista, että joku on samassa tilanteessa kun minä. Tekisi kyllä mieli mennä ns. lakkoon mutta joutuisin itse kärsimään, enkä välttämättä pääsisi esim. töihin aamulla!
Lapset oppisivat varmaan parissa päivässä, että äitin vapaa on vapaa mutta mies ei koskaan. Hän on tehnyt selväksi, että koska tienaa enemmän, häntä kuuluu "passata". Eli siis minä hoidan kotityöt, hän autot ja omat harrastuksensa.
Minulle voi huutaa vaikka klo. 23 illalla, että nyt sitä ruokaa pöytään, vaikka olen jo nukkumassa. Jos en toimi näin, voi aamulla olla käyttämäni auton (puolison omistama, hänen nimissään jne) avaimet piilotettu. Minulla ei ole sananvaltaa asiaan, koska auto on hänen.
Tietäisitte kuinka monta kertaa olen kieltäytynyt mutta saan kärsiä siitä itse.
Minun tehtäväni on myöskin antaa säännöllisin väliajoin "***ppiä". Kun en ole tehnyt näin, olen vieläkin a
Tuo mieshän on täysi k.sipää. Ota ero. Tienaat varmaan itsekin jotain ja pystyt helpommin keskittymään työhön ja vaikka opiskelemaan paremman ammatin, kun ei ole k.sipäämiestä syömässä energiaa.
Käsityksesi suomalaisesta yhteiskunnasta on vähintäänkin hämärtynyt. Suomalaisten omistamien autojen keski-ikä on noin 13 vuotta jonka ikäisissä autoissa takuu on päättynyt jo kymmenen vuotta sitten.
Suomalaisten nettoa-ansiot ovat ostovoimaan suhteutettuna Euroopan alhaisimpia, autot kalleimpia ja asuminen ahdasta. Keskisvertopalkansaajilla ei ole juurikaan liikkumavaraa arkielämässä.
Käsityksesi tekniikasta on vähintään yhtä puutteellinen, omistamme 6v vanhan diesel Mercedeksen jossa on ollut AdBlue urea-laitteiston kanssa ongelmia enemmän kuin missään muussa autossa mitään teknisiä murheita koskaan. Yksi säiliön vaihto maksaa 2000€ koska valmistaja ei myy varaosia. Itse korjaamalla tuon saa fiksattua alle satasella. DBF-antureita auto syö kuin leipää, yksi satsi maksaa toista tonnia eikä tehdas enää tulee vastaan.
Jos et vieläkään ymmärtänyt, ihmisillä ei keskimäärin ole rahaa käyttää huoltopalveluja a 120€/h.
Emme elä täydellisessä maailmassa joss tekniikan saa kuntoon varaamalla ajan netistä tai ostamalla uuden auton kaupasta. Kuten emme elä maailmassa jossa olisi vain kauniita, ahkeria ja koulutettuja fiksuja naisia.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa mutta toisaalta surullista, että joku on samassa tilanteessa kun minä. Tekisi kyllä mieli mennä ns. lakkoon mutta joutuisin itse kärsimään, enkä välttämättä pääsisi esim. töihin aamulla!
Lapset oppisivat varmaan parissa päivässä, että äitin vapaa on vapaa mutta mies ei koskaan. Hän on tehnyt selväksi, että koska tienaa enemmän, häntä kuuluu "passata". Eli siis minä hoidan kotityöt, hän autot ja omat harrastuksensa.
Minulle voi huutaa vaikka klo. 23 illalla, että nyt sitä ruokaa pöytään, vaikka olen jo nukkumassa. Jos en toimi näin, voi aamulla olla käyttämäni auton (puolison omistama, hänen nimissään jne) avaimet piilotettu. Minulla ei ole sananvaltaa asiaan, koska auto on hänen.
Tietäisitte kuinka monta kertaa olen kieltäytynyt mutta saan kärsiä siitä itse.
Minun tehtäväni on myöskin antaa säännöllisin väliajoin "***ppiä". Kun en ole tehnyt näin, olen vieläkin a
Olet mulkvistin kanssa naimisissa. Sun kannattaa oikeasti erota, ihan oman hyvinvointisi vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen viimeiset 20v hoitanut kotitöitä, vaikka joka kerta vaimo niistä on löytänyt jotakin vikaa ja valttamista.
En kyl yhtään ihmettele jos miehet/lapse kyllästyy niitä tekemään jos valituksen määrä on sama riippumatta siitä onko työt tehty vai ei.
Uskallan epäillä. Teet hommat tarkoituksella huonosti ja valitat toisen valittamisesta, että pääsisit sinäkin luistamaan niistä hommista kuten muut miehet.
Minä olen mies ja tein saman ratkaisun kun vaimoni päätti hankkia tyttärellemme koiranpennun. Tämä sopi minulle, kunhan lupasivat hoitaa sen itse. Sen arvaa kuinka siinä kävi, lapsi leikki koiran kanssa, mutta jälkiä ei siivonnut, kuten ei vaimonikaan. Asiasta muistuttaminen ei tietenkään auttanut, joten aloin siivouslakkoon.
Viikon verran kestin ja sinä aikana joka huoneen lattioilla oli useampia kusilammikoita, tuoreita ja kuivuneita. Onneksi oli muovimatot. Kakkapökäleitä oli myös joka paikassa, mutta niitä oli helpompi väistellä kuin laajalle levinneitä lammikoita. Kakkaa oli myös seinillä, kun koira hinkkasi niihin takapuoltaan.
Vaimon vaateröykkiöt täyttivät kaikki tasot ja yläaulan takanurkan lattian.
Tähän päälle kaikki roskat ja pöly, niin näky oli aika järkyttävä. En siis kestänyt enää, vaan aloin taas siivoamaan. Imuroin vähintään kerran päivässä, joskus kaksikin, koska keskusimurilla se ei ollut mikään iso homma.
Erohan siitä sitten tuli ja kuukauden päästä vasta ymmärsin, ettei enää tarvitse siivota kuin kerran viikossa ja muutenkin olo oli kuin olisin herännyt painajaisesta.
Löysin juuri vanhalta kovalevyltä lakon aikana ottamiani valokuvia ja videon. Sohvalla piti istua jalat vinossa ettei sukat kastuneet, sänkyyn ei voinut kävellä pimeässä samasta syystä. Oi niitä aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mies ja tein saman ratkaisun kun vaimoni päätti hankkia tyttärellemme koiranpennun. Tämä sopi minulle, kunhan lupasivat hoitaa sen itse. Sen arvaa kuinka siinä kävi, lapsi leikki koiran kanssa, mutta jälkiä ei siivonnut, kuten ei vaimonikaan. Asiasta muistuttaminen ei tietenkään auttanut, joten aloin siivouslakkoon.
Viikon verran kestin ja sinä aikana joka huoneen lattioilla oli useampia kusilammikoita, tuoreita ja kuivuneita. Onneksi oli muovimatot. Kakkapökäleitä oli myös joka paikassa, mutta niitä oli helpompi väistellä kuin laajalle levinneitä lammikoita. Kakkaa oli myös seinillä, kun koira hinkkasi niihin takapuoltaan.
Vaimon vaateröykkiöt täyttivät kaikki tasot ja yläaulan takanurkan lattian.
Tähän päälle kaikki roskat ja pöly, niin näky oli aika järkyttävä. En siis kestänyt enää, vaan aloin taas siivoamaan. Imuroin vähintään kerran päivässä, joskus kaksikin, koska keskusimurilla
Oletpa pitkämielinen. Meille ei olisi mitään elukkaa tullut, jos kumppani olisi laiska ja sottainen, mikään lupailu ei tilannetta muuttaisi. Elämänlaatusi on varmasti nykyään parempaa, toki sääli lasta.
Tästä aiheesta meilläkin riidellään joka ikinen päivä. Ratkaisua ei ole, koska mikään ei riitä.
Ihanaa mutta toisaalta surullista, että joku on samassa tilanteessa kun minä. Tekisi kyllä mieli mennä ns. lakkoon mutta joutuisin itse kärsimään, enkä välttämättä pääsisi esim. töihin aamulla!
Lapset oppisivat varmaan parissa päivässä, että äitin vapaa on vapaa mutta mies ei koskaan. Hän on tehnyt selväksi, että koska tienaa enemmän, häntä kuuluu "passata". Eli siis minä hoidan kotityöt, hän autot ja omat harrastuksensa.
Minulle voi huutaa vaikka klo. 23 illalla, että nyt sitä ruokaa pöytään, vaikka olen jo nukkumassa. Jos en toimi näin, voi aamulla olla käyttämäni auton (puolison omistama, hänen nimissään jne) avaimet piilotettu. Minulla ei ole sananvaltaa asiaan, koska auto on hänen.
Tietäisitte kuinka monta kertaa olen kieltäytynyt mutta saan kärsiä siitä itse.
Minun tehtäväni on myöskin antaa säännöllisin väliajoin "***ppiä". Kun en ole tehnyt näin, olen vieläkin alhaisempi.
Kun tapasin puolisoni yli 10 vuotta sitten, hän ei ollut tällainen. Opetinko hänet siis tällaiseksi, kuten täällä monet vihjaavat?