Lue keskustelun säännöt.
Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon
21.10.2023 |
Perheessä mies ja kaksi teiniä. Havahduin siihen, että he odottavat itsestäänselvyytenä kaiken tulevan valmiina eteen, eikä mitään tarvitse tehdä itse. Teineille on kyllä opetettu kotityöt, mutta eivät näköjään viitsi tehdä niitä. Olen tehnyt pitkään ns. kaiken edes miettimättä sitä, nyt riittää. Aloitin lakon iltapäivällä, en tee enää yhtään mitään kenenkään muun hyväksi, tehkööt itse.
Ensimmäinen ilta: mies ihmettelee, eikö sauna olekaan lämmin. No ei ole, kun et lämmittänyt. Minähän sanoin, että hoitakaa kaikki itse.
Kommentit (8310)
Meillä mies on aivan patalaiska. Roskat jää pitkin pöytiä, samoin astiat niille sijoilleen syönnin jälkeen. Koko yhdessä asumisen aikana on imuroinut ehkä kolme kertaa. Olen yrittänyt mennä lakkoon monet kerrat mutta lopputuloksena on pari viikkoa kerääntynyt tiskivuori, likaiset vessat ja lattiat täynnä ruoanmuruja kun ei herra viitsi tehdä mitään. Itse en halua sotkun keskellä elää, joten loppujen lopuksi päädyn siivoamaan itse. Meillä on pieni lapsi ja vauva keväällä tulossa, joten ei kotia voi edes kovin likaiseksi päästää.
Mies vaikutti seurusteluaikana ihan kohtuu siistiltä, mutta yhteen muuton jälkeen ei ole laittanut tikkua ristiin minkään eteen. Kävi meillä siivoojakin jonkun aikaa hänen aloitteesta kun siivoamisesta valitin. Se loppui siihen kun useamman kerran peräkkäin jouduin maksamaan siivoojan käynnin. Kesäisin mies on jonkun kerran sentään nurmikkoa leikannut, halot laittaa talveksi ja laittanut taloa meille, mutta esimerkiksi viime talvena lumien kolauskin jäi minun yksin tehtäväksi. Ja kyllä se harvakseltaan ruokaa tekee kun teen kuulemma huonoa ruokaa (eli terveellistä, monipuolista ruokaa, täysjyväviljoja ja kasviksia).
Kotona olen itse oppinut siihen että kaikki osallistuvat kotitöihin, kukin osaamistasonsa mukaan. Meillä lapsi ei vielä osallistu kuin vasta keräämällä iltaisin omat lelut pois, joten toistaiseksi kaikki jää minulle. En ole keksinyt vielä miten miehen saisi osallistumaan enemmän. Aikani jaksoin suuttua, naputtaa ja valittaa. Nyt en enää jaksa, koitan siivota sen minkä jaksan ja olen kiitollinen ystävien satunnaisesta siivousavusta (meillä 250 neliön talo, jonka siivouksessa menee reilusti aikaa).
Helpommalla varmaan pääsisin jos muuttaisin pois, mutta en halua lapsia erottaa isästään enkä halua että lapset eläisivät vuoroviikoin isänsä luona sotkun keskellä ja söisivät mitä sattuu (eli eineksiä, rasvaisia ruokia, valkoista riisiä ja pastaa eikä varmasti yhtään kasviksia).
Taloudellisesti pärjäisin varmasti paremmin ilman miestä. Mies tienaa 3x enemmän kuin minä (ollaan molemmat hyväpalkkaisissa töissä) mutta maksan siitä huolimatta suuremman osan kaikista menoista ja rahat joudun laskemaan tosi tarkkaan. Mies tuhlaa omat rahansa pääasiassa matkustamiseen ja turhiin ostoksiin. Ennen minäkin pääsin reissuun, nykyään en kun rahat menee kodin pitoon.
Eli kun joku ihmetteli miksi naiset sietää alun alkaenkaan tuollaisia miehiä, niin siinäpä meidän tarina esimerkiksi siitä miten asiat voi mennä pikkuhiljaa pieleen. Ei se aina ole sen naisen syy.
Siispä tsemppiä ap:lle, pysy sinä lujana, mielenkiinnolla seuraan miten kokeilusi edistyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hyvä. Olenkin usein ihmetellyt, miksi jotkut naiset ovat niin typeriä, että hassaavat elämänsä muiden passaamiseen.
Onnittelen ap, kun tulit järkiisi ja lopetit passaamisen. Mitä on mies ja teinit sinulle virkkaneet. Pysy vain hyväntuulisena, äläkä tee rikkaa ristiin heidän eteen. Tietty omat jälkesi siivoat ja peset pyykkisi, muttei mitään yleishyödyllistä toimia.
Jos alkaa ihmettely ja napina, niin pyydät heitä tekemään viikko/kuukausilistan ,mitä kukin tekee teidä OY AB:ssa.
Eikö se mies oikeesti ole tehnyt kotona yhtään mitään? Ei voi edes saunaa itse lämmittää ja kotona syö karkkia ja sipsiä sen sijaan, että huolehtisi lapsille ruuat. Järkyttävää.
Minä sanoin yhtenä päivänä miehelle, että teepä sinä ruoka, minä voin avustaa. Pilkoin sipulin, valkosipulin, paprikan ja tein wokkikastikkeen. Mies paistoi wokkivihannekset pakasteesta ja porsaan suikaleet, lisäsi tuoreet vihannekset ja kastikkeen. Heitti nuudelit kiehumaan kun kysyin mitä oli ajatellut lisukkeeksi wokin kanssa (ei ollut ajatellut). Kun oli syöty niin sanoin, että laitapa loppu ruoka jääkaappiin ja astiat koneeseen. Mies hätkähti, että ai minäkö. Juu, se joka laittaa ruuan niin siivoaa jäljet. Aina hyvä palauttaa maan pinnalle mitä kaikkea kuuluu ruuanlaittoon. Tykkään laittaa ruokaa mutta en tykkää olla itsestäänselvyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No hyvä. Olenkin usein ihmetellyt, miksi jotkut naiset ovat niin typeriä, että hassaavat elämänsä muiden passaamiseen.
Ei se typeryydestä johdu vaan yhteiskunnan painostuksesta. Tiedäthän sinä sen aivan hyvin. Naisilta vaaditaan tuota roolia.
Tällaisia ketjuja lukiessa tulee aina onnellisuuden tunne omista valinnoista. Tein jo nuorena päätöksen, että ketään en ota saman katon alle asumaan enkä lisäänny.
Oma isäni oli täysin vapaamatkustaja, sillä ei tikkua ristiin laittanut kotona ja tuhlasi rahaa turhuuteen esimerkiksi pelaamiseen. Äitini oman työnsä ohella joutui tekemään kotona kaiken. Heidän 20 vuoden yhteisen elämän aikana isäni tiskasi muutaman kerran ja imuroi yhden huoneen kerran. Siinä se. Äitini nelikymppisenä havahtui siihen, että ei halua tuhlata elämäänsä, ja jätti isäni. Äidilläni jopa taloustilanne parani, kun tuhlaileva ukko jäi elämästä, vaikka tienasi isääni vähemmän. Jo teininä ajattelin, että en halua itselleni tuollaista elämää, jota äitini joutui elämään isäni kanssa.
Olkaa naiset rohkeita ja jättäkää tuollaiset elämää pilaavat ukot. Pärjäätte kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia ketjuja lukiessa tulee aina onnellisuuden tunne omista valinnoista. Tein jo nuorena päätöksen, että ketään en ota saman katon alle asumaan enkä lisäänny.
Oma isäni oli täysin vapaamatkustaja, sillä ei tikkua ristiin laittanut kotona ja tuhlasi rahaa turhuuteen esimerkiksi pelaamiseen. Äitini oman työnsä ohella joutui tekemään kotona kaiken. Heidän 20 vuoden yhteisen elämän aikana isäni tiskasi muutaman kerran ja imuroi yhden huoneen kerran. Siinä se. Äitini nelikymppisenä havahtui siihen, että ei halua tuhlata elämäänsä, ja jätti isäni. Äidilläni jopa taloustilanne parani, kun tuhlaileva ukko jäi elämästä, vaikka tienasi isääni vähemmän. Jo teininä ajattelin, että en halua itselleni tuollaista elämää, jota äitini joutui elämään isäni kanssa.
Olkaa naiset rohkeita ja jättäkää tuollaiset elämää pilaavat ukot. Pärjäätte kyllä.
Pärjäämme toki, mutta onhan tuo hirveää käytöstä miehiltä että meidän pitäisi tehdä isot elämänvalinnat sen perusteella, että vältämme kotiorjuuden.
Eikä riitä että joku mies vaikuttaa hyvältä, vaan loppuelämä on oltava varpaillaan, kun mies voi missä tahansa vaiheessa yrittää orjuuttamista. Se voi alkaa kun muutetaan yhteen, mennään naimisiin, saadaan lapsi, saadaan toinen lapsi... Kuten kaikki henkinen väkivalta, tekijä aloittaa kun laskelmoi toisen olevan sitoutunut suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö mies edelleenkään mitään?
Minua ärsyttäisi tuossa vaiheessa jo niin paljon, että täyttelisin avioerokaavaketta.
Ei tee mitään muuta kuin huolehtii omasta hyvinvoinnistaan. Näköjään lastenkaan hyvinvointi ei kiinnosta, tai sitten olettaa että minä en kumminkaan päästä heitä kuolemaan nälkään. Koko mies ärsyttää nyt, mutta toivon tai toivoin, että lakkoni saisi hänet ryhdistäytymään. Saapa nähdä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Siivouksen voi ulkoistaa, ei maksa paljon kun voi vähentää verotuksessa. Nim. Kaksio, yksin elävä.
Se on helppoa kun olet yksin elävä.
Mutta kuvittele ap:n tilanne. Siivooja käy vaikkapa joka tiistai-ilta. Ok, hän siivoaa talon silloin. Mutta heti nukkumaan mennessä alkaa olla jo tyhjää vanukaspurkkia, sukkaa, kalsaria ja ties mitä pitkin kämppää. Yöllä teini/mies käy jääkaapilla ja maitolasi kaatuu keittiön pöytään. Siihen se myös jää. Kukaan ei vie roskia paitsi ap, ja keittiö ja eteinen on täynnä haisevia roskiksia. Perheen mahdolliset lemmikit penkoo niitä. Mutta ei tarvitse viedä niitä ulos. Matolle kaatunut viili voi jäädä siihensä. Perusteena: täällä käy siivooja. Niin käy ja tulee seuraavan kerran lähes viikon päästä. Tarvittaisiin miltei kalmasiivoojaa tällaiseen huusholliin. Tuollaisessahan taloudessa täytyisi asua 24/7 palvel
Eihän tuollaiseen sikolättiin mahdu mikään siivooja edes siivoamaan. Menee ensiksi puoli päivää, kun kaikki raivaa ensin lattioilta ja tasoilta jonnekin, jotta mahtuu edes aloittamaan siivousta.
Onko niin, että äiti itsekin on ensin hyväksynyt sen, että vain hän tietää ja osaa parhaiten ja mikromanageeraa kaíkessa... siis asiat pitää tehdä aina äidin haluamalla tavalla? Sitten kun äiti väsyy ja luovuttaa, perheellä kestää vähän aikaa huomata asiain tila.
Oma äitini oli hiukan tällainen, hän ei esim. pystynyt olemaan poissa keittiöstä, vaikka nimenomaan sovittiin että nyt nuoriso tekee ruuat ja äiti menee kokonaan pois olohuoneeseen lepäilemään ja keittiön ovi laitetaan kiinni. Hänen piti saada kurkkia olkien takaa ja kommentoida! Kun sitten jätimme hänet tekemään asiat kuten hän halusi, hänestä sukeutui marttyyri, että yksin tässä vain joudutaan raatamaan eikä kukaan auta... inhimillistä mutta totta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eli ette käyneet saunassa, koska mies tai teini ei saaneet aikaiseksi lämmittää sitä?
Näin siinä kävi. Minun ei tehnyt mieli saunaan, joten muutkaan eivät menneet koska on niin stanan työlästä ottaa korillinen laudeliinoja ja löylykiulu pois lauteilta, vääntää kytkintä ja pistää ovi kiinni.
ap
Siis miksi sinä ylipäätänsä olet lämmittänyt heille saunaa, jos sulla itsellä ei ole edes huvittanut käydä saunassa? Anna heidän käydä saunassa silloin, kun lämmitys alkaa huvittaa.
"Sulla itsellä ei huvittanut"?! Opettele suomea. Po. sinua itseäsi ei huvittanut.
Älä nillit
Se on oikein hyvä että kaunista ja täsmällistä kielät vaalitaan tälläkin palstalla. Ajatella, voit siinä sivussa oppiakin jotain! Olisit siis kiitollinen että sinua oikaistaan.
Eikö suomen kielessä enää käytetä pilkkua että-sanan edessä?
t. Ulkosuomalainen
Kai ymmärrät, että elät kuin yksinhuoltaja, etkä kuin vaimo? Ja olet kuin piika, etkä puoliso? Vaikuttaa vahvasti siltä että "liitto" päättyy eroon. Itsellesi on helpompaa erota aiemmin kuin myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on aivan patalaiska. Roskat jää pitkin pöytiä, samoin astiat niille sijoilleen syönnin jälkeen. Koko yhdessä asumisen aikana on imuroinut ehkä kolme kertaa. Olen yrittänyt mennä lakkoon monet kerrat mutta lopputuloksena on pari viikkoa kerääntynyt tiskivuori, likaiset vessat ja lattiat täynnä ruoanmuruja kun ei herra viitsi tehdä mitään. Itse en halua sotkun keskellä elää, joten loppujen lopuksi päädyn siivoamaan itse. Meillä on pieni lapsi ja vauva keväällä tulossa, joten ei kotia voi edes kovin likaiseksi päästää.
Mies vaikutti seurusteluaikana ihan kohtuu siistiltä, mutta yhteen muuton jälkeen ei ole laittanut tikkua ristiin minkään eteen. Kävi meillä siivoojakin jonkun aikaa hänen aloitteesta kun siivoamisesta valitin. Se loppui siihen kun useamman kerran peräkkäin jouduin maksamaan siivoojan käynnin. Kesäisin mies on jonkun kerran sentään nurmikkoa leikannut, halot laittaa talveksi ja l
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudenkodissa oli selvät miesten- ja naistentyöt. Meille lapsille opetettiin kyllä sukupuolesta riippumatta siivoaminen ja pöydän korjaaminen, mitä kumpaakaan en muista isäni koskaan tehneen. Kaikki muut laittoivat astiansa pesukoneeseen ruokailun jälkeen paitsi isäni. Eläkeiässä äitini joutui pyörätuoliin, jolloin isällä ei ollut enää vaihtoehtoja, vaan joutui ihan itse korjaamaan astiat. Tyttönä leikkasin kyllä aidan, nurmikon ja toisinaan puskin lumitöitä, vaikka pieni ja hintelä olinkin. Asun yksin ja nykyisin teen kaikki työt itse.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on aivan patalaiska. Roskat jää pitkin pöytiä, samoin astiat niille sijoilleen syönnin jälkeen. Koko yhdessä asumisen aikana on imuroinut ehkä kolme kertaa. Olen yrittänyt mennä lakkoon monet kerrat mutta lopputuloksena on pari viikkoa kerääntynyt tiskivuori, likaiset vessat ja lattiat täynnä ruoanmuruja kun ei herra viitsi tehdä mitään. Itse en halua sotkun keskellä elää, joten loppujen lopuksi päädyn siivoamaan itse. Meillä on pieni lapsi ja vauva keväällä tulossa, joten ei kotia voi edes kovin likaiseksi päästää.
Mies vaikutti seurusteluaikana ihan kohtuu siistiltä, mutta yhteen muuton jälkeen ei ole laittanut tikkua ristiin minkään eteen. Kävi meillä siivoojakin jonkun aikaa hänen aloitteesta kun siivoamisesta valitin. Se loppui siihen kun useamman kerran peräkkäin jouduin maksamaan siivoojan käynnin. Kesäisin mies on jonkun kerran sentään nurmikkoa leikannut, halot laittaa talveksi ja l
Mitä h*******ä? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Rahoitat possun kivaa elämistä ja vielä tarjoat täyden kodinhoitopalvelunkin laskien samalla pennosiasi. Ei noin pienet joudu äidistään viikoksi eroon, ei muuta kuin kiva kolmio jostain kerrostalosta ja nauttimaan elämästä ilman kolmatta täysikasvuista lasta.
Yhteiskunta ei painosta naisia koti orjiksi vaan naiset itse ottavat tämän roolin. Miksi?
Tätä minä olen aina miettinyt. Miksi jotkut naiset passaavat itsensä kipeiksi ja sit valitetaan, minne katosi oma elämä, mutta ei tehdä mitään muutosta. Missä on itsekunnioitus? Jos sinä et itse kunnioita itseäsi niin miksi odotat toisten kunnioittavan.
Vaimon/ äidin/ tyttöystävän/ tyttären tehtävä ei ole olla orja. Ja jos mies ei auta niin mies vaihtoon. Yksinkertaista.
Jos aloittaja jaksaa vielä ensi viikon, niin palkitse itsesi viikonloppureissulla. Pääset karkuun sotkua, mies ja lapset pärjää kyllä. Niiden voisi olla myös helpompi ikäänkuin antaa periksi jos et ole koko ajan vahtimassa.
Minun vinkkini (kolme lasta ja mies) mikä meillä on toiminut
Ensin kerrot perheelle että et kestä enää. Sinulla on niin paljon asioita mielessä mitä pitää tehdä ja koet itsesi niin yksin vastuulliseksi niistä ja tunnet että muut ei välitä. Tämä on tärkeää koska miesten aivot ei toimi kuten naisten ja näin saat sitoutuneisuutta seuraavaan askeleeseen.
Sitten näytät heille listan arjen töitä. Olet valmistellut tätä itseksesi ja kirjannut IHAN KAIKKI mielenpäällä olevat asiat mitkä pitää hoitaa. Sinne kaikki ne metatason työtkin esim mieti mitä anopille syntymäpäivälahjaksi tai lasten opettajille joululahjaksi ja erikseen sitten tehtävä ostaa se. Palastele nämä asiat mahdollisimman hyvin koska harvoin se itse tekeminen on stressaavaa (esim ostaminen) vaan se tutkiminen ja valinta. Voit jakaa tehtävät myös päivittäin, viikottain ja kuukausittain toistuviin jolloin saat mukaan myös ne ihan perusarkirutiinit.
Kun näytät perheelle sen kokonaisuuden mitä sun aivoissa raksuttaa HEMMETTI KOKO AJAN niin saat huomattavasti enemmän ymmärrystä ja sitoutuneisuutta. Joku perheenjäsenistä saattaa haluta lisätä jotain listalle ja se on ihan ok jos hommat ovat ns koko perheen tehtäviä. Mitään omia työjuttuja sinne ei laiteta.
Sitten laitat tämän joko paperilla näkyvään paikkaan tai vielä parempi - kaikille joku tehtäväapplikaatio puhelimeen johon tehtävät laitetaan ja jossa voi ruksia kun hommia on tehty. Meillä perheessä käytössä ihan vaan Google Keep.
Sit kun mies taas unohtaa tehdä mitään niin muistuttelen että voisitko lukea sitä listaa huomenna ja valita sieltä jotain tehtäväksi. Hänellä on silloin vapaus valita ja fiilis on että me teemme tätä yhdessä.
Toimii meillä, minun ärsytys on vähentynyt. Aina kun alkaa pipo kiristämään, päivitän listaan tehtäviä stressaavia asioita ja sitten ratkomme niitä yhdessä. Esimerkiksi nyt alkaa nimenomaan tuo lahjojen hankinta stressaamaan ja juuri päivitin listaan kaikki henkilöt joille niitä pitää hankkia ja tehtävän miettiä mitä ostetaan.
Itse olet perheesi laiskaksi opettanut.
Mutta parempi korjata myöhään kuin ei milloinkaan.
Tekeekö mies edelleenkään mitään?
Minua ärsyttäisi tuossa vaiheessa jo niin paljon, että täyttelisin avioerokaavaketta.