Miten opettaa koira pois vetämisestä ja remmiraivosta?
Kodinvaihtaja koirasta kyse. On mennyt ihan hirmu hyvin muuten tämä kuukauden oleminen meillä, mutta ulkoilut on haastavia. Koiraa ei ole opetettu kulkemaan oikein mitenkään, vetää ihan hirveästi ja vaihtaa vasemmalta oikealle yhtäkkiä ja meinaan kompastua ja ihmiset ja koirat saavat aikaan räyhäämisen. Koira on noin vuoden vanha, kai hetken mielijohteesta otettu ja nyt pois annettu. On sisäsiisti ja aivan hienosti menee sen kanssa sisätiloissa.
Kommentit (114)
Ohituksissa ei auta oikein muu kuin siedättäminen. Eli vastaantulijat kierretään niin kaukaa, että koiran ei tarvitse rähistä, vaan pystyy keskittymään sinuun ja koiralle toimivaan palkkaan. Tätä välimatkaa sitten lyhennetään sitä mukaan kun sietoikkuna laajenee. Jos rähinä alkaa, olette liian lähellä.
Vetämisestä voi taas harjoitella pois ns. peruutusharjoituksilla. Eli kun koira alkaa vetää, itse lähdet kävelemään taakse päin ja kun koira tulee viereesi, palkitsen sen. Näin koira alkaa hiljalleen ehdollistumaan siihen, että sille on palkitsevampaa pysyä lähelläsi kuin yrittää vetää kauemmas sinusta.
Tämä kaikki vaatii tietenkin ihan älyttömästi toistoa ja kärsivällisyyttä. Lenkit kannattaa pitää suht lyhyinä ja riittävän harvoina, koska koira on selvästi ulkona kierroksilla ja pitkät lenkit ja tiuha ulkona ravaaminen vain lisäävät näitä kierroksia. Mahdollisuuden rajoissa koiralle on hyvä järjestää palautumislenkkejä. Eli jos pystyt menemään koiran kanssa metsään, missä se saa kulkea pitkässä liinassa ilman ärsykkeitä, olisi hyvä. Tällöin koiran kanssa ei harjoitella, vaan se saa ns. vapaapäivälenkin.
Tsemppiä treeneihin. Oman kodinvaihtajan kanssa tehtiin varmaan pari vuotta töitä samojen haasteiden kanssa, mutta nyt sujuu jo hyvin.
Vierailija wrote:
Ohituksissa ei auta oikein muu kuin siedättäminen. Eli vastaantulijat kierretään niin kaukaa, että koiran ei tarvitse rähistä, vaan pystyy keskittymään sinuun ja koiralle toimivaan palkkaan. Tätä välimatkaa sitten lyhennetään sitä mukaan kun sietoikkuna laajenee. Jos rähinä alkaa, olette liian lähellä.
Vetämisestä voi taas harjoitella pois ns. peruutusharjoituksilla. Eli kun koira alkaa vetää, itse lähdet kävelemään taakse päin ja kun koira tulee viereesi, palkitsen sen. Näin koira alkaa hiljalleen ehdollistumaan siihen, että sille on palkitsevampaa pysyä lähelläsi kuin yrittää vetää kauemmas sinusta.
Tämä kaikki vaatii tietenkin ihan älyttömästi toistoa ja kärsivällisyyttä. Lenkit kannattaa pitää suht lyhyinä ja riittävän harvoina, koska koira on selvästi ulkona kierroksilla ja pitkät lenkit ja tiuha ulkona ravaaminen vain lisäävät näitä kierroksia. Mahdollisuuden rajoissa
Hei kiitos ihan hirveästi. Olen tehnyt sen kanssa aamuin illoin tunnin lenkin, koska se kierroksilla olo on ollutbmulle ikäänkuin osoitus, että se tarvitsee sitä, mutta just kuten sanoit, se vain lisää kierroksia. Meillä on iso aidattu tontti, jossa se saa vapaasti juosta ja juokseekin kuin vinttikoira ympäri, ympäri ihan tohkeissaan. Palloa heitän ja siitä ihan innoissaan myös. Ap
Sama toimii kuin lapsilla; remmiä.
Jos tykkää nameista, anna ohituksen aikana. Fokus on muussa kuin toisissa koirissa. Ajan mittaan vähennät palkitsemista nameilla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ohituksissa ei auta oikein muu kuin siedättäminen. Eli vastaantulijat kierretään niin kaukaa, että koiran ei tarvitse rähistä, vaan pystyy keskittymään sinuun ja koiralle toimivaan palkkaan. Tätä välimatkaa sitten lyhennetään sitä mukaan kun sietoikkuna laajenee. Jos rähinä alkaa, olette liian lähellä.
Vetämisestä voi taas harjoitella pois ns. peruutusharjoituksilla. Eli kun koira alkaa vetää, itse lähdet kävelemään taakse päin ja kun koira tulee viereesi, palkitsen sen. Näin koira alkaa hiljalleen ehdollistumaan siihen, että sille on palkitsevampaa pysyä lähelläsi kuin yrittää vetää kauemmas sinusta.
Tämä kaikki vaatii tietenkin ihan älyttömästi toistoa ja kärsivällisyyttä. Lenkit kannattaa pitää suht lyhyinä ja riittävän harvoina, koska koira on selvästi ulkona kierroksilla ja pitkät lenkit ja tiuha ulkona ravaaminen vain lisää
Eipä mitään. Itse tein alussa saman olettaman ja pahensin koiran kierroksia runsaalla lenkkeilyllä.
Ylipäätään opin ja sain ihan neuvoinakin, että rauhoittumiseen kannattaa panostaa. Eli ehkä kiihdyttävät palloleikit kannattaa hetkeksi jättää pois ja kerta on iso piha, keskittyä rauhottumista tukeviin leikkeihin. Näitä ovat mm. herkkupiilojen etsiminen. Ruoka kannattaa antaa myös aina kun mahdollista tekemisen kautta, koska se tarjoaa koiralle lajityypillistä aivojumppaa ja siten auttaa rauhoittamaan kierroksia.
Itse olen kaivanut pihaan ruokakätköjä, naulannut lihanpalan isoon pölkkyyn kiinni tai sitonut roikkumaan niin, että koira joutuu tekemään töitä sen saadakseen. Myös luut, kongit jne ovat hyviä, koska kaluaminen tutkitusti laskee koiran stressitasoja ja paikallaolo taas tukee rauhoittumista.
Ja ehkä se tärkein, minkä ensimmäisessä viestissä unohdin mainita, on muistaa olla myös itselleen armollinen. Takapakkeja tulee ja homma vaatii pitkää pinnaa. On ihan ok ottaa myös itse lepopäiviä treenaamisesta ja koiran ehdoilla menemisestä. Kun koira on muuten hyvällä hoidolla, yksittäinen huono lenkki- ja treenipäivä ei vaikuta mitään.
Vierailija wrote:
Jos tykkää nameista, anna ohituksen aikana. Fokus on muussa kuin toisissa koirissa. Ajan mittaan vähennät palkitsemista nameilla
Kokeilen tätä, mutta koira käy niin kierroksilla näissä kohtaamisissa, alkaa murahtelun jo kauan ennen kohtaamista ja täys hepulin kohdalle tullessa, ettei mitään nameja enää huomaisi, luulen. Mutta toki yritän tätäkin, kiitos. Ap
Pohdintaa vain. Tee kaverien ja tuttujen kanssa valekohtaamisia, harjoittelumielessä. Vähän tuntemattomat tututkin. Siis jos sattuu löytymään. Ehkä muutama koiran omaavakin haluaa joskus osallistua. Toistoja ja jotkut ohjeet. Käytä ääntä rauhoittamiseen (rauhallinen ääni) ja joku käskysana rauhallisesti mutta selkeästi. Naksutin, riittävän maukkaat makupalat joita ei voi vastustaa. Keksi jotain kivoja niksejä. On asiantuntijoita, koirakirjoja, kunhan on koiraystävälliset ohjeet - ettei joku "asiantuntija" tule karjumaan koiralle. Ole "pomo" että johdat kuin koiralaumaa, vaikka koiralle annetaan vapaata myös ja saa ihmetellä, katsoa, nuuskia. Ei aina ole niin kiire. Ehkei ihan kaikki ihmiset ole kiellettyjä tutustua tai tutut koirat. Kaipaako se koirakaveria tai koiraihmisiä joskus. -Itse olen ihmisenä ympäristön tuijottaja ja ihmettelijä joskus myös, ymmärrän koiria jotka haluavat katsoa luontoa tai aistia jotain muuta. Olla hetken katselemassa.
Käytännön homma minkä itse olen nähnyt on että kun ohittaa toista koiraa, pitää herkkua siinä koiran kuonon edessä näytillä ja sitten kun olette siististi ohi, annat herkun hänelle. Eli se palkintopussi mukaan lenekeille, Jos on kovin matala koira, sitten heti kun on aika palkita tiputat sen herkun hänen eteensä. Jos ryhdyt kumartumaan, se on liian hidasta ja ja koira ei yhdistä siihen mitä teki oikein. Näistä on aika hyviä videoita ihan you tubessa.
Koira kuin koirahan pitää kouluttaa. Ohessa mielestäni hyvä video aiheesta. 10 minuutissa oppii olemaan vetämättä.
Se vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä jota kumpaakaan ei ole nykypäivänä minä minä minä kaikki heti mulle nyt ihmisillä
Vierailija wrote:
Koira kuin koirahan pitää kouluttaa. Ohessa mielestäni hyvä video aiheesta. 10 minuutissa oppii olemaan vetämättä.
Olipa hyvä video, kiitos kovasti. Kokeilen näitä oppeja heti tänään. Ap
YLE Areenassa on sellainen norjalainen sarja kuin Koiraperheet käytöskoulussa (on tullut myös telkkarista). Siinä kouluttaja pureutuu perheiden koirien ongelmiin. On mm. hihnassa vetämistä, näykkimistä, räyhäämistä...
Tuolta voisi saada hyviä vinkkejä.
Joskus lomalla, kun sulla on mahdollisuus päikkäreihin, kannattaa kokeilla tehdä se pitkä lenkki tosi aikaisin/myöhään, kumpi nyt sun rytmiin paremmin sopii. Etenette hissukseen ja annat koiran nuuskutella kaikkien muitten alueella yleensä ulkoilevien jäljet kaikessa rauhassa. Sitten aina välillä pätkiä, jossa koiran pitää kulkea sun vieressä ja keskittyä suhun. Ja sitten taas palkkioksi pidennät hihnaa ja päästät nuuskimaan jotain kiinnostavaa pusikkoa.
Eli ajatuksena se, että reitti tulee koiralle tutuksi ja se oppii miten hihnassa kuljetaan ilman niitä ylimääräisiä häiriötekijöitä.
Sitten kannattaa etsiä joku rauhallinen paikka, josta voi turvallisen välimatkan päästä tarkkailla muita kulkijoita. Ja palkkaat koiraa kun se katsoo kulkijaa, mutta ei ala rähjätä. Sitten vaan lyhennetään välimatkaa, kunnes jossain kohtaa ohittaminenkin toivottavasti onnistuu ilman räyhäämistä.
Palkkaa ja kehu toivotunlaisesta käytöksestä ja jätä epäonnistumiset huomiotta. Ja koita itse olla rento ja rauhallinen, sun tunnetila tarttuu helposti koiraan.
Tsemppiä teille ja paljon ihania yhteisiä hetkiä!
Minun koiraani ei ainakaan voisi vähempää kiinnostaa namit, kun lähellä on toinen koira tai joku tuntematon tulee vastaan. Joten vähissä on keinot, miten koiran huomion saisi kiinnitettyä muualle.
Vierailija wrote:
Sama toimii kuin lapsilla; remmiä.
Ei kannata yllyttää rikolliseen toimintaan.
Meillä tehosi vinkulelu, kun joku tuli vastaan niin vinguttelin taskussa ja kiinnitti huomion minuun, ohituksen jälkeen sai lelun hetkeksi suuhunsa, eli palkinnon kun meni hyvin. Kaverin koiralla tehosi pallo, eli pallo suussa ohi. Osalla toimii herkut.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ohituksissa ei auta oikein muu kuin siedättäminen. Eli vastaantulijat kierretään niin kaukaa, että koiran ei tarvitse rähistä, vaan pystyy keskittymään sinuun ja koiralle toimivaan palkkaan. Tätä välimatkaa sitten lyhennetään sitä mukaan kun sietoikkuna laajenee. Jos rähinä alkaa, olette liian lähellä.
Vetämisestä voi taas harjoitella pois ns. peruutusharjoituksilla. Eli kun koira alkaa vetää, itse lähdet kävelemään taakse päin ja kun koira tulee viereesi, palkitsen sen. Näin koira alkaa hiljalleen ehdollistumaan siihen, että sille on palkitsevampaa pysyä lähelläsi kuin yrittää vetää kauemmas sinusta.
Tämä kaikki vaatii tietenkin ihan älyttömästi toistoa ja kärsivällisyyttä. Lenkit kannattaa pitää suht lyhyinä ja riittävän harvoina, koska koira on selvästi ulkona kierroksilla ja pitkät lenkit ja tiuha ulkona ravaaminen vain lisää
Älä hyvä ihminen lenkkeilyä vähennä päinvastoin, kun on saanut enimmät energiat kulutettua nuuskimalla niin sitten kuuntelee sinuakin helpommin. Jos taas noiden ohjeiden mukaan, sinulla energiaa täynnä oleva koira lenkillä jonka keskittymiskyky on olematon.
Keppiä vaan räkyttävälle piskille.
Tässä toissaviikolla olimme koulutetun koirakaverin kanssa lenkillä.
Minä oman karvakaverin kanssa kävelytien oikeassa reunassa, karvakaverini oli oikean sääreni kohdalla, hissukseen edettiin eteenpäin.
Vastaantuleva koirakko: nainen ja kaunis, hyvin hoidetun näköinen iso paimenkoira. Oletin siis että normaali ohitus tulossa...Mikään ei etukäteen varoittanut mitä oli tulossa...
Näin ja kuulin (he olivat juuri vieressämme kadun oikealla puolen vastakkaisessa suunnassa meitä) miten vastaantuleva käskee koiraansa istumaan ( tajusin samalla että voi hitsi, koira on koulutusvaiheessa vasta) ..samalla hänen koiransa murisee ja ärähtää...
Vaistomaisesti matalalla käskytysäänellä sanon "jätä" isolle koiralle ja nappaan pienikokoisen kaverini syliini. Samalla näen ison koiran kidan isoine hampaineen 15 sentin etäisyydestä silmieni edessäni.
Kun suoristan selkäni pystyasentoon koirani sylissäni, onkin vastaantuleva nainen saanut koiransa pannasta otteen ja alkaa lässyttämään koiralleen " miten sinä nyt noin...Et koskaan ole ennen...".
Minulle nainen vakuuttelee ettei koira ole vaarallinen ja ei koskaan ennen ole tehnyt noin. Koira oli repäissyt itsensä irti, eli hihnan lukko oli rikkoutunut ja siksi näin kävi.
Vahingolle ei voi mitään, mutta valmistautuminen ison koiran kanssa on ihmisen eli omistajan vastuulla.
Varusteiden kunto ja kesto, koulutus ja tuo kommentti " ei koskaan ennenkään ja ei ole vaarallinen..." on itsensä ja muiden huiputtamista. Koira on taatusti ilmaissut eli ollut remmiräyhääjä, arvaamattomia hyökkäyksiä remmissä jne. Näitä on vain selitelty pentujen vinkeiksi ja suojeluvaistoksi ym...no me selvittiin ehkänä, mutta itselle pelko jäi onneksi kaverini ei enää tunnu muistavan.
Turha koiraa syytellä mikäli itse ihminen ei hoida velvoitteitaan ja ota vastuuta valinnoistaan. Vastuutonta on myös se, että vastuunottavat koirakot joutuvat maksamaan vastuuttomasti elävien kulut.
Koirakoulutus ja kasvatus ei ole halpaa ja koulutettukin voi traumatisoitua kun vaaratilanteisiin joutuu.
Mitä tästä opimme?!
En enää kulje ilman että huomioin ympäristön ja muut kulkijat. Eteenkin isot koirat ja koirakot, heistä oppii erottamaan kuka määrää tahdin eli koira on lähtenyt ulkoiluttamaan ihmisiään. Olen valmis väestöön.
Toivon todella että koiran ottaessaan ymmärtää myös sen, että koiran elämänlaatu paranee kun alun alkaen otetaan kaveri, johon omat resurssit ja voimavarat riittää.
Minäkin ihannoin ja ihailen paimenkoiria ja jokaista isoa karvakaveria. Tiesin kuitenkin ettei minulla varat ja taito riitä ko. kavereiden tarvittavaan kasvatukseen ja koulutukseen.
Omatunto soimaisi siitä mikäli toiset joutuisi kohtuuttomasti varomaan mikäli kaverini edes kerran pimahtaisi, saati olisi jatkuvasti muiden riesana kun remmiräyhäystä, taipumusta hyökkäilyyn tms. ei syystä tai toisesta saataisi loppumaan.
Siksi valintani päätyi rotuun, joka on pienikokoinen koulutettava, rakas perheenjäsen.
Kennelliiton sivuilla löytyy ohjeita miten koulutus- ja kasvatusasioissa edetään.
Sieltä löytyy ohjeita myös koirahyökkäysten varalle. Joita vastaan hyökätään ja hyökkääjälle omat ja todella tarpeelliset ohjeet.
On nämä karvakaverit niin mukavia ja ihania perheenjäseniä♡
Koirakoulu.