Mitä tekemistä / omaa elämää keksit kun lapset muuttivat pois kotoa?
Alkaa olla piakkoin ajankohtaista ja olen jo jonkinlaista "bucket listaa" kerännyt. Voisi vaikka aloittaa öljyvärimaalauksen. Käydä teattereissa. Matkailla Suomessa ja ulkomailla. Löytäisinköhän jostain kirjekaverita?
Tämäntyyppistä olen miettinyt.
Kommentit (57)
Eikö itseensä saa keskittyä kun lapset asuu kotona?
Etkö pystynyt käymään teatterissa silloin kun lapsesi asuivat kotona? Tai matkustelemaan? Kai nyt luulisi, että jotkut 16+ vuotiaat pärjäävät hyvin kotisalla ilman äitiä illan tai pitemmänkin ajan.
Aloitin uuden, työllistävän alan opinnot, kun kuopus teki lähtöä. Iltaopiskeluun ja viikonloppuopiskeluun on voinut hyvin keskittyä. Opiskelu ollut ns. Omaa aikaa. Valmistuin nyt syksyllä ja pohdin jo jatko-opintoja.
Miten aikuistuvat lapset ovat estäneet "oman elämän" ? Ksi hekin pikku hiljaa ovat jo rakentaneet omaa elämäänsä.
En ole vielä keksinyt kummempaa, tosin nuorempi asuu vielä kotona, olisi jo muuttanut omilleen hänkin, mutta kun työtilanne voi olla viikossa 0h tai sitten sitä on usealle päivälle+asuntojen vuokrataso täällä pk-seudulla niin on ikäänkuin jumissa kotona...
Ei se mennyt ihan noin. Tuli korona ja kaikkea muuta häslinkiä ( vaihdevuodet esim) ja se kuviteltu, "mitä teen kun lapset eivät enää asu kotona" dilemma on lakannut olemasta ongelma. Hyvä kun selviän ja jaksan itse edes päivästä toiseen. Huomasin väsyväni ja vanhenevani yhtäkkiä enemmän kuin mitä olin kuvitellut.
Vierailija wrote:
Aloitin uuden, työllistävän alan opinnot, kun kuopus teki lähtöä. Iltaopiskeluun ja viikonloppuopiskeluun on voinut hyvin keskittyä. Opiskelu ollut ns. Omaa aikaa. Valmistuin nyt syksyllä ja pohdin jo jatko-opintoja.
Jatkona: etsin siis uuden alan töitä.
Meillä 22 ja 20 vuotias ovat muuttaneet pois kotoa, vanhempi jo pari vuotta sitten. Ainoa mikä hieman muuttui, oli se, että meidän ei tarvinnut enää miettiä miehen kanssa rakasteluääniä. Muuten olemme harrastaneet ihan sen mukaan, kun olemme harrastuksia keksineet.
Minä aloitin mökkeilyn jo ennen kuin lapset muuttivat pois.
Tottakai siis on jo "omaa elämää" vaikka lapset ovatkin kotona mutta tuleehan sitä automaattisesti vuorokauteen vaikka kuinka paljon lisää tyhjiä tunteja kun ei enää kaikki aika mene ruoanlaittoon, pyykinpesuun, siivoukseen, lasten harrastuskuskaamisiin yms.
Osa vastauksista typeriä (käytöstavat, hyvät ihmiset!).
Minä mietin samaa (ja kyllä, olen elänyt myös "omaa elämää" lasten ollessa pieniä). Kirjekaveri olisi ihana! Mutta kuka ja mistä? Pelottaa luottaa tuntemattomiin, jos kohdalle osuu joku hullu joka tulee kotiin tms...?
N44
Vierailija wrote:
Etkö pystynyt käymään teatterissa silloin kun lapsesi asuivat kotona? Tai matkustelemaan? Kai nyt luulisi, että jotkut 16+ vuotiaat pärjäävät hyvin kotisalla ilman äitiä illan tai pitemmänkin ajan.
Samaa mietin.
Vierailija wrote:
Osa vastauksista typeriä (käytöstavat, hyvät ihmiset!).
Minä mietin samaa (ja kyllä, olen elänyt myös "omaa elämää" lasten ollessa pieniä). Kirjekaveri olisi ihana! Mutta kuka ja mistä? Pelottaa luottaa tuntemattomiin, jos kohdalle osuu joku hullu joka tulee kotiin tms...?
N44
Joopa joo taas...
Ja ollaan siis tähän saakka matkusteltu lasten kanssa mutta harvemmin kun olen sattuneesta syystä rahoittanut kaikkien matkan enkä vain omaani kuten tulevaisuudessa olisi toive -> enemmän matkoja.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Osa vastauksista typeriä (käytöstavat, hyvät ihmiset!).
Minä mietin samaa (ja kyllä, olen elänyt myös "omaa elämää" lasten ollessa pieniä). Kirjekaveri olisi ihana! Mutta kuka ja mistä? Pelottaa luottaa tuntemattomiin, jos kohdalle osuu joku hullu joka tulee kotiin tms...?
N44
Joopa joo taas...
Kiitos, annoitkin täydellisen esimerkin käytöstavattomuudesta!
Sitten keskitytään niiden lasten elämään, aina sattuu ja tapahtuu.
Vierailija wrote:
Tottakai siis on jo "omaa elämää" vaikka lapset ovatkin kotona mutta tuleehan sitä automaattisesti vuorokauteen vaikka kuinka paljon lisää tyhjiä tunteja kun ei enää kaikki aika mene ruoanlaittoon, pyykinpesuun, siivoukseen, lasten harrastuskuskaamisiin yms.
Kai nyt lukioikäiset jo pesee pyykkiä, laittaa ruokaa, siivoaa, kulkevat itse harrastuksiinsa ehkä saaden perheen auton lainaan jne.
Miten 19 - 20 v täysin passattu ees pärjää kun "ei kukaan kuskaa" siellä opiskelukaupungissa ja pitäisi kotihommansa hoitaa?
Vierailija wrote:
Osa vastauksista typeriä (käytöstavat, hyvät ihmiset!).
Minä mietin samaa (ja kyllä, olen elänyt myös "omaa elämää" lasten ollessa pieniä). Kirjekaveri olisi ihana! Mutta kuka ja mistä? Pelottaa luottaa tuntemattomiin, jos kohdalle osuu joku hullu joka tulee kotiin tms...?
N44
Ota koira.
Mä vähensin työntekoa, ja lähdettiin pidemmille reissuille, nykyään ollaan kesät Norjassa. Puoliso on tk-eläkkeellä.
En ole lopettanut elämistä lasten kotona asuessakaan, joten tekemiseni ovat jatkuneet normaaliin tapaan.