Enää ei voi vanhemmat käydä edes lääkärille valittamassa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita, kun siitä tulee LASU
Eli lääkitys on, mutta oireet jatkuu. Hoitokeinona tähän on lastensuojelu. Kiitos ja näkemiin!
Kommentit (87)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vajaatoiminta aiheuttaa uupumusta, vetämättömyyttä ja erillaisia muita oireita.. Aina se lääkitys ei auta. Sairastavat tietää, mutta onneksi meillä Suomessa on lastensuojelu!
Suomessa kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan masennuslääkityksellä.
Joo, ja liikalihavuutta diabeteslääkkeellä. Katsohan ne lääkkeet auttavat yleensä moniin eri vaivoihin.
Masennusraksut auttaa hormoniepätasapainotilaan. Vain Suomessa. Osaavissa maissa annetaan hormoneita.
Minusta on hämmentävää miten aina ollaan olevinaan psykiatreja.
Minullakin endometrioosi oli parikymmentä vuotta stressioire, joka kuulemma johtui siitä, että isäni kuoli kun olin lapsi.
Minusta se on hämmentävää kun kuvitellaan olevansa jotenkin moraalisesti kiiteltäviä kun tehdään lastensuojeluilmoituksia milloin mistäkin ja kuvitellaan, että lasten tilanne niistä jotenkin paranisi.
Hyvin harvoin lastensuojelussa on osaamista tai edes resursseja tunnistaa avun tarve ja tarjota juuri perheelle sopivaa.
Jos lääkäri olisikin ollut aidosti huolissaan, niin parhaiten hän auttaisi hoitamalla vanhemman hypotyreoosin tasapainoon ja vahvistamalla vanhemman itsetuntoa eikä kyseenalaistamalla. Mikäli kyseessä olisi aito tuen tarve, niin kuinka monessa kunnassa oikeasti on tarjota lapsiperheiden kotiapua enää? 13 vuotta sitten oli mahdollista saada yksinhuoltajana erittäin perustellusta syystä kerran viikossa 2.5h kuuden viikon ajan. Nyt tuskin onnistuisi enää.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Siis mitä? En usko. Ystävälläni on kilpparin vajaatoiminta ja pieni lapsi. Ei ole lasu osallistunut asiaan mitenkään.
Heikkoa argumentointia.
"Jos mulle ei käy niin, ei kenellekkään koskaan käy niin. "
Yhden tapauksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä suuresta kokonaisuudesta. AP kertoo, että lasu on tehty. Ja ainakin itse uskon sen. Syy terveydenhuollon tekemiin lastensuojeluilmoituksiin yleisesti ottaen tuskin on diagnoosi vaan se mitä sairaudet saavat aikaan. Esimerkiksi hallitsematon väsymys ja kipu.
Jos vanhemman sairaus vaikeuttaa merkittävästi lapsiin, pitäisi tarjota tukea ja käytännön apua. Eikä usuttaa lastensuojelua kimppuun. Syyllistää ja ja tuomita.
Sote-alan henkilökunta asettaa itsensä liian usein potilaidensa yläpuolelle. Kohdellaan potilaita ylimielisesti. Ollaan potilaiden vartijoita. Vaikka me kaikk
Ei terveydenhuolto voi tarjota mitään tukea ja käytännön apua arkeen, terveydenhuolto hoitaa sitä sairautta ja sosiaalitoimi (mm se lastensuojelu) sitten niitä muita elämän osa-alueita.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Siis mitä? En usko. Ystävälläni on kilpparin vajaatoiminta ja pieni lapsi. Ei ole lasu osallistunut asiaan mitenkään.
Heikkoa argumentointia.
"Jos mulle ei käy niin, ei kenellekkään koskaan käy niin. "
Yhden tapauksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä suuresta kokonaisuudesta. AP kertoo, että lasu on tehty. Ja ainakin itse uskon sen. Syy terveydenhuollon tekemiin lastensuojeluilmoituksiin yleisesti ottaen tuskin on diagnoosi vaan se mitä sairaudet saavat aikaan. Esimerkiksi hallitsematon väsymys ja kipu.
Jos vanhemman sairaus vaikeuttaa merkittävästi lapsiin, pitäisi tarjota tukea ja käytännön apua. Eikä usuttaa lastensuojelua kimppuun. Syyllistää ja ja tuomita.
Sote-alan henkilökunta asettaa itsensä liian usein potilaidensa yläpuolelle. Kohdellaan potilaita ylimielisest
Terveydenhuollon tehtävä ei ole laiminlyödä tai nujertaa.
Paljon puhutaan nuorten ja erityisesti naisten uupumuksesta. Oireille voi olla psyykkisten syiden lisäksi mittava määrä fyysisiä syitä. Suuri osa suorittaa elämää etenkin lapsiperhevaiheessa ja usein opiskellessaankin. On vaikeaa myöntää huonoa oloa edes itselle saati hakea apua.
Ehdottomasti kääntyy tarkoitustaan vastaan, jos lapsiperheissä vanhemmat alkavat (yhä enemmän) varoa ulkopuolisia ja myös th-alan ammattilaisia uusien kuormitusten pelossa.
Lääkärien ja hoitajien tulisi punnita hyvin tarkkaan lastensuojeluilmoitukset silloin, jos ei niitä tehdä yhdessä potilaan kanssa (lastensuojeluhakemus). Silloinkin olisi th-henkilön tehtävä olla ajan tasalla ja painottaa, että todennäköisimmin minkäänlaista apua ei tulla tarjoamaan ja että palvelutarpeen arvio tulee olemaan prosessina raskas ja valmiiksi haastavassa tilanteessa lisäkuormitus.
Itse asiassa matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät tai varhaiset tukitoimet eivät ole lakisääteisiä. Niistä on voinut leikata ja niistä on leikattu. Lastensuojelun toiminnasta puuttuvat ehdottoman tärkeät elementit eli huolellinen alkukartoitus ja tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu yhdessä perheen kanssa ja lapsen voinnin kunnollinen seuranta.
On kaunis harha, että lastensuojelu auttaisi perheitä. Aivan liian monelle on sitä vastoin tullut lisää ahdistusta ja kuormaa aiheettomusta ilmoituksista ja kuulustelujen omaisista kanssakäymisistä lastensuojelun kanssa.