Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteessa olijat, onko puolisonne teille se tärkein ihminen?
Ja siis kysymys lähinnä niille jotka ovat ihan toimivassa suhteessa eikä eron partaalla. Mä sain eilen kuulla mieheltäni, että hänellä tulee aina ystävät ekana ja ovat hänen elämänsä tärkeimpiä ihmisiä. Tätä ei huudettu vihaisena riidan yhteydessä vaan tuli esille keskustelun sivulauseessa. Hän sanoi että ystävät ovat hänelle tärkeintä elämässä ja ihmetteli miksi minulla ei ole näin, kun itse taas sanoin hänen olevan mulle maailman tärkein. Meillä ei ole lapsia ja ikääkin yli 40v. Mulle jäi siitä vähän hassu fiilis ja olen miettinyt tätä.
Ei hän kapakoissa niiden kanssa juokse tai mitään. Saattaa mennä jopa puoli vuotta ennen kuin edes näkee heitä. Mietin lähinnä että onko yleistäkin että ystävät menee hyvässä rakastavassa parisuhteessa puolison edelle? Ja kysyin häneltä vielä typerän kysymyksen siihen että kumman pelastaisi palavasta talosta, niin ystävän kuulemma.
Kommentit (423)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Myönnän, että on vaikea valita puolison ja sisarusteni välillä. Sanoisin, että ovat yhtä tärkeitä. Palavasta talosta pelastaisin silti koirani ennen kuin ketään ihmistä, koska olen ne vastuulleni ottanut ja velvollisuuteni on niistä huolehtia. Terve, aikuinen ihminen kykenee auttamaan itseään, pieni, ihmiseen turvaamaan tottunut eläin ei välttämättä edes ymmärrä tuollaisessa tilanteessa paeta ulos.
Ai jos puolisosi makaisi palavassa talossa lattialla tajuttomana niin pelastaisit koirat eka? Tuosta sais jo syytteet niskaan
No voi voi , ai oikein syytteet niskaan? Saisit sakkoa maksimissaan mutta et sitäkään Suomen "oikeus" järjestelmässä.mullekkin eläimeni tärkeämpi kuin joku mies joka jossain vaiheessa tekee kuitenkin jotain p a s k a a tai jättää nuoremman takia. Ei oo mun maailma
Toivottavasti ihminen, joka kanssasi asuu, löytää pian arvoisensa kumppanin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei, lapset tulevat kyllä ennen puolisoa.
ilman puolisoa sulla ei olisi lapsia eikä elättäjää
Miksi puoliso on aina elättäjä. Eikö muilla ole tasavertaista avioliittoa kuin meillä?!
Me olemme 20 vuoden avioliiton jälkeen toisillemme tärkeimmät ihmiset. Jos lapsia olisi en tiedä mikä järjestys silloin olisi. Lapsettomuus kuitenkin hitsasi meidät vie lähemmäksi toisiamme.
Olen ollut nuorena aikuisena suhteessa jossa miehelle tärkeämpiä olivat ystävät, omat vanhemmat ja jopa harrastus. Nyt tuntuu oudolta, että edes halusin olla sellaisessa suhteessa.
Vierailija wrote:
Me olemme 20 vuoden avioliiton jälkeen toisillemme tärkeimmät ihmiset. Jos lapsia olisi en tiedä mikä järjestys silloin olisi. Lapsettomuus kuitenkin hitsasi meidät vie lähemmäksi toisiamme.
Olen ollut nuorena aikuisena suhteessa jossa miehelle tärkeämpiä olivat ystävät, omat vanhemmat ja jopa harrastus. Nyt tuntuu oudolta, että edes halusin olla sellaisessa suhteessa.
Lähdin pari vuotta sitten pitkästä suhteesta jossa mies laittoi käytännössä kaikki muut ihmiset parisuhteen edelle. Itsekin ihmettelen miksi ihmeessä jäin näin pitkäksi aikaa, vaikka nokkimisjärjestys oli nähtävissä jo alusta asti.
Kai se on tietynlaista sokeutta, laput silmillä kulkemista siis kun itse rakastaa ja olettaa joidenkin asioiden olevan itsestäänselviä niin saattaa mennä vuosia ennen kuin oikeasti näkee totuuden.
Ei kaikkia voi verrata. Voi rakastaa puolisoa ja vaikka sisaruksia mutta he ovat eri lailla tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne lapset menevät miehen edelle. Miehen kanssa keskusteltiin niin kyllä hänellekin lapset on niitä tärkeimpiä. Ja näinhän tämän pitää mennäkin. Lapset on sijalla yksi kummallekin.
Mä koen että mun elämässä tärkeimmät henkilöt on mies, äiti, isä ja veli. Mahassa kasvava lapseni tietysti maailmaan saapuessaan myös. En koe tarvetta tarkemmalle järjestykselle kuka on se kaikista tärkein, koska se vaihtelee myös eri tilanteissa ja eri aikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Lapset ovat tärkeimmät. Sitten mies.
Mieheni on ehdottomasti elämäni tärkein ihminen. Ja ilmeisesti minä hänen, oli tuossa vähän vaikeampi elämänvaihe hällä ja mies toistuvasti halasi minua ja sanoi:"Sä olet mun kaikkeni, sun takia mä jaksan."
Hänellä on kyllä todella hyviä ystäviä, joiden kanssa voivat puhua vaikeistakin asioista jne. Mutta tottakai vaimo on tärkeämpi.
Lapseton pariskunta, 20 vuotta yhdessä, niistä 17 naimisissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on tällä hetkellä se tärkein ja tiedän, että hän miettii myös joka päivä minun hyvinvointia. Kunhan vauva syntyy, joudutaan ykköspaikka jakamaan. Rakkautta riittää kyllä paljon sekä miehelle että vauvalle.
Miehelle kaverit ovat myös tärkeitä ja viettävät saunailtoja muutaman kerran vuodessa. Mutta ei puhettakaan, että menisi kaverit vaimon edelle.
2 lastani ovat tärkeimmät ihmiseni, sen jälkeen mieheni eli lasteni isä. Ennen kuin meillä oli lapsia, mies sanoi minun olevan hänen elämänsä tärkein ihminen. Mutta se oli sitä alkuhuumaa. Uskon että hänelle tärkeimmät ovat lapset, äitinsä ja sitten minä. Anoppi onkin ihana ihminen, tärkeä ja läheinen lapsilleni, joten uskoakseni sillä tavalla entistä tärkeämpi miehelleni. Äitinsä hänellä tulee olemaan kunnes kuolema erottaa, puolison eli minun kanssa voi kuitenkin tulla ero. Asia minulle ihan ok.
Itselläni ei ole lasten ja miehen lisäksi muita läheisiä ihmissuhteita. Äitini ja ainoa sisarukseni ovat mielenterveysongelmaista kuormittavaa ihmissaastaa, he ovat taakka, eivät läheinen ilo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekä puolisolleni että minulle omat (ja siis eri) lapset menevät kaikkein ensimmäisenä. Tämä on ollut molemmilla kynnyskysymys uuteen ihmissuhteeseen ryhdyttäessä, joten hirveän helppo mätchi.
Muuten hän kyllä on aika lailla kärkisijalla. Ollaan nyt oltu muutama vuosi yhdessä, ja mielelläni viettäisin hänen kanssaan loppuelämäni.
On joo. Ja tiedän että minä myös hänelle. Minun on hankalaa erotella lapsia ja miestä tässä kontekstissa, ajattelen meitä perheenä jota ei olisi jos ei olisi ensin ollut minua ja miestäni.
Minusta parisuhteesta katoaa jotain jos ystävät ovat samalla viivalla tai korkeammallakin, mutta monelle taitaa näin olla. Ehkä tärkeintä olisi olla sama näkemys, suhde vääntyy melkein väkisin epätasapainoiseksi jos toiselle kumppani on tärkein, toiselle ystävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoni on itselleni myös paras ystävä. Kyllä hän on mulle tärkeintä maailmassa.
Mulle tärkein on lapsi. Sen jälkeen tärkeimmät ihmiset on isä, äiti, veli ja aviomies. Heidän tärkeysjärjestystään ei ole mitään järkeä jotenkin tarkemmin määritellä. Ovat minulle kaikki tärkeimpiä, eri tavalla tärkeitä eri hetkissä.
Totta kai mieheni on minulle tärkein, paljon tärkeämpi kuin kaikki muut tuntemani ihmiset yhteensä. Miksi ihmeessä olisin hänen kanssaan, jos pitäisin jostakin toisesta ihmisestä enemmän.
Todellakin on, mutta se ei tarkoita, että hyppisin hänen pillinsä mukaan. Esim jos hän haluaisi muuttaa jonnekin hevonkuuseen minne en itse halua, niin siinä menisi tavarat jakoon. Toisaalta olisin valmis puolustamaan häntä oman henkeni uhalla, jos hän ei itse ole tilannetta aiheuttanut toiminnallaan.
Tärkeimmät ovat mies ja iäkäs äitini. Lapsia ei ole eikä iän puolesta enää voi tulla. Isä on kuollut eikä sisaruksia ole. Miehenvanhemmat myös kuolleet, anoppi oli ihana ja tärkeä mulle.
Ei ole.Kaksi lastamme ovat tärkeimmät ihmiset elämässäni, aivan ehdottomasti. Tulevat miehen edellä aina. Ihan onnellinen 30 vuoden avioliitto takana, mutta silti.
Lapseni ovat elämäni tärkeimmät ihmiset. Kourallinen parhaita ystäviäni ovat tärkeämpiä kuin tuore parisuhde, vuosien mittainen elämänkumppanuus pääsee ehkä samoihin. Jos nyt joku täydellinen sielunkumppani löytyisi, niin ehkä menisi ajan kanssa ohikin, mutten oikeastaan usko sellaiseen.