Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon
Perheessä mies ja kaksi teiniä. Havahduin siihen, että he odottavat itsestäänselvyytenä kaiken tulevan valmiina eteen, eikä mitään tarvitse tehdä itse. Teineille on kyllä opetettu kotityöt, mutta eivät näköjään viitsi tehdä niitä. Olen tehnyt pitkään ns. kaiken edes miettimättä sitä, nyt riittää. Aloitin lakon iltapäivällä, en tee enää yhtään mitään kenenkään muun hyväksi, tehkööt itse.
Ensimmäinen ilta: mies ihmettelee, eikö sauna olekaan lämmin. No ei ole, kun et lämmittänyt. Minähän sanoin, että hoitakaa kaikki itse.
Kommentit (8310)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miehen mielestä se tekee, jota sotku häiritsee. Kävi seuraavana päivänä avaamassa oven vieraille, ja ensimmäinen tervetuliaiskommentti oli "hyvä kun tulitte. Vaimokin sai pestyä keittiön lattian". En ollut ainoa, jota oli häirinnyt. Neljän lapsen kanssa oli ollut muitakin kiireitä kuin lattian pesu miehen katsellessa pitkästyneenä kaikki tv-ohjelmat. Kun ei ollut pomo töissä, piti sitä esittää kotona.
Omallakin miehellä oli vähän tuommoinen mentaliteetti. Hän viskoi likaiset sukat ja bokserit lattialle, josta minä sitten heitin ne pyykkikoriin. Sanoin asiasta varmaan sen tuhat kertaa ja vastaus oli aina: "Ei ne minua siinä häiritse". Jossain vaiheessa sain tarpeekseni ja rupesin itsekin heittämään likaiset vaatteeni milloin minnekin, mutta en missään nimessä pyykkikoriin. Ei mennyt kovinkaan kauaa, kun mies tuli marisemaan minulle, miten sotkuista kotona oli. Ymmärsi yskän, ku
Kaverin mies oli ymmärtänyt yskän myöskin: kun vastaavassa tilanteessa oli ottanut hard core keinon käyttöön: nainen jätti tarkoituksella vessan lavuaarin reunalle parit käytetyt terveyssiteet. Mies kiljui että mitä nää on tässä? Tähän vaimo että ei ne minua haittaa. Kuulemma alkoi ripeästi lähteä sukat ja bokserit lattialta sekä likaiset kahvikupit ja tyhjät kaljatölkit olohuoneen pöydästä.
Saako perhe lopettaa sinun passaamisen ja huomioinnin? Vai käännyitkö tyypilliseksi naiseksi että sinua kyllä pitää huomioida, palvella ja lahjoa vaikka sinä et muiden eteen suotukkaan tekemään mitään?
Vierailija wrote:
Siivouksen voi ulkoistaa, ei maksa paljon kun voi vähentää verotuksessa. Nim. Kaksio, yksin elävä.
Se on helppoa kun olet yksin elävä.
Mutta kuvittele ap:n tilanne. Siivooja käy vaikkapa joka tiistai-ilta. Ok, hän siivoaa talon silloin. Mutta heti nukkumaan mennessä alkaa olla jo tyhjää vanukaspurkkia, sukkaa, kalsaria ja ties mitä pitkin kämppää. Yöllä teini/mies käy jääkaapilla ja maitolasi kaatuu keittiön pöytään. Siihen se myös jää. Kukaan ei vie roskia paitsi ap, ja keittiö ja eteinen on täynnä haisevia roskiksia. Perheen mahdolliset lemmikit penkoo niitä. Mutta ei tarvitse viedä niitä ulos. Matolle kaatunut viili voi jäädä siihensä. Perusteena: täällä käy siivooja. Niin käy ja tulee seuraavan kerran lähes viikon päästä. Tarvittaisiin miltei kalmasiivoojaa tällaiseen huusholliin. Tuollaisessahan taloudessa täytyisi asua 24/7 palvelija joka kävelee noiden sikojen perässä.
Ja mihin kuntoon WC pääsee jo viikossa jos yksikin käyttäjä käyttäytyy kuin sika siellä. Tarvitaan dynamiittia että ne schaisset siivooja parka saa sieltä jynssättyä seuraavana tiistai-iltana.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miehen mielestä se tekee, jota sotku häiritsee. Kävi seuraavana päivänä avaamassa oven vieraille, ja ensimmäinen tervetuliaiskommentti oli "hyvä kun tulitte. Vaimokin sai pestyä keittiön lattian". En ollut ainoa, jota oli häirinnyt. Neljän lapsen kanssa oli ollut muitakin kiireitä kuin lattian pesu miehen katsellessa pitkästyneenä kaikki tv-ohjelmat. Kun ei ollut pomo töissä, piti sitä esittää kotona.
Omallakin miehellä oli vähän tuommoinen mentaliteetti. Hän viskoi likaiset sukat ja bokserit lattialle, josta minä sitten heitin ne pyykkikoriin. Sanoin asiasta varmaan sen tuhat kertaa ja vastaus oli aina: "Ei ne minua siinä häiritse". Jossain vaiheessa sain tarpeekseni ja rupesin itsekin heittämään likaiset vaatteeni milloin minnekin, mutta en missään nimessä pyykkikoriin. Ei mennyt kovinkaan kauaa, kun mies tuli marisemaan minulle,
Ai vitsi miten hyvä. Pistetääs korvan taa.
Vierailija wrote:
Saako perhe lopettaa sinun passaamisen ja huomioinnin? Vai käännyitkö tyypilliseksi naiseksi että sinua kyllä pitää huomioida, palvella ja lahjoa vaikka sinä et muiden eteen suotukkaan tekemään mitään?
Luetun ymmärtämisessä on kyllä jollain aivan valtavia haasteita.
Ja tällaiset saavat vielä äänestää....
Onko ap vastannut mitään? Ketju on aika pitkä...
Vierailija wrote:
Olen miettinyt samaa ja nyt teen sen. Vaimo saa hoitaa itse kauppareissut, tankata ja korjata ja huoltaa oman autonsa, pestä omat pyykkinsä sekä tehdä tarvittavat pihatyöt sekä remontit. Unohtamatta tietotekniikka asennuksia.
Tarkemmin kun mietin niin mihin ihmeeseen minä tuollaista vetelehtivää ja saamatonta perässä vedettävää riesaa tarvitsen? On helpaompaa heittää se ulos ja vaihtaa sellaiseen joka osaa tehdä jotakin.
Ihmetyttää näiden sankarmiesten autot: kun nykyaikaisia autojahan ei edes voi korjata ja huoltaa itse, niin kyseessä on pakko olla jotkut vähintään 30 vuotta vanhat koslat. Autossa, joka huollatetaan asiantuntijaliikkeessä huolto-ohjelman mukaan, ei ala huoltovalo yhtäkkiä palaa, eikä synny muitakaan äkillisiä ongelmia, joista eivät selviä kuin ne, joilla on munat.
Renkaiden vaihto rengasliikkeessä maksaa saman kuin pari noutopizzaa, jos niiden vaihtaminen ei maita. Auton tankkaukseen puolestaan menee 5 minuuttia, eikä oikean bensalaadun valinta niistä yleensä tarjolla olevasta kolmesta laadusta (95E, 98E ja diesel) ole rakettitiedettä - paitsi ehkä just näille sankarmiehille.
Vierailija wrote:
Mä kans kyllästyin jossain välissä etenkin ruoanlaittoon ja lopetin sen melkein kokonaan kymmenisen vuotta sitten. Mies alkoi sitten kokkailemaan, kun tajusi että joko niin tai sitten on noutoruoan varassa. Teini oli ihmeissään ja protestoi kovasti, vaikka sanoin että osaat itsekin tehdä makaronilaatikon ja monia muita ruokia, ja jääkaapissa ja pakastimessa on aina ruokaa, sen saa nyt vain joku muu tehdä.
Minäkin olin väsynyt työpäivän jälkeen ja minäkin halusin kotiintullessa heittäytyä sohvalle ja olla vaan, niin kuin nuo muutkin. Ihan kerran pari viikossa tein jonkun ruoan, mutta muuten en. Ja sama edelleen. Teini on jo aikuinen ja on asunut omillaan monta vuotta. On muuten loistava kokki ja leipuri, ehkä senkin vuoksi että joutui niitä opettelemaan kun äiti meni lakkoon 😁
Miehen kanssa kun asutaan kahden, niin hän tekee edelleen ruoat, mutta minä siivoan aina keittiön ja vessan ja hoidan pyykit, mutta hän saa tehdä kaikk
Eli tässä tapauksessa miehesi tekee paljon enemmän kuin sinä. Sentään jaksat keittiön ja vessan siivota ja vielä hurjat kahden aikuisen ihmisen pyykitkin!
Onko muuten miehesi kitissyt työtaakkansa?
Vierailija wrote:
Olen eronnut mies. Lapset ovat minulla puolet ajasta, olisivatpa enemmän.
Kaikki osaa kaikkea ja tekee kaikkea. On puhtaita vaatteita ja ruokaa. Olen ottanut lapset mukaan tekemiseen jo ihan taaperosta lähtien. Aikuisella on toki vastuu opettaa ja käskeäkin välillä. Se ottaa aikaa ja vaivaa, mutta on lopulta hauskaa aikaa omien lasten kanssa ja seuraavan sukupolven kasvattamista aikuisuuteen.
Välillä on kiirettä ja kaikki ei ole tiptop. Silloin tehdään nopeita ruokia tai käytetään kaupan valmiita tuotteita tai käydään jossain syömässä.
Koti on nykyään rento paikka, jossa on hyvä ilmapiiri. Kukaan ei uhriudu ja kiukuttele.
Kun erosin aikanaan, niin elämä helpottui paljon. Hyvin paljon turhaa jäi pois. Ainainen rahapula myöskin hävisi, vaikka maksan nykyään yhden ihmisen tuloilla menot, joihin kahden ihmisen tulot eivät tahtoneet riittää. Liki kaikki miehet, jotka tunnen jakavat tämän saman kokemuksen.&nb
Mä olen eronnut nainen ja yllättäen mulla on ihan samat kokemukset….
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minä osaan nuo kaikki ja jos joku yrittäisi "opettaa" minulle yhtään mitään, löytäisi itsensä sinkkuna tuotapikaa.
--------------------------------------------------------
Tuolla asennevammalla oletkin varmaan jo sinkku/vanhapiika valmiiksi, joten voit vapaasti jatkaa valitsemallasi ylimielisellä asenteella.
Muistutan vain aina välillä näppärästi rouvaa ja jälkikasvua, että ei ne puut metsästä itsestään siirry puuvajaan kun ovat ensin kuivuneet ulkona, auto ei huollu & tankkaudu itsestään, teinien autot ei tankkaudu itsestään. Jos autot on hyvällä kelillä kuraiset ja siellä on roskaa sisällä niin en tankkaa niitä.
Nyt kaikki tuntuu taas toimivan (toistaiseksi).
Kyllä lapset ja naisetkin ymmärtävät, että kaikki työt jaetaan kaikkien kesken niin kukaan ei ylikuormitu.
Tää on aina niin jännä, että naisia haukutaan "van
Jep. Sinkkunainen on tutkitusti onnellisin, sinkkumies onnettomin. Miesten kannattaisi alkaa vähän enemmän panostamaan parisuhteisiinsa ja perheisiinsä, saattaisi vähemmän eroja tulla.
Vierailija wrote:
Onpa surullista, miten naiset vihaavat avio-/avomiehiään, joita he kerran (ehkä) rakastivat.
Onpa surullista, miten miehet vihaavat vaimojaan/lapsiaan, joita he kerran (ehkä) rakastivat. Ei osata edes lapsille kokata ruokaa.
Koko pitkä ketju piti lukea, ei noi kommentit kiinnostanut mutta etsiä AP:n päivitykset tilanteesta. Odotellaan seuraavia, nyt on jo pitkä aika edellisestä.
Itse sairastuin vakavasti ( sairaalareissu pari viikkoa + pitkä toipuminen) ja mies hoiti kaiken. Luki lieden, astiapesukoneen, pesukoneen jne käyttöohjeita ja jatkoi fiksuna miehenä toimintaa eteenkin päin. Olen tyytyväinen järjestelyyn, vaikka itseltä sujuu työt nopeammin. Kiitän häntä kauniisti ja nautin saamastani "vapaa-ajastani". Toki teen nykyisin osan hommista, mutta en kaikkea. Johan sitä aikaisempaa kestikin liian kauan. Lapsetkin ovat lentäneet pesästä.
Isä osoitti, että perheessä on vain yksi, joka vastuussa työpäivän jälkeen kodista. Ei ymmärtänyt, että oppi siirtyi tyttärellekin. Kuitenkin niin, että vävy tekee kaikki kotityöt, ja tytär keskittyy someen. Isä ei huomannut korostaa sukupuolta opissaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse sairastuin vakavasti ( sairaalareissu pari viikkoa + pitkä toipuminen) ja mies hoiti kaiken. Luki lieden, astiapesukoneen, pesukoneen jne käyttöohjeita ja jatkoi fiksuna miehenä toimintaa eteenkin päin. Olen tyytyväinen järjestelyyn, vaikka itseltä sujuu työt nopeammin. Kiitän häntä kauniisti ja nautin saamastani "vapaa-ajastani". Toki teen nykyisin osan hommista, mutta en kaikkea. Johan sitä aikaisempaa kestikin liian kauan. Lapsetkin ovat lentäneet pesästä.
Ei ole sitten ukkosi tosiaan rikkaa ristiin laittanut vuosiin, jos joutui lukemaan oikein ohjeet osatakseen käyttää pesukoneita ja liettä. Jo on ollut melkoinen siivellä eläjä. Hyvä, että edes nyt jotain pystyy tekemään. Sitä ihmettelin, että pitääkö tuosta vielä erikseen kiitellä, oletko itse saanut kiitosta vuosien työstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Onpa surullista, miten naiset vihaavat avio-/avomiehiään, joita he kerran (ehkä) rakastivat.
Kai siinä alkaa vihaamaan, kun toinen ottaa itsestäänselvyytenä täysihoidon.
"Kai siinä alkaa vihaamaan, kun on nainen eikä täten vastuussa tai hallinnassa tunteistaan. "
Toinen teini on pyytänyt sisarustaan neuvomaan miten pestään pyykkiä. Mies on ostanut uusia vaatteita, vaikka on aiemmin ollut tarkka että kaikki pestään ennen käyttöä. Ruokapuolen suhteen ei muutosta, tosin toinen teini on alkanut katsella kaipaavasti minun ja sisaruksensa ruokia, niin en ihmettelisi vaikka hän piankin haluaisi liittyä porukkaan. Siivoaminen ei kiinnosta ketään, ja esim. sohvapöydälle on kertynyt lehtiä niin ettei mies meinannut yhtenä iltana löytää kaukosäädintä niiden seasta. Eteinen on täynnä kenkiä, kun jokainen on kaivellut kaapista talvikengät mutta ei ole viitsinyt laittaa kesäkenkiä pois. Vaikkateinit nyt pesevät pyykkiä ja toinen laittaa ruokaa, muut kotityöt eivät kiinnosta.
ap
Hyväksikäyttäjiä ja vapaamatkustajia yleensä halveksitaan. Älä ole sellainen.