Lue keskustelun säännöt.
Hevospiireissä ollaan koulutuksessa samassa tilanteessa kuin koirien kanssa ennen 70-lukua
17.10.2023 |
Hevosia koulutetaan väkivaltaisesti vaikka tiedetään varmuudella että positiivinen vahvistaminen on paras menetelmä. Tulee mieleen että miksi? Hevonen maksaa 5000 eurosta ylöspäin ja ratsastus on perin vaarallinen harrastus. Voisi kuvitella että alan yrittäjillä olisi mielenkiintoa huolehtia omaisuudestaan parhaalla mahdollisella tavalla vaikka ei välitä niistä ihan eläiminä.
Kommentit (68)
Hevonen on erittäin väkivaltainen eläin ja kestää kyllä käsittelyä. Katsokaas vaikka youtubesta kun pollet tappelee niin potkuja ja puremista riittää. Hevosta voi ihminen lyödä vaikka lapiolla eikä polle tunne kipua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kouluratsastus on naurettavan näköistä puuhaa. Iso uljas eläin pannaan tepsuttelemaan ja nostelemaan jalkojaan kuin mikäkin pelle. Koko lajin voisi mielestäni lopettaa, on jäänne ajoilta jolloin ihminen kuvitteli olevansa luomakunnan herra.
Ai että joku laji pitäisi lopettaa, koska sinun mielestä se näyttää naurettavalta...?
Kouluratsastus on kehitetty jumppaamaan sotahevosia.
Ja sotahevosten jumppaaminen on kovinkin ajankohtaista 2020-luvulla?
Hevosen kuuliaisuus, herkkyys ratsastajan avuille on hyvinkin tärkeää poliisihevosilla. Hyvä lihaskunto saavutetaan hevosen monipuolisella liikutuksella, mukava ratsastettavuus kehittyy juuri toistuvan yhteistyöhön perustuvan harjoittelun kautta, joka voi olla hevo
Siis harrasteratsustakin saadaan mukava ratsastettava se huolella harjoittamalla ja kouluttamalla, mikä on tavallaan jatkuvaa puuhaa, taitojen ylläpitoa. Tuollainen mm notkeutta harjoittava ratsastus tekee myös lajista haastavan mielekästä vs pitkänä pötkönä eteenpäinpuksutus.
Vierailija wrote:
Sinä laitoit linkin Wikipedia-artikkeliin. Millä tavalla tahdot keskustella tästä asiasta?
Joku kommentoi, että kaksia kuolaimia käytetään vain harvoilla hevosilla, ikään kuin se olisi mikään perustelu. Yhdetkin aiheuttavat melkeinpä säännöllisesti hevoselle suuhun vammoja. Selviää sinullekin jos luet artikkelin.
Muutenkin kommentti että hevosella on hammasloma, johon kuolaimet mahtuvat, on masentavan tavallinen. On ihmisilläkin useita ruumiinaukkoja, joihin mahtuu metallitankoja, mutta ei se tarkoita, että niitä olisi oikeutettua sinne tunkea.
Tutkimusten mukaan tunteiden sanoitus on paras menetelmä hevosen käytöksen ohjaamiseen. Aina pitää muistaa, että hevonen on inhimillinen olento siinä missä ihminenkin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sinä laitoit linkin Wikipedia-artikkeliin. Millä tavalla tahdot keskustella tästä asiasta?
Joku kommentoi, että kaksia kuolaimia käytetään vain harvoilla hevosilla, ikään kuin se olisi mikään perustelu. Yhdetkin aiheuttavat melkeinpä säännöllisesti hevoselle suuhun vammoja. Selviää sinullekin jos luet artikkelin.
Muutenkin kommentti että hevosella on hammasloma, johon kuolaimet mahtuvat, on masentavan tavallinen. On ihmisilläkin useita ruumiinaukkoja, joihin mahtuu metallitankoja, mutta ei se tarkoita, että niitä olisi oikeutettua sinne tunkea.
Totta kai kuolaimella saa aikaan suuhun vamman, mutta mikä tuo "melkeinpä säännöllisesti" on? Pyydän nyt siis esimerkkejä elävästä elämästä, en Wikipedia-artikkelista. Normaalisti hevosen hampaat raspataan kerran vuodessa, eli eläinlääkäri katsoo sen suun silloin. Jos noita vammoja tulee "melkeinpä säännöllisesti", miksi eläinlääkäri ei sano mitään? Mä olin paikalla kaikkien meidän hevosten raspauksessa, ja mitään vammoja eläinlääkäri ei raportoinut. En ole myöskään koskaan nähnyt, että hevosen suusta tulisi verta, en suupielistä enkä suun sisältä. Tiedät varmasti, että ratsastuskilpailuissa on verisääntö? Eli jos hevosessa on verta missään paikassa, suoritus hylätään tai hevonen ei saa suorittaa. Jos näitä vammoja olisi koko ajan, varmasti hevosia myös hylättäisiin kisoissa koko ajan, koska vanhat vammathan aukeavat helposti uudestaan (esim. kaverin hevonen oli repäissyt suupielensä oksaan, ja kyllä sitä suunpieltä piti pitää kuin pikkulapsen silmää, ettei se aukeasi uudestaan).
Kuolaimilla voi totta kai aiheuttaa kipua, mutta ei se kipu ole mikään oletusarvo. Eikä tosiaan ihmisen ruumiinaukkoja ja kuolaimia hevosen hammaslomassa voi toisiinsa verrata. Jos se kuolain olisi kauhea ja tuottaisi jatkuvaa epämukavuutta, hevonen varmasti näyttäisi sen ulospäin. Samoin varsat, joille kuolain laitetaan ensimmäistä kertaa suuhun, olisi kauhuissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, muuten nyt muistankin yhden tapauksen, kun hevosella on tullut verta suusta. Meidän tallin yhdellä hevosella jäi tikku kieleen ja siitä tuli verta.
Oikeaoppisesti raippaa käytetään kosketuksilla tai kevyellä painamisella, ei lyömällä. Jos on nähnyt raipan oikeaoppista käyttämistä ja raipalla lyömistä, niin ymmärtää kuinka suuri ero niissä on. Raipan oikeaoppinen käyttäminen on sama asia, kun silittäisi hevosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Oikeaoppisesti raippaa käytetään kosketuksilla tai kevyellä painamisella, ei lyömällä. Jos on nähnyt raipan oikeaoppista käyttämistä ja raipalla lyömistä, niin ymmärtää kuinka suuri ero niissä on. Raipan oikeaoppinen käyttäminen on sama asia, kun silittäisi hevosta.
Niinpä. Herättää kuitenkin ihmetystä, miksi se apuväline on sama kuin keskiaikainen rankaisu- ja kidutusväline.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sinä laitoit linkin Wikipedia-artikkeliin. Millä tavalla tahdot keskustella tästä asiasta?
Joku kommentoi, että kaksia kuolaimia käytetään vain harvoilla hevosilla, ikään kuin se olisi mikään perustelu. Yhdetkin aiheuttavat melkeinpä säännöllisesti hevoselle suuhun vammoja. Selviää sinullekin jos luet artikkelin.
Muutenkin kommentti että hevosella on hammasloma, johon kuolaimet mahtuvat, on masentavan tavallinen. On ihmisilläkin useita ruumiinaukkoja, joihin mahtuu metallitankoja, mutta ei se tarkoita, että niitä olisi oikeutettua sinne tunkea.
Totta kai kuolaimella saa aikaan suuhun vamman, mutta mikä tuo "melkeinpä säännöllisesti" on? Pyydän nyt siis esimerkkejä elävästä elämästä, en Wikipedia-artikkelista. Normaalisti hevosen hampaat raspataan kerran vuodessa
Elävästä elämästä ne Wikipedian artikkelin tutkimukset juuri ovatkin. Tieteelliseen tutkimukseen ei keksitä mutulla aineistoja. Toki enimmäkseen on tutkittu kilpahevosia eikä harrastehevosia.
Hevosen suun limakalvot jäävät helposti arjessa näkemättä. Se ei tarkoita, etteikö vaurioita voisi olla. Myöskään verenvuoto ei aina näy ulospäin. Varmastikin helläkätisesti ratsastetuilla harrastehevosilla vammoja on vähiten. Siitä ei silti kannata vetää johtopäätöstä, että kaikilla hevosilla tilanne on hyvä.
Ensimmäistä kertaa kuolaimet suuhunsa saadessaan hevonen todellakin on kauhuissaan. Ei se välttämättä laukkaa tiehensä, mutta ei ymmärrä miksi sen suussa on jotakin ylimääräistä ja koettaa kielellään työntämällä tai päätään ravistamalla saada ne pois suustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ostanut 3 hevosta varsoina, ja yksikään ei ole ollut "kauhuissaan" saadessaan kuolaimet suuhunsa ensimmäistä kertaa. Korkeintaan vähän ärtyneitä. Ne mukeltavat niitä aikansa, ja sitten tottuvat.
Mutta en silti käytä kuolaimia kotona kentällä, ja kahdella hevosista niitä ei tarvita edes maastossa. (Käytetään Nalantan kuolaimettomia suitsia, jotka on tosi hyvät, voin todella suositella!)
Olen harrastanut ratsastusta yli 30 v. enkä ole ikinä nähnyt oikeaa väkivaltaa, mutta toki kuullut juttuja. Niin kuin tässäkin ketjussa on kerrottu, yleinen trendi on, että harrastus on muuttunut paljon hevoslähtöisemmäksi. Jopa siinä määrin, että osa harrastajista ei saa pidettyä hevoselleen rajoja. Ja se ei ole hevoselle hyväksi, sillä hevonen on arka pakoeläin, joka on tyytyväinen, kun kokee että sillä on reilu ja luotettava johtaja, joka päättää mitä tehdään ja huolehtii että mitään pahaa ei tapahdu vaaroja täynnä olevassa maailmassa.
Johtajuuden saamiseen ei tarvita väkivaltaa. Riittää että on jämäkkä ja rauhallinen ja selkeä pyynnöissä ja kiitoksissa. Mielestäni "väkivalta" on oikeutettua niissä tilanteissa, joissa hevonen itse kohdistaa sitä ihmiseen, siis esimerkiksi jos murkkuikäinen hevonen puree ihmistä, niin ihminen on oikeutettu huitaisemaan takaisin vaikka riimunnarulla. Ja se riittääkin, ei siinä isompaa väkivaltaa tarvita.
Vielä tuosta, että jotkut ovat sitä mieltä, että kaikki ratsastus ylipäätänsä on eläinrääkkäystä, niin se ei kyllä ole totta. Suurin osa hevosista tykkää kun on tekemistä ja tykkää olla omien ihmistensä kanssa. Ihan samalla tavalla kuin koirista on kiva päästä lenkille tai agilityyn.
Esimerkiksi kun mun tyttö menee hakemaan poniaan ratsastettavaksi, niin ongelma on enemmänkin se, että kaikki kolme hevosta haluaisivat mukaan. Hänen pitää aina viedä mukanaan heinää, jotta tarhaan tai laitumelle jäävät ryhtyvät syömään eivätkä tule tungeksimaan portille. Jos hevoset eivät haluaisi töihin, ei tuollaisella 11 v. 45 kg lapsella olisi mitään keinoa saada niitä väkisin haettua isolta pellolta. Ei niillä ole siellä edes riimuja päässä, vaan itse tulevat luokse ja pujottavat pään riimuun.
On silti hyvä, että hevosalan ongelmista keskustellaan. Se on tosi moninainen kenttä, kun kulttuureita ja lajeja ja olosuhteita on niin erilaisia, ja tavat muuttuvat hitaasti.
Vierailija wrote:
Olen ostanut 3 hevosta varsoina, ja yksikään ei ole ollut "kauhuissaan" saadessaan kuolaimet suuhunsa ensimmäistä kertaa. Korkeintaan vähän ärtyneitä. Ne mukeltavat niitä aikansa, ja sitten tottuvat.
Mutta en silti käytä kuolaimia kotona kentällä, ja kahdella hevosista niitä ei tarvita edes maastossa. (Käytetään Nalantan kuolaimettomia suitsia, jotka on tosi hyvät, voin todella suositella!)
Olen harrastanut ratsastusta yli 30 v. enkä ole ikinä nähnyt oikeaa väkivaltaa, mutta toki kuullut juttuja. Niin kuin tässäkin ketjussa on kerrottu, yleinen trendi on, että harrastus on muuttunut paljon hevoslähtöisemmäksi. Jopa siinä määrin, että osa harrastajista ei saa pidettyä hevoselleen rajoja. Ja se ei ole hevoselle hyväksi, sillä hevonen on arka pakoeläin, joka on tyytyväinen, kun kokee että sillä on reilu ja luotettava johtaja, joka päättää mitä tehdään ja huolehtii että mitään pahaa ei tapahdu vaaroja täynnä olevassa
Jessus mitä tekstiä taas. Helppo sanoa, ettei ole nähnyt väkivaltaa kun ei sitä näytä edes tunnistavan.
Arka pakoeläin laitetaan sille niin vaikeaan tilanteeseen, että se joutuu turvautumaan puremiseen ja sitten lyödään päälle. Muutenkaan tästä koko kirjoituksesta loistaa, ettei tiedetä yhtään millainen eläin hevonen on. Totta kai laumaeläin pyrkii pitämään lauman koossa, eli jos yksi haetaan pois, muut pyrkivät seuraamaan. Eivät ne todellakaan seuraa sen takia, että haluaisivat päästä riimunnaruilla hakkaavien ihmisten luokse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti käytetään vielä paljon voimaakin ja vääriä tapoja. Mutta itsekin olen huomannut, että nykyaikana hevosen käsittely on muuttunut paljon.
En näe esimerkiksi Tuire Kaimion koulutusoppaissa mitään väkivaltaa. Hevonen opetetaan kävelemään traileriin itse, jonne se vielä 90-luvulla työnnettiin äijälauman voimalla väkisin, jos ei muuten mennyt.
Tarvittaessa raippa on merkinantoväline. Kädenjatke, koska hevonen on suuri eläin ja ihminen ei yllä koskettamaan joka paikkaa. Hevosen ei kuulu pelätä raippaa.
Huomaa, että sinä et ole ollut varsojen kanssa tekemisissä. Murkkuikäinen hevonen voi kokeilla puremista ihan vain huvin vuoksi. Ihan tavallisessa tilanteessa, vaikka kotipihassa talutettaessa. Enkä puhunut lyömisestä, jos huitaisee riimunnarulla hevosta kohti, niin se ei satu. Ei sattuisi edes ihmistä. Ja sitten jatketaan niin kuin ei mitään, ei ruveta hakkaamaan tai simputtamaan tai tekemään tapahtuneesta isompaa numeroa. Tuollainen käytös jää pois aika nopeasti, eikä kenellekään tule traumoja.
Totta kai tiedän, että oikeaa väkivaltaa tapahtuu, enkä hyväksy sitä. Se on kuitenkin aika kaukana tavallisten harrastajien ja perhehevosten elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se lapsi ei saisi edes sitä hevosta kiinni, jos se ei haluaisi tulla.
Kouluratsastusliikkeet ovat aivan samoja, mitä hevonen voi tehdä itsekin vapaana laitumella, kun tahtoo pullistella ja esitellä itseään. Eivät mitenkään luonnottomia. Koiraakin pyydetään istumaan, makaamaan ja kävelemään rinnalla käskystä.
Kuolaimista, kilpailuista ja muusta en sitten tiedä. Hevonen pärjäisi varmasti ilman niitäkin. Toisaalta nauttiiko koirakaan pyöriä jossain näyttelyissä ihmisvilinässä.
"Arka pakoeläin laitetaan sille niin vaikeaan tilanteeseen, että se joutuu turvautumaan puremiseen ja sitten lyödään päälle. Muutenkaan tästä koko kirjoituksesta loistaa, ettei tiedetä yhtään millainen eläin hevonen on. Totta kai laumaeläin pyrkii pitämään lauman koossa, eli jos yksi haetaan pois, muut pyrkivät seuraamaan. Eivät ne todellakaan seuraa sen takia, että haluaisivat päästä riimunnaruilla hakkaavien ihmisten luokse."
Niin sä meinaat, että se arka pakoeläinlauma vapaaehtoisesti tulee sen "kammottavan pelottavan ja väkivaltaisen" ihmisen luo, kun voisi myös pysyä kokonaisuudessaan pellon toisessa laidassa?
Ja nämä kommentit pitäisi uskoa hevosia tuntevien ihmisten kirjoittamiksi? Ettehän te näköjään edes osaa lukea tänne kirjoitettuja viestejä.
-Eri
Vierailija wrote:
Huomaa, että sinä et ole ollut varsojen kanssa tekemisissä. Murkkuikäinen hevonen voi kokeilla puremista ihan vain huvin vuoksi. Ihan tavallisessa tilanteessa, vaikka kotipihassa talutettaessa. Enkä puhunut lyömisestä, jos huitaisee riimunnarulla hevosta kohti, niin se ei satu. Ei sattuisi edes ihmistä. Ja sitten jatketaan niin kuin ei mitään, ei ruveta hakkaamaan tai simputtamaan tai tekemään tapahtuneesta isompaa numeroa. Tuollainen käytös jää pois aika nopeasti, eikä kenellekään tule traumoja.
Totta kai tiedän, että oikeaa väkivaltaa tapahtuu, enkä hyväksy sitä. Se on kuitenkin aika kaukana tavallisten harrastajien ja perhehevosten elämästä.
Eli väkivalta on ok, jos väkivallan kohdetta ei satu sinun olettamasi mukaan? Entä kuinka hevosystävällisenä tapana toimia pidät tuota, että arkaa eläintä pelotellaan lyömisellä?
Itsekin nuorempana ratsastusta harrastaessani jouduin näkemään hevosten pahoinpitelyä mutta en silloin tajunnut, että olisin voinut tehdä asiasta eläinsuojeluilmoituksen. Hevonen on lempeä eläin ja oikein käsiteltynä se on ihmisen paras ystävä. Nämä tallien "asiantuntijasankarit" ovat pilanneet monta hyvää hevosta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Oikeaoppisesti raippaa käytetään kosketuksilla tai kevyellä painamisella, ei lyömällä. Jos on nähnyt raipan oikeaoppista käyttämistä ja raipalla lyömistä, niin ymmärtää kuinka suuri ero niissä on. Raipan oikeaoppinen käyttäminen on sama asia, kun silittäisi hevosta.
Niinpä. Herättää kuitenkin ihmetystä, miksi se apuväline on sama kuin keskiaikainen rankaisu- ja kidutusväline.
Mikä tahansa pitkä ja kevyt esine käy. Voithan antaa hevoselle merkkejä, vaikka kissanleikkiviuhkalla, jos raippa ahdistaa.
Hevosen kuuliaisuus, herkkyys ratsastajan avuille on hyvinkin tärkeää poliisihevosilla. Hyvä lihaskunto saavutetaan hevosen monipuolisella liikutuksella, mukava ratsastettavuus kehittyy juuri toistuvan yhteistyöhön perustuvan harjoittelun kautta, joka voi olla hevosestakin kivaa (siihen pyritään). Ihan niin kuin liikunta rentouttaa ja piristää ihmistä se piristää ja haastaa myös hevosta. Temppuileva ja hangoitteleva ratsu on usein kipeä jostain kohtaa.